Hyppää pääsisältöön

Rahtilaivan kyydissä Israelista Helsinkiin

Miehistö – mietteitä mereltä -ohjelmassa vuodelta 1981 seilataan rahtilaivalla Israelin Haifasta Helsingin Katajanokalle. Matkan aikana tutustutaan "skönäreiden" eli merimiesten sielunmaisemaan sekä kuullaan pohdintaa heidän ammatistaan.

Merimatka alkaa suomalaisillekin tuttujen Jaffa-sitrushedelmien lastauksella aurinkoisessa Haifassa Israelissa. Rahtilaivana toimiva Pallas vei aikoinaan Suomesta välimerelle muun muassa puutavaraa, selluloosaa ja tarinan mukaan myös kuuluisaa suomalaista kansallismakkaraa.

Tarkkaa hommaa sano karhu, kun suuteli oravaa.― Rahtialus Pallaksen konemies
Miehistö -mietteitä mereltä -ohjelman tunnus.
Miehistö -mietteitä mereltä -ohjelman tunnus. Kuva: Yle kuvanauha miehistö - mietteitä mereltä

Vaikka eräs miehistön jäsen kertoo, että työtahti on kiristynyt ja satamissaoloaika pienentynyt, ehditään ohjelmassa piipahtaa satamabaarissa, jossa miehistö nauttii väkijuomista ja paikallisten naisten seurasta. Merimies Hessun seuralainen on oppinut jopa hieman suomen kieltäkin.

Matka Haifasta Helsinkiin kestää 12 vuorokautta. Rahtilaiva Pallaksella töitä tehdään neljä tuntia, jonka jälkeen on kahdeksan tuntia vapaata. Vapaa-aikaa laivalla voi viettää esimerkiksi laivakirjaston niteitä lueskellen tai kuntoillen. Laivan peräkannelta löytyy uima-allas saunoineen.

Rahtialus Pallaksen reitti Haifasta Helsinkiin.
Rahtilaiva Pallaksen reitti Haifasta Helsinkiin. Rahtialus Pallaksen reitti Haifasta Helsinkiin. Kuva: Yle kuvanauha reitti

Laivalla kapteeni on ehdoton johtaja. "Luokka-arvot ovat tosin muuttuneet vuosien aikana", kertoo Pallaksen kapteeni Stig Lagerbohn. Hänen mielestään hyvä kapteeni laskeutuu välillä miehistön tasolle.

Välimeren maisemien jälkeen Pallas saapuu 98 kilometrin pituiselle Kielin kanavalle, jossa laivaan astuu luotsi. Hän opastaa rahtilaivan yhden maailman vilkkaimman kanavan läpi. Jyllannin niemimaan halkaiseva kanava yhdistää Pohjanmeren Itämereen.

"Kaks' on merimiehellä ilonpäivää. Kantaa säkki laivaan, ja laivasta pois"

Kotiasiat ovat usein miehistön mielessä. Merimiehen ammatti kun ei ole se perhekeskeisin. Ohjelmassa eräs seilori kertoo, kuinka hänen lapsensa eivät pidä häntä isänään, koska hän on ollut koko ikänsä merillä. "Kiitos siitä, että niistä kaikista tuli kunnollisia." Koskaan ei tiedä minne matka käy seuraavaksi. Laivan irtauduttua satamasta, tieto uudesta etapista tulee yleensä perämieheltä.

Kapteeni on ykkönen. Hän on herra, niin kuin Jumala.

Laivan lähestyessä manteretta, merimiehillä esiintyy usein eräänlainen maakuume. "Se ilmenee noin vuorokautta ennen saapumista maihin". Maihin tullessa arjen aloittaminen on haasteellista ja nukkuminen vaikeaa. Erään miehistön jäsenen mukaan totutteluun menee ainakin kaksi viikkoa. Samoin käy, kun miehistö saapuu jälleen takaisin laivalle.

Ohjelma päättyy Pallaksen saapuessa Helsingin Katajanokan satamaan. "Kaks' on merimiehellä ilonpäivää. Kantaa säkki laivaan, ja laivasta pois", sanailee Lagerbohn.

Rahtilaiva Pallas tuhoutui rajussa tulipalossa vuonna 1998. Saksassa Amrun-saaren edustalla tapahtuneessa onnettomuudessa menehtyi yksi merimies. Turma oli erittäin tuhoisa myös luonnolle. Haverin yhteydessä mereen valui 244 tonnia öljyä, jonka seurauksena 16 000 lintua kuoli. Tuolloin rahtialus ei liikennöinyt enää Suomen lipun alla. Pallaksen "vraakki" eli hylky on edelleen nähtävissä sen onnettomuuspaikalla.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto