Hyppää pääsisältöön

Pilkkihiihdon alkuperäisenä tavoitteena oli sivakoida kilpaa kala suussa

Jos jostakusta ei ole hiihtäjäksi, hiihtosuunnistajaksi tai ampumahiihtäjäksi, niin ei syytä huoleen. Pilkkihiihto saattaa olla laji juuri sinulle. Alkujaan 1970-luvulla ideoidussa lajissa on mitelty Suomen mestaruudesta vuodesta 1985 lähtien. Yhdistelmäurheilu on ollut erityisen suosittua Itä-Suomessa.

Pilkkihiihdon kilparadat pyritään suunnittelemaan alueelle, jossa kalaa on mahdollista saada ainakin kohtuullisesti. Lajin juoni on siinä, että yhteislähdön jälkeen kukin hiihtäjä pyrkii pilkkimään ennelta sovitun ajan sisällä mahdollisimman monta kalaa, yhden kalan kierrosvauhdilla. Jokainen saaliiksi saaduista eväkkäistä kuljetetaan maastohiihtolatua pitkin ennalta määritellylle maalialueelle.

Sen verran on tuossa hiihdon aikana syytä olla tarkkana, ettei hotkaise vahingossa todistuskappaletta.― Urheiluselostaja Juha Jokinen 1986

Pilkkihiihdon alkuperäisiin tavoitteisiin on kuulunut, että saaliskala kuljetetaan keräyspisteelle suussa kantaen. Tästä säännöstä on myöhemmin kuitenkin poikettu ja moni hiihtäjä lähteekin matkaan esimerkiksi vyölaukulla varustautuneena.

Yhdistelmäurheilua kokeiltiin ensimmäistä kertaa jo 1970-luvulla Mäntyharjulla. Lajia on myöhemminkin harrastettu etenkin Itä-Suomen alueella, mutta vuosien saatossa eksoottisesta kilvoittelusta ovat kiinnostuneet monilahjakkuudet ympäri Suomen.

Vuonna 1985 järjestettiin ensimmäiset pilkkihiihdon SM-kilpailut ja jo vuonna 1991 tapaus oli lisäksi Pohjoismaiden-, Euroopan ja samalla vielä koko maailman mestaruusmittelö. Raportti monimestaruuskisoista on katsottavissa alapuolella.

Koska pilkkihiihto on puhtaasti talviurheilua, on lajista kehitetty myös kesäversio. Kalajuoksun Suomen mestaruudesta kisaillaan niin ikään Itä-Suomessa vuosittain.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto