Hyppää pääsisältöön

Natsismi Ruotsissa

"Tammikuussa 2015 näemme kolme rinnakkaista ennakkoluulojen, vihan ja uhkailun aaltoa. Yksi niistä on antisemitistinen, yksi muslimien vastainen ja yksi romanien vastainen. Niiden voimakkuus vaihtelee ja ne ottavat eri muotoja eri puolilla maata, mutta ne ovat symbioosissa keskenään. Mutta me osaamme puhua kerrallaan vain yhdestä niistä."

Ruotsalaisen kirjan kansi
Ruotsalaisen kirjan kansi nazismen i sverige

Näin arvioi Heléne Lööw äärinationalismin voimistumista Ruotsissa kirjassaan Natsismi Ruotsissa vuodesta 2000 vuoteen 2014. Tämä ruotsinkielinen kirja ilmestyi keväällä 2015.

Vaikka kirjan nimessä puhutaan vain kuluvasta vuosituhannesta, Lööw kertoo yksityiskohtaisesti äärikansallisen liikkeen juurista ja sen kehityksestä viime vuosisadan alusta lähtien. Ruotsi on halunnut antaa itsestään kuvan sitoutumattomana maana, jossa ei ole ollut kansallissosialisteja, koska se pysyi toisen maailmansodan ulkopuolella. Heléne Lööw osoittaa tämän käsityksen vääräksi.

90-luvun laman seurauksista hän kertoo

"Rotuideologiset ryhmät vetivät puoleensa 60- ja 70-luvuilla syntyneitä, niitä, jotka olivat syntyneet ja kasvaneet kansankodin kultaisina vuosina. Heidät kasvatettiin uskomaan, että kaikki on mahdollista ja resursseja on rajattomasti. Sitten yht’äkkiä ei ollutkaan mahdollisuuksia, ei ollut töitä eikä opiskelupaikkoja. Silloin valkoinen valta -liikkeen lisäksi ruotsidemokraatit ja paikalliset populistipuolueet nousivat esiin. Eikä niiden kannatus alkanut laskea, vaikka taloustilanne muuttui."

Siirtolaisvastaisten puolueiden suosio on lisääntynyt Euroopassa, ja ne ovat päässeet hallitukseen muuallakin kuin Suomessa. Ruotsidemokraatit saivat vuonna 2014 järjestetyissä parlamenttivaaleissa kolmetoista prosenttia äänistä. Silti ruotsalaiset puolueet eivät suostu tekemään heidän kanssaan yhteistyötä.

Vuoden 2014 lopussa ruotsidemokraatit kannattivat parlamentissa oikeisto-opposition tekemää varjobudjettia. Koska se sai enemmän ääniä kuin pääministeri Stefan Lövenin budjettiehdotus, Ruotsin sosialidemokraattinen hallitus joutuu toteuttamaan porvaripuolueiden laatimaa budjettia. Tämä ei kuitenkaan johtanut siihen, että muut oppositiopuolueet olisivat alkaneet tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Sen sijaan ne äänestivät yhdessä hallituspuolueiden kanssa nopeasti voimaan lain, jolla vastaava temppu estetään tulevaisuudessa.

Syynä ruotsidemokraattien boikottiin on puolueen synty natsi-ideologiaa kannattavista liikkeistä.

Niin sanotulla vitt makt eli valkoinen valta -liikkeellä oli paljon kannattajia 90-luvulla. Sillä oli oma musiikkityylinsä, suosittuja musiikkilehtiä, ja ideologia, jossa muisteltiin kaiholla viikinkien aikaa, jolloin ruotsalaisessa kulttuurissa ei ollut vieraita vaikutteita eikä monikulttuurisuutta. Liike ei alun perin ollut poliittinen, mutta se radikalisoitui 90-luvulla.

Marttyyrit ja seremoniat ovat valkoinen valta -liikkeelle ja sen ajatuksia ajaville järjestöille niin tärkeitä, että Heléne Lööw vertaa niitä uskonnollisiin lahkoihin. Hän on hämmästyksekseen havainnut, että natsihenkisissä julkaisuissa korostetaan usein uhreja ja menetyksen kokeneita, vaikka heidän esiintymisensä uhkuvat maskuliinista voimaa.

"Pitkällä kehitetyllä sankari- ja marttyyrikultilla on tärkeä merkitys rotuideologisten ryhmien julkisuuskuvalle. He palvovat sekä historiallisia hahmoja, 30-luvun kansallissosialististen järjestöjen johtajia että nykyisten ryhmien tapettuja ja vangittuja jäseniä. Sankari- ja marttyyrikultti on kiinteä osa jokapäiväistä elämää, josta muistutetaan niin puheessa ja musiikissa kuin kirjoituksissa ja juhlapuheissa. Rotuideologisen alakulttuurin, ja varsinkin joidenkin päivien ja juhlien keskeinen merkityksen, ymmärtäminen edellyttää tietyn mytologian ja symboliikan tuntemista."

1700-luvulla eläneestä kuningas Kaarle kahdennestatoista on tullut ruotsalaisille natseille tärkeä kulttihahmo. Hänen kuolinpäivänsä, marraskuun kolmaskymmenes, on heidän tärkein marssipäivänsä.

"Miksi Kaarle kahdestoista? Valkoisen vallan maailma on ihastunut Ragnarökiin, toivottomaan kamppailuun, joka jatkuu kohtalon määräämään lopputulokseen, mutta joka tarkoittaa myös uudelleen syntymistä. Ragnarökillä on keskeinen asema natsimytologiassa, se selittää Kaarle kahdennentoista vetovoiman kansallissosialistisille ja rotuideologisille ryhmille. Kansallissosialistien sankarit ovat vain harvoin voittajia. He ovat häviäjiä, niitä jotka perään antamattomasti noudattavat kohtaloaan. Kaarle kahdestoista ihastutti 30-luvun ja sodan jälkeisen ajan kansallissosialisteja, eikä se liittynyt Kolmannen valtakunnan suuruuteen, vaan sen lopun aikaan."

Ragnarökistä kerrotaan pohjoismaisten tarujen pohjalta 1300-luvulla kootuissa Edda-runoissa. Se on taistelu, jossa monet viikinkiajan uskonnon jumalat, kuten Odin ja Thor, kuolevat. Kaarle kahdestoista oli Ruotsin kuningas 1700-luvun alussa, jolloin Ruotsi menetti suurvalta-asemansa ja taisteli jopa oman itsenäisyytensä puolesta. Kaarle kahdestoista kuoli taistelussa Suuressa Pohjan sodassa.

Ruotsissa toimi viime vuosisadan alkupuolelta lähtien pieniä paikallisia populistipuolueita ja ääriryhmiä, joiden toiminta kesti yleensä vain lyhyen aikaa, eikä kerännyt paljoa kannattajia. Sitten valkoinen valta-ideologian kannattajat alkoivat aktivoitua. Tätä tapahtui erityisesti Ruotsin eteläisimmässä maakunnassa Skånessa, jossa on myös ruotsidemokraattien juuret.

"Nationalsocialistisk Front NSF eli Kansallissosialistinen Rintama perustettiin vuonna 1994 Karlskronassa. Vuodesta -99 lähtien se on toiminut erilailla kuin muu valkoinen valta –liike. Se otti poliittisen puolueen muodon. Se noudattaa tapaa, jonka malli voidaan jäljittää 30-luvulle militanttien ulkoparlamentaaristen ryhmien ja perinteisten puolueiden perustamisessa.

Kansallissosialistisesta Rintamasta kehittyi valkoinen valta -liikkeen keskeinen toimija, minkä osoittaa sen paikallisosastojen määrä. Vuonna 2000 sillä oli kontaktihenkilö tai -ryhmä noin neljälläkymmenellä paikkakunnalla, erityisesti Etelä- ja Keski-Ruotsissa."

Myös vasemman äärilaidan ryhmät ovat jyrkkiä. Ruotsissa toimii muun muassa anarkisteja, antirasisteja ja syndikalisteja, mikä tarkoittaa radikaalin ammattiyhdistystoiminnan kannattajia. Kummankin äärilinjan mielenosoitukset keräävät paikalle runsaasti vastamielenosoittajia. Natsien marssipaikoilla on yleensä enemmän vastamielenosoittajia kuin varsinaisen mielenosoituksen osanottajia. Ryhmät ikään kuin tarvitsevat vastaboolin, jonka vihaaminen vahvistaa niitä kumpaakin.

"80-luvulta lähtien valkoisen vallan kannattajat ovat ajautuneet säännöllisin väliajoin konflikteihin poliittisten vastustajiensa kanssa. 90-luvun alusta lähtien kamppailua on käyty ennen kaikkea valkoisen vallan maailman ja antirasistisen ryhmän AFAN kesken. Näillä konflikteilla on tietty malli, jossa rauhallisia kausia seuraa voimakkaat, ja joskus väkivaltaiset konfliktit, ennen kaikkea paikallistasolla.

Ruotsin kansallissosialistinen rintama kärsi vuonna 2004 sisäisistä riidoista, joiden seurauksena se radikalisoitui. Siitä irtaantui ryhmä, joka vaati militanttia aseellista taistelua. Se aloitti oman kamppailunsa niin kutsuttua sionistista miehitysvaltaa, ZOGia, vastaan suunnittelemalla yhteiskunnan instituutioita vastaan sabotaasien sarjaa. He uskoivat, että se saattaisi olla ”pyhän rotusodan” aloitus. Se oli siis samanlainen ryhmä kuin esikuvansa, amerikkalainen The Order. Kansallissosialistisen rintaman aktivistit olivat ensimmäisiä, joita syytettiin syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskujen jälkeen voimaan tulleiden anti-terrorilakien perusteella. He pitivät itseään sotavankeina yhteiskunnan vastaisessa sodassa."

Vuonna 2008 Kansallissosialistisen Rintaman nimi muuttui Svenskarnas Partiiksi, eli ruotsalaisten puolueeksi, ja se rekisteröitiin Ruotsin puolue rekisteriin. Vuoden 2014 parlamenttivaaleissa se sai hieman yli neljä tuhatta ääntä koko maassa. Toukokuussa 2015 puolue lakkautettiin jäsenten vähyyden vuoksi. Demokratian kannattajien helpotus asian puolesta saattaa kuitenkin olla lyhytaikainen. Natsiryhmien ja äärioikeistolaisten puolueiden historia Ruotsissa osoittaa, että ne ovat yleensä olleet lyhytikäisiä, mutta toimintansa lopettaneen ryhmän tilalle on ilmaantunut pian uusi ryhmä jatkamaan sen toimintaa.

Toinen Ruotsin tämän vuosikymmenen aktiivisista natsijärjestöistä on Svenska motståndrörelsen, eli ruotsalainen vastarintaliike, ja se toimii edelleen. Se on aina ollut jyrkempi kuin Ruotsalaisten puolue. Se ei ole yrittänytkään toimia puoluepolitiikassa. Se ilmoittaa tavoitteekseen perustaa vallankumouksen avulla pohjoismaisen kansallissosialistisen tasavallan, johon kuuluisi Ruotsi, Suomi, Norja, Tanska, Islanti ja ehkä Balttian maat. Se on osa Pohjoismaista vastarintaliikettä, jonka suomalainen jäsen on Suomen vastarintaliike.

Ruotsalaisten vastarintaliike toimii hyvin kurinsalaisesti, se on organisoitu sotilaallisesti. Sen johtaja Klas Lund toimi aiemmin Vitti Ariskt Motståndissa eli Valkoinen arjalainen vastarinta –liikkeessä. Hän on istunut pitkän vankeustuomion 21-vuotiaan Ronny Landinin taposta. Landin pahoinpideltiin kuoliaaksi Etelä-Tukholmassa juhannusaattona vuonna 1986 skinheadiksi kutsuttujen nuorten ja siirtolaisnuorten välisessä tappelussa.

Myös useat muut ruotsalaisten vastarintaliikkeen jäsenistä ovat saaneet pitkiä vankeustuomioita vakavista väkivaltarikoksista. Ruotsin turvallisuuspoliisin mielestä Ruotsin natsiryhmistä tämä ryhmä aiheuttaa suurimman uhkan Ruotsin sisäiselle turvallisuudelle. Turvallisuuspoliisin mielestä se on tällä hetkellä keskeinen toimija ruotsalaisessa valkoinen valta –maailmassa.

Internetin, sähköpostin ja sosiaalisen median kehittyminen auttoi Ruotsin natseja nostamaan toimintansa uudelle tasolle. Aiemmin ideologiaa kannattaneet harvalukuiset ihmiset olivat yleensä eristäytyneitä ja tietämättömiä aatetovereistaan. Yht’äkkiä heillä oli väline organisoitua ja pitää yhteyttä keskenään nopeasti ja edullisesti maantieteellisistä välimatkoista ja viranomaisten määräyksistä piittaamatta. Heléne Lööw pitää Internetin merkitystä eurooppalaisten ja amerikkalaisten natsien toiminnalle aivan keskeisenä

"Vuosituhannen alussa virtuaaliset maailmat kehittyivät nopeasti. Nyt voimme puhua kahdesta rinnakkaisesta maailmasta – toinen on fyysinen, ja toinen digitaalinen. Ne elävät pysyvässä symbioosissa keskenään, ja ovat niin riippuvaisia toisistaan, että ne tuskin olisivat olemassa ilman toisiaan. Tietenkään tämä ei rajoitu vain valkoisen vallan maailmaan, vaan koskee kaikkia alakulttuureita."

Heléne Lööw kertoo kirjassaan yksityiskohtaisesti natsien toiminnasta ja ideologian kannatuksesta Ruotsissa. Olen ehtinyt esitellä tässä ohjelmassa vain muutamia kirjan keskeisistä teemoista. Ruotsin natsipuolueet eivät ole suuria puolueita, mutta ilmiön pysyvyys hämmästyttää Lööwiä. Hänen huolensa tulevaisuudesta näkyy pohdinnassa ääriliikkeiden suosion syistä:

"Kuinka tämä tapahtui? Oliko se historian perintö? Vai onko syynä se, että monet ihmiset ovat marginalisoituneet yhteiskunnan hyvästä taloustilanteesta huolimatta? Protesti niiltä, jotka menettivät työnsä 90-luvun suurten rakennemuutosten aikana eivätkä onnistuneet koskaan palaamaan systeemiin? Vai liittyykö tämä vähenevään luottamukseen poliitikkoja, viranomaisia ja tiedotusvälineitä kohtaan, ja siihen, että perinteiset puolueet koetaan toimintakyvyttömiksi ja ideologioiltaan köyhiksi?"

Ruotsi ei ole euro-maa ja sen taloudellinen tilanne on parempi kuin Suomen. Mutta hyvinvoinnin kupla saattaa puhjeta milloin tahansa Ruotsissakin. On pelottavaa nähdä millaisia ilmiöitä lamakaudet ovat aiemmin synnyttäneet siellä.

Kristiina Koivunen

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta