Hyppää pääsisältöön

Radion uutistoimitus syntyi 1965 yhteiskunnallisten murrosten keskelle

Yleisradion uutistoiminta laajeni 1965, kun se perusti radion puolelle oman uutistoimituksen. Se teki myös rohkean aluevaltauksen, kun nainen pääsi uutistenlukijaksi. Radion uutistoiminnan entinen toimittaja Jaakko Heino muistelee alkuvuosia ja pohtii radiouutistoiminnan asemaa Adolf Turakaisen haastattelussa 1985.

Jaakko Heino tuli Yleisradioon toimittajaksi syyskuun 1. päivä 1965. Uunituore toimittaja oli todistamassa, kun ensimmäinen Radion uutistoiminnan lähetys saatiin ulos syyskuun 5:nnen päivän iltana kello 21.

Ylen pääjohtaja Eino S. Repo
Yleisradion pääjohtaja Eino S. Repo Ylen pääjohtaja Eino S. Repo Kuva: Yle/Håkan Sandblom eino s. repo

Radion uutistoimitus juhlii 10-vuotistaivaltaan
Radion uutistoimitus juhlii 10-vuotistaivaltaan Radion uutistoimitus juhlii 10-vuotistaivaltaan Kuva: Yle/Håkan Sandblom aarne tanner

Radion uutistoimitus
Jaakko Heino ja Aarne Tanninen uutistoimituksessa Radion uutistoimitus Kuva: Yle kuvapalvelu aarne tanninen

Yleisradiossa oli esitetty radiouutisia jo aiemminkin, mutta ne olivat Suomen Tietotoimiston (STT) toimittamia. Sen lisäksi Päivän Peilissä kuultiin uutislähetyksiä, mutta ne olivat luonteeltaan aika tavalla toisenlaisia, toteaa Adolf Turakainen. STT hoiti uutislähetykset ja Yleisradio teki uutisten yhteyteen ajankohtaislähetyksiä, Heino tarkentaa.

Radio alkoi kuitenkin 1965 toimittaa itse uutislähetyksiä, sillä Heinon mukaan aika oli sille kypsä. Televiossakin oli jo ollut omat uutislähetyksensä, joten miksei niitä tehty radion puolella, Heino jatkaa. Osa kunniasta kuuluu myös silloiselle pääjohtajalle Eino S. Revolle, joka osaltaan toteutti varsin mittavan projektin.

Yhteiskunnallinen murros 1960-luvulla vauhditti radiouutistoimintaa

1960-luvun puoliväli oli televisio- ja radiotoiminnassa suurten muutosten ja voimakkaan kehityksen aikaa. Tähän oli vaikuttamassa myös yhteiskunnallinen murros, joka näkyi esimerkiksi uutisoinnissa. "Kun Suomea koetteli vuonna 1956 yleislakko, Päivän Peili ei maininnut siitä yhtään mitään", muistelee toimittaja Adolf Turakainen.

Mutta 1960-luvun puolivälissä tapahtui voimakas muutos. Työmarkkinauutiset ja lakkouutiset olivat usein kaikkein dramaattisimpia uutisia, joita käsiteltiin laajasti. Mutta Heinon mukaan alkuun uutisissa oli myös ylireagointia: Kun Helsingin Kallion kirkon remontissa käytetty pressu syttyi tulee, se uutisoitiin ja jo myöhemmässä lähetyksessä kerrottiin, että nyt se on sammutettu.

Ampukaa se akka!― Yleisöpalaute Anna-Liisa Anttilasta

Radiouutisissa kuultiin lähes sensaatiomainen uudistus, kun toimittaja Anna-Liisa Anttilasta tuli uutistenlukija. Valinnan takana oli ollut uutispäällikkö Ralf Friberg. Yleisöpalautetta tuli välittömästi toimitussihteerin puhelimeen. Palautteenantaja kehotti "ampumaan sen akan."

Anna-Liisa Anttila oli tuttu myös Linnan juhlien seuraajille, sillä hän selosti juhlia niin radion kuin myöhemmin televisionkin puolella. Hän siirtyi 1970-luvun alussa Yle Lappeenrannan toimitukseen.

Toimittaja Anna-Liisa Anttila radion studiossa
Anna-Liisa Anttila Toimittaja Anna-Liisa Anttila radion studiossa Kuva: Yle kuvapalvelu Anna-Liisa Anttila,1965

Kilpailu kiristyi 1980-luvulla uutistoiminnassa

1980-luvulle tultaessa radiouutiset olivat vakiinnuttaneet paikkansa, mutta ne olivat saanet niin Yleisradion sisällä kuin ulkopuolellakin uusia kilpailijoita. Televisiouutiset olivat tehostaneet toimintaansa, joten niiden voitiin katsoa kilpailevan radiouutisten kanssa, Turakainen väittää. Heino ei täysin allekirjoita väitettä, sillä hänen mukaansa televisio lähetti vain illalla ohjelmaa ja siksi radiouutisille jäi aamu ja iltapäivä vapaaksi toiminta-alueeksi. Heinokin myöntää, että televisiouutiset ja radiouutiset kilpailivat siinä mielessä keskenään, että kumpikin yrittää löytää omia uutisaiheita, skuuppeja.

TV-uutiset ja radiouutiset eivät kilpaile keskenään, koska televisio lähettää ohjelmaa vain illalla.― Jaakko Heino

Kaupallisten radioasemien tulo vetää Heinon mietteliääksi. Hänen mukaan tilanteeseen on suhtauduttava vakavasti. Yleisradiolla on hyvä koneisto uutisten hankintaan kotimaassa kuin ulkomaillakin. Haasteeksi nouseekin yleisön pitäminen Ylen kanavilla. Kilpailuun vastataan siten, miten saadaan tieto tarjoiltua ulos. On siis tehtävä mahdollisimman mielenkiintoisia lähetyksiä, Heino summaa.

Uutistoiminnan tähtihetket

Turakainen haluaa haastattelun lopuksi esittää klassisen haastattelukysymyksen: Mikä on ollut uutistoiminnan tähtihetki? Radion uutistoimituksen kannalta suuri läpimurto oli tapahtumat Prahassa Tšekkoslovakiassa elokuussa 1968. Radiouutiset lähetti kaksi vuorokautta lähetyksiä. Tämän jälkeen radiouutiset ikään kuin vakiinnutti asemansa suomalaisen uutisvälityksen kentässä, toteaa Heino.

Prahan vuoden 1968 tapahtumien uutisointi vakiinnutti radiouutisten aseman uutistoiminnan kentässä.― Jaakko Heino

Jaakko Heinon oma työuran tähtihetki oli, kun valtakunnallisista uutisvälineistä vain Radion uutistoimituksella oli toimittajansa paikalla Hangossa, missä presidentti Kekkosen neuvotteli Neuvostoliiton pääministerin Kosyginin kanssa jäänmurtajalla. Heinon mielestä oli juhlavaa ottaa vastaan mm. lehtien toimittajia, jotka vasta seuraavana aamuna tulivat paikalle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto