Hyppää pääsisältöön

Saukki ja Pikkuoravat radiossa

Työteliäänä säveltäjänä ja sanoittajana kunnostautunut radiotoimittaja Sauvo "Saukki" Puhtila (1928–2014) muistetaan etenkin lastenlevytyksistään Pikkuoravien kanssa. Pikkuoravat Elmeri, Simeoni ja Nestori olivat yhtä kuin laulaja Eino Virtanen, joka esitti levytyksissä kaikkien kolmen oravan osat. Oravakolmikko jekutti hyväntahtoisen isäntänsä milloin unten maille, milloin maan kiertoradalle.

Virtanen lauloi äänityksissä normaalia hitaammin ja hänen äänensä nopeutettiin levyillä kuultua lopputulosta varten.

Saukin osa ei lastenlaulujen tarinoissa ollut aina kadehdittava. Yläpuolella käynnistyvässä Pikkuoravien kuuraketissa kaupungille lähtöä tekevä Saukki etsii kuumeisesti vyötään tai edes olkaimiaan. Oravakolmikolta ei apua pulmaan heru, pulputtajat kun vaikuttavat vain olevan rakentamansa kuuraketin lumoissa. Lopulta vyövarkaus paljastuu, mutta kyseessä olikin pirullinen juoni saada maailman ensimmäinen astro-Saukki ojasta kiertoradalle.

Pikkuoravien kuuraketti on levytetty vuonna 1962 ja se on kokoonpanon tunnetuimpia kappaleita.

Alapuolella kuullaan astetta rauhallisempi Pikkuoravien tuutulaulu, joka on kaksi vuotta kuurakettia vanhempi kappale. Tällä kertaa Saukkia ei ammuta avaruuteen, mutta puijataanpa vastuullista vanhempaa jälleen kerran.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto