Hyppää pääsisältöön

Tutkija: Kommenttiosioiden sulkeminen ei ole sensuuria, jos nettikeskustelu on aggressiivista sylkemistä

Verkossa alati lisääntyvä vihapuhe on ajanut lehtiä poistamaan kommentointimahdollisuuden jutuistaan tilapäisesti tai kokonaan.

Anonyymi kommentoija? // Kuva: Andy Rain / EPA

Nyt-liite ja MTV rajoittivat tällä viikolla juttujensa kommentointimahdollisuuksia, koska lukijoiden keskustelu oli äitynyt liian vihamieliseksi.

Nytin kommentit ovat pois käytöstä kaksi viikkoa kaikista jutuista, MTV taas sulki kommentoinnin muun muassa maahanmuuttoa koskevissa uutisissa.

Tutkija Pentti Raittila Tampereen Yliopistosta on pureutunut työssään aggressiiviseen keskustelukulttuuriin. Hän ei näe kommentoinnin rajoittamista sensuurina.

- Ymmärrän, että tämä voidaan kokea isoksi sananvapauden loukkaukseksi. Mutta kautta aikojenhan lehdet ja tiedotusvälineet ovat päättäneet, mitä julkaisevat yleisönosastolla, Raittila toteaa.

"Viime aikojen tapauksissa on kyse pikemminkin aggressiivisen nettisylkemisen rajoittamisesta."

- Nettikeskustelu on pahimmillaan sylkemistä, ei keskustelua. Viime aikojen tapauksissa onkin kyse pikemminkin aggressiivisen nettisylkemisen rajoittamisesta.

Sen sijaan vaarallista Raittilan mukaan olisi, jos julkisessa keskustelussa ruvettaisiin estämään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä.

Asiattomat kommentit turhauttavat toimittajia

Ulkomailla verkkolehtien kommenttiosioiden sulkeminen on yleistä. Sekä Chicago Sun-Timesin että uutistoimisto Reutersin toimituksilla paloi viime vuoden lopulla käämit asiattomiin kommentteihin. Kumpikin rajoitti kommentointia rajusti.

Hävyttömät kommentit vaikuttavat keskusteluilmapiirin lisäksi toimittajan ammatti-identiteettiin. Vaikka useat toimittajat painavat asiattomuudet villaisella, ne ovat taakka joillekin.

- On vaara, että toimittaja kyynistyy ja alkaa suhtautua kaikkeen kritiikkiin välinpitämättömästi. Monet toimittajat ohittavat asiattomuudet ja toteavat, että siinä ne hörhöt vaan huutelee. Se on harmi, jos asiallinenkin kritiikki hukkuu huuteluun, Raittila sanoo.

Omalla nimellä keskusteleminen ei takaa järkeviä kommentteja

Monissa verkkomedioissa uutisten kommentointi ja keskustelu on ohjattu sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi Facebookissa keskustellaan lähinnä omalla nimellä. Jo se, että keskustelua ei käydä nimimerkeillä tai anonyymisti, rauhoittaa monia.

- Onhan siinä ajatusta, että kommentoitaisiin sosiaalisessa mediassa, siellä on käyty keskustelua jo pitkään. Facebookissakin voi tosin olla salanimellä, Raittila toteaa.

Toisaalta nimettömässä kommentoinnissa on puolensa. YleX Etusivu kysyi aiemmin tänään, pitäisikö anonyymistä kommentoinnista luopua. 60% lukijoista vastasi ei.

"Todellinen sananvapaus edellyttää mahdollisuuden keskustella anonyymisti."

Vaikka anonyymeihin kommentteihin suhtaudutaan yleensä skeptisesti ja ne ohitetaan usein olankohautuksella, Raittila muistuttaa, ettei nimettömyys ole aina pelkästään pahasta.

- Todellinen sananvapaus edellyttää mahdollisuuden keskustella anonyymisti. Työpaikka tai muut erityissyyt voivat estää esiintymisen omalla nimellä, hän sanoo.

- Anonyymit kommentit ovat sitä paitsi monesti järkeviä. Kommenttien järjettömyys ei liity oman nimen käyttöön.

Lue myös:

Etusivu kysyy: Pitäisikö anonyymistä nettikommentoinnista luopua?