Hyppää pääsisältöön

Korentoja voi bongata pitkälle syksyyn

Kirjoukonkorento
Kirjoukonkorento on yleistynyt Etelä-Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kirjoukonkorento Kuva: Pekka Salmi kirjoukonkorento

Kun korentokuume puraisee, se on menoa. Silloin on paras ottaa kaikki irti mainiosta harrastuksesta. Se on yllättävän helppoa, koska korentojen parissa voi puuhata ympäri vuoden.

Korentokausi kestää Suomessa pitkään. Aikaisimpiin idänkirsikorentoihin voi törmätä jo maaliskuun lämpiminä päivinä, ja kausi voi jatkua pitkälle lokakuuhun, asuinpaikasta riippuen. Varsinkin syyskorennot lentelevät vielä myöhään syksyllä.

Sudenkorentojen kulta-aika on kesällä ja alkusyksystä, mutta talvella voi perehtyä lajeihin ja suunnitella tulevaa. Vedessä eläviätoukkia voi myös etsiä vesihaavilla – tai vaikkapa keittiösiivilällä – ympäri vuoden, jos vesistöt eivät ole jäässä. Lajin kehitys toukasta aikuiseksi, lentäväksi korennoksi voi nimittäin viedä lajista riippuen jopa vuosia.

Toukatkin voi oppia määrittämään lajilleen, muttaniiden tunnistaminen ei ole yhtä helppoa kuin aikuisten sudenkorentojen. Apuna on harrastajien oma tietoteos, Korentowiki.

Jännitystäkin riittää, sillä innokas harrastaja saattaa jopa löytää uusia lajeja. Vuosina 2002–2014 löydettiin yhteensä kymmenen uutta lajia. Viimeisin on syyskuussa 2014 Savitaipaleelta löydetty idänjokikorento. Suomessa tavattuja sudenkorentolajeja on nyt 62.

Poikkeuksellinen kesä

Kesä 2015 ei mennyt oppikirjan mukaan. Viileä alkukesä myöhästytti korentokautta useilla viikoilla. Elokuun lämpö lopulta sai monet niistä lentoon. Syyskorentoja ja ukonkorentoja on edelleen runsaasti.

Punasyyskorentonaaras.
Punasyyskorento on hyvin yleinen syyskorento. Punasyyskorentonaaras. Kuva: Pekka Salmi punasyyskorento

Sudenkorentojen bongaamiseen tarvitaan vain aurinkoinen päivä ja vesistö, jonka rannalle kulkea. Soramontun piskuinen lampi tai suuri järvi käyvät ihan yhtä hyvin. Vesihyönteisen toukat viihtyvät monissa vesissä.

Korentoja voi tarkkailla paljain silmin. Jotkut käyttävät kiikareita.

Harrastusmäärät kasvussa

Tarkoista harrastajamääristä ei ole tietoa, mutta korentobongaus kiinnostaa yhä useampia. Varsinkin korentojen valokuvaaminen innostaa monia.

– Joka kesä tulee uusia harrastajia kymmenittäin. Viime vuosina erityisesti naiset ovat innostuneet korennoista, Suomen sudenkorentoseuran puheenjohtaja Sami Karjalainen innostuu.

Karjalainen kertoo, että korentobongaus vie usein täysin mennessään.

– Itseltäni korennot ja muutamat muut hyönteisryhmät ovat vieneet suurimman osan vapaa-ajasta jo 25 vuoden ajan, Karjalainen naurahtaa.

Lisää aiheesta

Kommentit