Hyppää pääsisältöön

Pilkkihiihdon alkuperäisenä tavoitteena oli sivakoida kilpaa kala suussa

Jos jostakusta ei ole hiihtäjäksi, hiihtosuunnistajaksi tai ampumahiihtäjäksi, niin ei syytä huoleen. Pilkkihiihto saattaa olla laji juuri sinulle. Alkujaan 1970-luvulla ideoidussa lajissa on mitelty Suomen mestaruudesta vuodesta 1985 lähtien. Yhdistelmäurheilu on ollut erityisen suosittua Itä-Suomessa.

Pilkkihiihdon kilparadat pyritään suunnittelemaan alueelle, jossa kalaa on mahdollista saada ainakin kohtuullisesti. Lajin juoni on siinä, että yhteislähdön jälkeen kukin hiihtäjä pyrkii pilkkimään ennelta sovitun ajan sisällä mahdollisimman monta kalaa, yhden kalan kierrosvauhdilla. Jokainen saaliiksi saaduista eväkkäistä kuljetetaan maastohiihtolatua pitkin ennalta määritellylle maalialueelle.

Sen verran on tuossa hiihdon aikana syytä olla tarkkana, ettei hotkaise vahingossa todistuskappaletta.― Urheiluselostaja Juha Jokinen 1986

Pilkkihiihdon alkuperäisiin tavoitteisiin on kuulunut, että saaliskala kuljetetaan keräyspisteelle suussa kantaen. Tästä säännöstä on myöhemmin kuitenkin poikettu ja moni hiihtäjä lähteekin matkaan esimerkiksi vyölaukulla varustautuneena.

Yhdistelmäurheilua kokeiltiin ensimmäistä kertaa jo 1970-luvulla Mäntyharjulla. Lajia on myöhemminkin harrastettu etenkin Itä-Suomen alueella, mutta vuosien saatossa eksoottisesta kilvoittelusta ovat kiinnostuneet monilahjakkuudet ympäri Suomen.

Vuonna 1985 järjestettiin ensimmäiset pilkkihiihdon SM-kilpailut ja jo vuonna 1991 tapaus oli lisäksi Pohjoismaiden-, Euroopan ja samalla vielä koko maailman mestaruusmittelö. Raportti monimestaruuskisoista on katsottavissa alapuolella.

Koska pilkkihiihto on puhtaasti talviurheilua, on lajista kehitetty myös kesäversio. Kalajuoksun Suomen mestaruudesta kisaillaan niin ikään Itä-Suomessa vuosittain.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto