Hyppää pääsisältöön

Toimittajarobotti vs. ihmistoimittaja

Robotti von Rosenbergin tutkimukset, robotti
Toimittaja lähdössä keikalle? 1980-luvun opetusohjelmassa Robotti von Rosenberg tutki elämää Maa-planeetalla. Robotti von Rosenbergin tutkimukset, robotti Kuva: Yle/ Kalevi Rytkölä robotti von rosenbergin tutkimukset

Kuvittele tämä: pörssirobotit ostavat osakkeita. Toimittajarobotit kirjoittavat tiedotteita tehdyistä kaupoista. Pörssirobotit lukevat uutiset ja jatkavat uuden tiedon pohjalta kaupantekoa. Kuulostaako mielikuvitukselliselta? Tämä ei kuitenkaan ole scifiä, vaan todellisuutta.

Robotit ovat tehneet toimittajanhommia jo useamman vuoden ajan.

- Talousjournalismissa on jo kauan sitten todettu, että ihmistoimittaja on aivan auttamattoman hidas. Ihmistoimittajia ei käytännössä kannata käyttää pörssiuutisointiin käyttää enää ollenkaan, toteaa aiheeseen perehtynyt toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo. Robottien yhtenä valttina on kyky käsitellä valtavia tietomääriä hetkessä.

- Robotit ovat tehneet toimittajanhommia jo useamman vuoden ajan. Kyllä tässä ihan syystä saadaan pelätä että robotit tulee ja vie meidänkin työpaikat.

Toimittajarobottien lopullinen läpimurto valtavirtajournalismissa tapahtui reilu vuosi sitten, heinäkuussa 2014. Silloin yksi maailman suurimmista uutistoimistoista, AP eli Associated Press alkoi käyttää robotteja pörssitulostiedotteiden tekemiseen. Operaatio on kannattanut: kun AP aiemmin julkaisi yhden kvartaalin aikana noin 300 tiedotetta, robottien käyttöönoton jälkeen niitä julkaistaan samassa ajassa noin 4 400 kappaletta.

Tekoälytutkimuksesta bisnekseksi

- Tietääkseni ensimmäinen kirjoittava algoritmi luotiin Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa noin neljäkymmentä vuotta sitten, Vehkoo kertoo. Mutta vasta nyt robottien käytöstä on tullut taloudellisesti kannattavaa, nopeasti kasvavaa bisnestä – kiitos internetin ja muun tietotekniikan kehityksen.

Toimittaja Kari Huhta työssään television uutistoimituksessa vuonna 1979
Yleisradion toimittaja työssään vuonna 1979. Samoihin aikoihin aloitettiin kokeilut toimittajarobotin luomiseksi. Toimittaja Kari Huhta työssään television uutistoimituksessa vuonna 1979 Kuva: Yle/ Adolfo Vera kari huhta

Alan edelläkävijäyrityksiä ovat muun muassa yhdysvaltalaisfirmat nimeltä Narrative Science ja Automated Insights. Näistä Narrative Science onnistui ensimmäisenä kaupallistamaan robottinsa. Yrityksen juuret ovat Northwesternin yliopistossa. Siellä kehitettiin tekoälytutkija Kristian Hammondin johdolla tietokoneohjelma, joka sai nimekseen Stats Monkey, tilastoapina.

- Projektissa kokeiltiin, voisivatko algoritmit eli tietokoneohjelmat kirjoittaa urheilu-uutisia. Kokeiluun valittiin baseball, koska lajissa on tosi paljon tilastotietoa. Eli voidaan syöttää järjettömät määrä dataa täällä robotille, joka sitten sylkäisee valmiin jutun ulos.

Tulos kylmää ihmistoimittajaa: tilastoapina oppi homman niin hyvin, että parhaimmillaan yhden baseball-uutisen kirjoittamiseen kului siltä puoli sekuntia. Luit oikein: puoli sekuntia!

Kristian Hammondin johtamassa projektissa kiinnitettiin huomiota paitsi Stats Monkeyn nopeuteen, myös kieleen.

Muutaman vuoden kuluessa kaikesta verkossa julkaistavasta journalismista 90 prosenttia on robottien tekemää.

- He opettivat sen kirjoittamaan tyypillistä urheilutoimittajan kieltä, Vehkoo sanoo. Toimittajaopiskelijoiden avulla analysoitiin baseball-uutisten kielenkäyttöä, ja luotiin ”urheilutoimittajan kliseepankki”. Sieltä tilastoapina osasi valikoida tyypillisiä fraaseja, ja lopputulos oli uskottavaa journalismia.

- Kristian Hammond on ennustanut, että muutaman vuoden kuluessa kaikesta verkossa julkaistavasta journalismista 90 prosenttia on robottien tekemää.

Mutta onko sillä lukijan kannalta väliä? Robotin ja ihmisen kirjoittamia tekstejä voi olla mahdotonta erottaa toisistaan. Johanna Vehkoo kertoo tehneensä testin, jossa piti tunnistaa, onko juttu ihmisen vai algoritmin laatima. Tehtävä ei ollut lainkaan helppo.

- Enkä todellakaan kauhean hyvää tulosta siitä saanut. Muistaakseni fifty-fifty, Vehkoo naurahtaa.

Voisi kuvitella, että robotti jäisi kiinni jonkin lauserakenteen koneellisesta toistamisesta. Mutta asia onkin täsmälleen päinvastoin: ihmiset ovat robotteja kiintyneempiä maneereihinsa.

- StatsMonkey-robotille pystyttiin luomaan niin laaja fraasipankki, että se pystyy valikoimaan joka ikinen kerta hieman erilaisen rakenteen ja erilaiset lauseet uutisilleen. Se ei koskaan kirjoita samaa juttua kahta kertaa.

Tähän ei ihmistoimittajapoloinen pysty! Robotti siis päihittää ihmisen ainakin nopeudessa, data-analyysissa ja lauserakenteiden vaihtelevuudessa.

Fanirobotit ja erikoistoimittajarobotit

Robottitoimittaja tekee työnsä niin kuin ihminen sen ohjelmoi tekemään. Eli jos robotille syöttää hyvää ja monipuolista dataa, se pystyy kirjoittamaan hyviä ja monipuolisia juttuja. Toisaalta ihminen voi siirtää robotille myös omat asenteensa. Vehkoo nostaa esimerkiksi Yhdysvaltain yliopistojen koripallosarjat.

Johanna Vehkoo
Johanna Vehkoo on perehtynyt toimittajarobotteihin. Johanna Vehkoo Kuva: Mervi Ahlroth johanna vehkoo
- Kunkin joukkueen fanisivuilla robotti kertoo joukkueen peleistä juuri sen joukkueen näkökulmasta, Vehkoo selittää. Toimittajarobottien avulla pystytään palvelemaan kannattavasti myös pienten urheilulajien seuraajia. Yhdysvalloissa on käytetty robottitoimittajia vaikkapa nappulaliigan ja naisten softballin raportointiin. Oma lukunsa ovat verkossa pelattavat fiktiiviset urheiluottelut.

- Miljoonat ihmiset pelaavat Yahoon Fantasy Football -peliä ja muita Fantasy-lajeja, ja Yahoon toimittajarobotit tuottavat uutisia fiktiivisistä peleistä, Vehkoo kertoo. Uutinen kirjoitetaan silloin räätälöidysti kahden hengen yleisölle – niille kahdelle, jotka ovat peliin osallistuneet.

- Tällaiseen ei tietenkään voitaisi käyttää ihmisen kallista aikaa. Mutta koska robotit pystyvät sekunneissa tuottamaan sen jutun, niin mikä jottei. Sillä on taloudellista arvoa, koska fantasialajien pelaajia on noin 13 miljoonaa.

Mutta pelastaako oma vaikea kielemme meidät suomalaiset toimittajat robottien ylivoimalta? Eihän Google Translatekaan selviä kunnolla kielemme kiemuroista!

- Suomenkielinen toimittajarobotti on jo olemassa. Firma nimeltä Balance Consulting, jonka omistaa Alma Media, toimittaa tulostiedotteita. Niitä ei julkaista esimerkiksi Kauppalehden juttuina sinänsä, vaan ne ovat Balance Consultingin tiedotteita. Mutta ne ovat automaattisesti luotuja, Vehkoo kertoo.

Robotti vapauttaa ihmiset, jälleen kerran

Automaatiosta ja roboteista on aina puhuttu ylevään sävyyn ihmiskunnan vapauttajina. Kun koneet hoitavat mekaanisen ja puuduttavan raadannan, pääsee ihminen tavoittelemaan korkeampia päämääriä. Niin nytkin.

Tee töitä, joihin ei robotti pysty.

- Kristian Hammond on sanonut, että hän haluaisi vapauttaa ihmistoimittajien kallisarvoista aikaa sellaisiin töihin, joihin robotit eivät pysty. Sehän on optimistinen skenaario. Mutta sitten on toki tämä pessimistinen skenaario: voihan siinä käydä myös niin, että yhä useampi ihmistoimittaja menettää työnsä, Johanna Vehkoo pohtii.

Vehkoon viesti toimittajille on yksinkertainen: tee töitä, joihin ei robotti pysty. Haastattele, tutki, kaiva tietoa sieltä, mistä sitä ei ole helppo löytää. Lähde pois tietokoneesi luota.

- Ihmismielen omituisten liikkeiden tulkinta saattaa olla robotille toistaiseksi mahdotonta. Ehkä pitää palata semmoiseen vanhan koulukunnan journalismiin, jossa lähdetään ulos ja etsitään itse niitä omia ainutkertaisia lähteitä

Erotatko toisistaan robotin ja ihmisen kirjoittamat tekstit? The New York Timesin sivuilta löytyy testi, jolla asia selviää.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

  • Avaruusromua: Siis teitä kiinnostaa tämä musiikki?

    Erikoista, että Lontoossa oltiin kiinnostuneita.

    En ole koskaan kuullut hänestä, eikä minulla sitä paitsi ole aikaa kuunnella mitään BBC:tä! Näin vastasi Edgar Froese, kun eräs saksalainen musiikkijournalisti soitti hänelle keväällä 1973 ja kysyi tunsiko hän Lontoossa asuvaa John Peel -nimistä tiskijukkaa. Soittaja kertoi John Peelin soittaneen Tangerine Dreamin musiikkia ohjelmissaan BBC:llä jo useasti. Pian yhtye sai telexin brittiläiseltä Virgin -levy-yhtiöltä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tarvitaanko nyt onnellisia loppuja?

    Hikmet: "Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin."

    “Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin.” Olen hyräillyt viime päivinä turkkilaisen runoilijan Nâzim Hikmetin 1940-luvulla kirjoittamaa runoa. Runosta on nimittäin sävelletty laulu, jota itsekin sain laulaa keikoilla 1990-luvun puolivälissä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri