Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Harri Ahmaksen puheenvuoro

Harri Ahmas
Harri Ahmas Kuva: Yle/Laila Kangas harri ahmas

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 2.9.2015 Lahden Sibeliustalossa vuorossa oli säveltäjä, Sinfonia Lahden fagotisti Harri Ahmas.

Uuden löytäminen on huumaava tunne

Suomessa on sävelletty jo melkoinen määrä musiikkia huomioon ottaen maan pienen populaation ja sen historiallisesti suhteellisen lyhyen ajanjakson, jolloin tätä toimintaa on täällä harjoitettu. Uusia teoksia tulee koko ajan lisää. Mistä suomalaisen luovan säveltaiteen elinvoima sitten oikeastaan kumpuaa?

Itse olen päätynyt siihen lopputulokseen, että selitys on ainakin osittain maantieteellinen. Suomen sijainti idän ja lännen välissä on ruokkinut maan nuorta kulttuuri-ilmastoa siten, että siitä on tullut ikäänkuin murtovettä, sopiva sekoitus itää ja länttä. Suomen tunnetuin säveltäjä on tietysti Sibelius, joka muiden taitelijaikätoveriensa kanssa valoi arvokkaita perustuksia Suomen kulttuurihistoriaan ja onhan niin, ettei kukaan luova taiteilija voisi olla olemassa ilman aikaisempien sukupolvien kirjoittamaa historiaa. Sibelius on meille suomalaisille säveltäjille tärkeä lenkki oman historiamme ketjussa, ei kuitenkaan niin, että se olisi jotenkin päivittäin olemassa oleva asia, vaan lisänä jossain taustalla.

Kantapöytä 2.9.2015
Harri Ahmas Kantapöydässä Helena Hannikaisen vieraana. Kantapöytä 2.9.2015 Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kantapöytä 2.9.2015

Luovat taiteilijat heijastavat ja suodattavat ympäristöänsä ja kaikkea ympärillä tapahtuvaa oman persoonansa kautta. Säveltäjä muuttaa eri tunteet ja mielenliikkeet säveliksi ilmaisupaineen pakosta tai sitten tilauksesta. Alkusysäyksen uudelle teokselle voi antaa melkein mikä tahansa impulssi, jonka säveltäjä kokee jotenkin itselleen merkittäväksi. Uteliaisuus ja innostuminen ovat mielestäni eräitä tärkeitä ominaisuuksia luovan ammatinharjottajan psyykkeessä.

Säveltäjä ammattina on haastava, mutta se on myös palkitseva. Siihen kuuluu paljon yksinäistä puurtamista, tuumausta ja vaihtoehtojen puntaroimista, mutta palasten loksahtaessa paikalleen työ on todella palkitsevaa. Tunne siitä,että on löytänyt jotain uutta ja kiinnostavaa, ainakin omasta mielestä, on huumaava. Tunneskaala käydään luovan prosessin edetessä läpi laidasta laitaan. Sävellyksen säveltäminen on kuin matka tuntemattomaan. Kun määränpää on saavutettu mielen valtaa rauha ja ehkä huijennuskin. Jäljelle jää myös jonkinlainen tyhjyys.

Harri Ahmas

#sibelius150 #ajassasoi

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua