Hyppää pääsisältöön

Onko siellä ketään?

- Jos maailmankaikkeuden olemus olisi selvitetty, olisimme työttömiä kaikki, virnuilee avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja. Moottoripyöräilyä harrastava professori ei myönnä olevansa kovis. – Olen tällainen nössö, mutta näyttelen pahista.

Ajankohtaisen kakkosen ”kesärenki” Kati Leskinen pestautui Esko Valtaojalle hommiin. Tehtävänä oli ottaa pölyt pois muumiosta ja rapsuttaa sammalta tähtitornista.

Aivan tavanomaisia eivät olleet myöskään puheet. Pohdittiin maailmankaikkeuden olemusta ja sitä, mahtaako tuolla ylhäällä olla muita.

Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtoja tunnetaan hauskana ja suorasanaisena miehenä, joka osaa selittää universumin monimutkaiset asiat kansanomaisella tavalla.

Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla ja Tieto-Finlandialla palkittu Esko Valtaoja on julkaissut monia kirjoja, kuten ”Kotona maailmankaikkeudessa” ”Avoin tie”, ”Ihmeitä” ja ”Kaiken käsikirja”.

Kirjoissaan Valtaoja pohtii, miten maailma syntyi, mitä tapahtui nollahetkellä, oliko sitä ennen mitään ja onko olemassa muita maailmankaikkeuksia.

- Onko oma maailmankaikkeutemme vain yksi kupla jossakin multiversumissa, Valtaoja pohtii.

Esko Valtaojan kirjat ovat saavuttaneet suuren suosion, ja hän on myös suosittu luennoitsija. Oman väitöskirjansa hän on tehnyt kvasaareista ja mustista aukoista.

- Meidänkin Linnunradan keskustassa on musta aukko, jonka suuruus on 4 miljoonaa auringon massaa. Sinne on aikoinaan aine luhistunut kasaan ja tehnyt reiän maailmankaikkeuteen eli mustan aukon.

- Joissakin galakseissa musta aukko nielee jatkuvasti ainetta sisäänsä. Ne ovat sitten näitä kvasaareita.

- Kvasaarit on maailmankaikkeuden tehokkain keino tuottaa energiaa, jos antimateria unohdetaan, Esko Valtoja kuvaa maailmankaikkeuden ihmeitä.

Esko Valtaoja ajaa moottoripyörällä
Esko Valtaoja harrastaa moottoripyöräilyä. Esko Valtaoja ajaa moottoripyörällä Kuva: Yle Elävä arkisto kuvakaappaus elävä arkisto
Esko Valtaoja
Esko Valtaojan kirjat ovat saavuttaneet suuren suosion. Esko Valtaoja Kuva: Yle Elävä arkisto kuvakaappaus elävä arkisto
Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto