Hyppää pääsisältöön

Pilkkihiihdon alkuperäisenä tavoitteena oli sivakoida kilpaa kala suussa

Jos jostakusta ei ole hiihtäjäksi, hiihtosuunnistajaksi tai ampumahiihtäjäksi, niin ei syytä huoleen. Pilkkihiihto saattaa olla laji juuri sinulle. Alkujaan 1970-luvulla ideoidussa lajissa on mitelty Suomen mestaruudesta vuodesta 1985 lähtien. Yhdistelmäurheilu on ollut erityisen suosittua Itä-Suomessa.

Pilkkihiihdon kilparadat pyritään suunnittelemaan alueelle, jossa kalaa on mahdollista saada ainakin kohtuullisesti. Lajin juoni on siinä, että yhteislähdön jälkeen kukin hiihtäjä pyrkii pilkkimään ennelta sovitun ajan sisällä mahdollisimman monta kalaa, yhden kalan kierrosvauhdilla. Jokainen saaliiksi saaduista eväkkäistä kuljetetaan maastohiihtolatua pitkin ennalta määritellylle maalialueelle.

Sen verran on tuossa hiihdon aikana syytä olla tarkkana, ettei hotkaise vahingossa todistuskappaletta.― Urheiluselostaja Juha Jokinen 1986

Pilkkihiihdon alkuperäisiin tavoitteisiin on kuulunut, että saaliskala kuljetetaan keräyspisteelle suussa kantaen. Tästä säännöstä on myöhemmin kuitenkin poikettu ja moni hiihtäjä lähteekin matkaan esimerkiksi vyölaukulla varustautuneena.

Yhdistelmäurheilua kokeiltiin ensimmäistä kertaa jo 1970-luvulla Mäntyharjulla. Lajia on myöhemminkin harrastettu etenkin Itä-Suomen alueella, mutta vuosien saatossa eksoottisesta kilvoittelusta ovat kiinnostuneet monilahjakkuudet ympäri Suomen.

Vuonna 1985 järjestettiin ensimmäiset pilkkihiihdon SM-kilpailut ja jo vuonna 1991 tapaus oli lisäksi Pohjoismaiden-, Euroopan ja samalla vielä koko maailman mestaruusmittelö. Raportti monimestaruuskisoista on katsottavissa alapuolella.

Koska pilkkihiihto on puhtaasti talviurheilua, on lajista kehitetty myös kesäversio. Kalajuoksun Suomen mestaruudesta kisaillaan niin ikään Itä-Suomessa vuosittain.

Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto