Hyppää pääsisältöön

Eino Seitavuori palasi sotavankeudesta ja kuolleista

Kapteeni Eino Seitavuori haavoittui vakavasti Syvärin suurhyökkäyksessä kesällä 1944 jatkosodan loppuvaiheessa. Palattuaan seitsemän kuukauden sotavankeudesta hän sai huomata olevansa virallisesti kuollut. Niilo Ihamäki haastatteli sotaveteraania kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Seitavuori oli tuolloin asunut kahdenkymmenen vuoden ajan erakkona Inarissa, hoitanut mieltään yksinäisyydessä.

Kaksi vuorokautta tajuttomana, kaatuneiden seassa, niin kauan kesti, ennen kuin puna-armeijan joukot siirtyivät hautaamaan taistelussa kuolleita. Kun kapteeni Eino Seitavuori osoittikin vielä elonmerkkejä, oli hämmästys molemminpuolista.

Upseerin arvo osoittautui hyödylliseksi ja vastustajat luulivat Seitavuorta ensin kenraaliksi. Sotilasarvonsa hän kuitenkin korjasi heti kun pystyi. Lisäksi hän ilmoitti nimensä, mutta ei muuta. Koska Suomi oli edelleen sodassa, ei vastustajalle sopinut puhua liikaa. Lisäksi Seitavuori oli huolissan perheestään, etenkin viidestä pojastaan.

Sylkäisin, niin tuli hammas ja luoti ulos samalla.― Eino Seitavuori muistelee haavoittumistaan

Jalkaan, olkapäähän ja poskeenkin haavoittunut Seitavuori kuljetettiin Syväriltä ensin vankisairaalaan Tšerepovetsiin Vologdan alueelle. Matka sodan runtelemalla alueella kesti useita päiviä. Haastattelussa kapteeni muistaa junamatkalta tilanteen, jossa hän sai kukkia venäläisiltä naisilta. Lahjakukat Seitavuori jakoi muiden kuljetettujen kesken.

Sairaalasta kuntouduttuaan Seitavuori siirrettiin vankileireille. Upseereita kohdeltiin vankeudessa miehistöä paremmin ja näille suotiin joitain etuoikeuksiakin. Leiriltä ei kuitenkaan ollut minkäänlaista yhteydenpidon mahdollisuutta kotiin.

En uskonut että elävänä tulen pois sieltä.― Seitavuori muistelee vankeusaikaa

Seitavuori ammensi vankeudessa voimaa muistamastaan persialaisen Omar Khaijamin runosta: "Mennyttä päivää älä kaipaa, tulevista ei ole väliä. Tämä päivä, tämä hetki, on käteistä rahaa."

Leirillä levisi paljon tauteja, jotka myös koituivat monen vangitun kohtaloksi. Lopulta syksyllä tuli tieto, että heidät vapautettaisiin.

Kuolleen miehen oikeudet ja mielenrauha

Seitavuori palasi Vainikkalaan jouluaattona 1944. Vankeja vastaanottanut luutnantti hämmästyi suuresti, kun Seitavuori ilmoitti nimensä. Sama luutnantti oli nimittäin ollut mukana Seitavuoren hautajaisissa.

Syvärin perääntymistaistelussa kolme miestä oli nähnyt Seitavuoren kentällä vakavasti haavoittuneena. Seitavuori julistettiin siis kuolleeksi ja hänelle oli järjestetty sankarihautajaiset. Kapteenin yllättävä kotiinpaluu oli myös hänen perheelleensä järkytys. Seitavuori sai itse surullisia uutisia, koska toinen hänen Ruotsiin evakuoiduista pojistaan oli kuollut auto-onnettomuudessa.

Mutta tehän olette kuollut mies?― Tuomiorovasti Pertti Ranta muistelee kohtaamistaan Eino Seitavuoren kanssa

Kuolleista palaaminen osoittautui monimutkaiseksi. Pappilassa vieraillessaan Seitavuorelta tivattiin lääkärintodistusta, jotta hänet voitiin palauttaa elävien kirjoihin. Lääkäri taas ensin vaati papin todistusta. Lopulta tilanne ratkesi ja Seitavuorelle maksettiin vielä palkkakin sotavankeuden ajalta.

Myöhemmin veteraani päätti jättää perheensä ja hän muutti Inariin yksineläjäksi. Seitavuori eli erakkona yli 20 vuotta, "sormi liipasimella", tuli toimeen metsästyksellä ja kalastamalla. Yksinäisyyttä sotaveteraani perustelee haastattelussa mielenterveyden hoitokeinona. Eläkkeensä hän lähetti pojilleen.

Haastatteluohjelman lopussa kuullaan vielä tuomiorovasti Pertti Rantaa, joka muistelee häkellyttävää tilannetta, jolloin kuolleeksi julistettu Seitavuori saapui Lahden pappilaan ja palasi virallisesti takaisin elämään.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.