Hyppää pääsisältöön

Kiistelty Kekkonen hallitsi suvereenisti

Kun Urho Kekkonen syksyllä 1981 sairastui ja pyysi eroa tasavallan presidentin tehtävistä, merkitsisi se yhden aikakauden päättymistä Suomen historiassa. Kekkonen oli hallinnut maata presidenttinä neljännesvuosisadan ajan.

Tv-uutisten syksyllä 1981 valmistamassa koosteessa käydään läpi Kekkosen uran huippukohdat. Kekkonen kuoli vuonna 1986.

Vaikka Kekkosen terveydentilasta oli jo pitkään liikkunut huhuja, julkisesti presidentin kunnosta ei puhuttu. Elokuussa 1981 Islantiin tehty matka nosti kuitenkin presidentin terveydentilan puheenaiheeksi. Syyskuussa 1981 hän jäi sairaslomalle, ja kuukautta myöhemmin edessä oli ero presidentin virasta.

Ennen presidenttikauttaan Kekkonen oli J. K. Paasikivien läheinen työtoveri ja uskottu. Kekkonen toimi Paasikiven aikaan peräti viiden hallituksen pääministerinä.

Vuoden 1956 tiukassa vaalissa Maalaisliiton Kekkonen voitti sosialidemokraattien K. A. Fagerholmin. Vaalitaistelu oli repivä ja likainen. Kekkosella oli vastassa ärhäkkä oppositio, jonka ydin muodostui SDP:n lisäksi oikeistosta. Ay-liike tervehti Kekkosen valintaa yleislakolla.

Kekkosen presidenttikauden alku olikin kiistojen sävyttämää. Maalaisliitto ja SDP kävivät kovaa kädenvääntöä maan herruudesta. Vuonna 1962 Kekkonen valittiin presidentiksi noottikriisin jälkeen ei-sosialistien voimin. Seuraavissa vaaleissa häntä tuki jo keskustan ja vasemmiston muodostama suuri vaaliliitto.

Vuoden 1974 valitsijamiesvaaleihin Kekkonen ei halunnut asettua ehdokkaaksi. Valtakautta jatkettiinkin neljä vuotta poikkeuslailla, jonka takana oli laaja poliittinen enemmistö, myös kokoomus, joka tähän saakka oli Kekkosta vierastanut.

Vuoden 1978 vaaleissa Kekkonen valittiin jatkokaudelle neljän suurimman puolueen ehdokkaana. Se oli mittava luottamus hänen politiikalleen.

Koko presidenttiuransa ajan Kekkonen muisti korostaa ulkopolitiikan merkitystä. Sen perustana olivat toisaalta hyvät suhteet Neuvostoliittoon, toisaalta pyrkimys puolueettomuuteen.

Urho Kekkosen ulkopoliittisen uran huippukohta oli vuonna 1975 Helsingissä järjestetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous, ETYK, joka toi maailman johtajat Suomeen. Se oli näyttävä ponnistus liennytyksen puolesta sodan uhkaa vastaan.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto