Hyppää pääsisältöön

Pilkkihiihdon alkuperäisenä tavoitteena oli sivakoida kilpaa kala suussa

Jos jostakusta ei ole hiihtäjäksi, hiihtosuunnistajaksi tai ampumahiihtäjäksi, niin ei syytä huoleen. Pilkkihiihto saattaa olla laji juuri sinulle. Alkujaan 1970-luvulla ideoidussa lajissa on mitelty Suomen mestaruudesta vuodesta 1985 lähtien. Yhdistelmäurheilu on ollut erityisen suosittua Itä-Suomessa.

Pilkkihiihdon kilparadat pyritään suunnittelemaan alueelle, jossa kalaa on mahdollista saada ainakin kohtuullisesti. Lajin juoni on siinä, että yhteislähdön jälkeen kukin hiihtäjä pyrkii pilkkimään ennelta sovitun ajan sisällä mahdollisimman monta kalaa, yhden kalan kierrosvauhdilla. Jokainen saaliiksi saaduista eväkkäistä kuljetetaan maastohiihtolatua pitkin ennalta määritellylle maalialueelle.

Sen verran on tuossa hiihdon aikana syytä olla tarkkana, ettei hotkaise vahingossa todistuskappaletta.― Urheiluselostaja Juha Jokinen 1986

Pilkkihiihdon alkuperäisiin tavoitteisiin on kuulunut, että saaliskala kuljetetaan keräyspisteelle suussa kantaen. Tästä säännöstä on myöhemmin kuitenkin poikettu ja moni hiihtäjä lähteekin matkaan esimerkiksi vyölaukulla varustautuneena.

Yhdistelmäurheilua kokeiltiin ensimmäistä kertaa jo 1970-luvulla Mäntyharjulla. Lajia on myöhemminkin harrastettu etenkin Itä-Suomen alueella, mutta vuosien saatossa eksoottisesta kilvoittelusta ovat kiinnostuneet monilahjakkuudet ympäri Suomen.

Vuonna 1985 järjestettiin ensimmäiset pilkkihiihdon SM-kilpailut ja jo vuonna 1991 tapaus oli lisäksi Pohjoismaiden-, Euroopan ja samalla vielä koko maailman mestaruusmittelö. Raportti monimestaruuskisoista on katsottavissa alapuolella.

Koska pilkkihiihto on puhtaasti talviurheilua, on lajista kehitetty myös kesäversio. Kalajuoksun Suomen mestaruudesta kisaillaan niin ikään Itä-Suomessa vuosittain.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto