Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Harri Ahmaksen puheenvuoro

Harri Ahmas
Harri Ahmas Kuva: Yle/Laila Kangas harri ahmas

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 2.9.2015 Lahden Sibeliustalossa vuorossa oli säveltäjä, Sinfonia Lahden fagotisti Harri Ahmas.

Uuden löytäminen on huumaava tunne

Suomessa on sävelletty jo melkoinen määrä musiikkia huomioon ottaen maan pienen populaation ja sen historiallisesti suhteellisen lyhyen ajanjakson, jolloin tätä toimintaa on täällä harjoitettu. Uusia teoksia tulee koko ajan lisää. Mistä suomalaisen luovan säveltaiteen elinvoima sitten oikeastaan kumpuaa?

Itse olen päätynyt siihen lopputulokseen, että selitys on ainakin osittain maantieteellinen. Suomen sijainti idän ja lännen välissä on ruokkinut maan nuorta kulttuuri-ilmastoa siten, että siitä on tullut ikäänkuin murtovettä, sopiva sekoitus itää ja länttä. Suomen tunnetuin säveltäjä on tietysti Sibelius, joka muiden taitelijaikätoveriensa kanssa valoi arvokkaita perustuksia Suomen kulttuurihistoriaan ja onhan niin, ettei kukaan luova taiteilija voisi olla olemassa ilman aikaisempien sukupolvien kirjoittamaa historiaa. Sibelius on meille suomalaisille säveltäjille tärkeä lenkki oman historiamme ketjussa, ei kuitenkaan niin, että se olisi jotenkin päivittäin olemassa oleva asia, vaan lisänä jossain taustalla.

Kantapöytä 2.9.2015
Harri Ahmas Kantapöydässä Helena Hannikaisen vieraana. Kantapöytä 2.9.2015 Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kantapöytä 2.9.2015

Luovat taiteilijat heijastavat ja suodattavat ympäristöänsä ja kaikkea ympärillä tapahtuvaa oman persoonansa kautta. Säveltäjä muuttaa eri tunteet ja mielenliikkeet säveliksi ilmaisupaineen pakosta tai sitten tilauksesta. Alkusysäyksen uudelle teokselle voi antaa melkein mikä tahansa impulssi, jonka säveltäjä kokee jotenkin itselleen merkittäväksi. Uteliaisuus ja innostuminen ovat mielestäni eräitä tärkeitä ominaisuuksia luovan ammatinharjottajan psyykkeessä.

Säveltäjä ammattina on haastava, mutta se on myös palkitseva. Siihen kuuluu paljon yksinäistä puurtamista, tuumausta ja vaihtoehtojen puntaroimista, mutta palasten loksahtaessa paikalleen työ on todella palkitsevaa. Tunne siitä,että on löytänyt jotain uutta ja kiinnostavaa, ainakin omasta mielestä, on huumaava. Tunneskaala käydään luovan prosessin edetessä läpi laidasta laitaan. Sävellyksen säveltäminen on kuin matka tuntemattomaan. Kun määränpää on saavutettu mielen valtaa rauha ja ehkä huijennuskin. Jäljelle jää myös jonkinlainen tyhjyys.

Harri Ahmas

#sibelius150 #ajassasoi

  • Tanssii orkesterin kanssa

    Tanssii orkesterin kanssa

    Viiden yhdysvaltalaisen säveltäjän musiikkia esittelevä julkaisu on monipuolinen kokonaisuus. Orkesterin käsittely on kaikilla mukana olevilla nykysäveltäjillä sujuvaa ja hallittua. Jokainen tekijä myös ottaa lähtökohdakseen orkesterin soivuudet ja rakentavat ilmaisuaan sen päälle.

  • Moniäänisiä yksinpuheluja

    Moniäänisiä yksinpuheluja

    On aina kiinnostavaa kuulostella, miten laajempien esityskokoonpanojen kanssa aateloituneet säveltäjät kiteyttävät ja muovaavat ilmaisuaan soolosoittimille kirjoitetuissa teoksissaan.

  • Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    ”En halua olla Lontoossa. Haluan vain tulla kotiin ja elää mukavasti meren läheisyydessä”, kirjoitti säveltäjä Grace Williams (1906–1977) 1940-luvun puolivälissä.

  • Kamarimusiikkia kuudesta maanosasta

    Kamarimusiikkia kuudesta maanosasta

    Italialainen Ensemble Chaminade esittelee kuudesta eri maanosasta tulevien nykysäveltäjien teoksista rakentuvan kokonaisuuden.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua