Hyppää pääsisältöön

Koirat haistavat sairaudet

Hajuerottelukoira Jentta harjoittelee laboratoriossa
Hajuerottelukoira Jentta harjoituksissa Hajuerottelukoira Jentta harjoittelee laboratoriossa Kuva: Yle/Akuutti akuutti

Sanotaan, että koira on ihmisen paras ystävä. Pontta tälle väittämälle antaa nyt myös lääketiede. Hajuerottelukoirat pääsevät piakkoin tunnistamaan ihmisiltä otetuista näytteistä mahdollisia varhaisvaiheen sairauksia, muun muassa syöpää. Koulutetut koirat tunnistavat jo hienosti toisten koirien sairauksia. Pian superkuonot auttavat ihmissairauksien löytämisessä.

Näytteitä ensin koirilta, sitten ihmisiltä

-Kotikoirilta saadut näytteet ovat alkuun tutkimuksen pohjana. Lupabyrokratia vie oman aikansa, mutta toivon mukaan kohta työskennellään myös ihmisnäytteiden avulla, kertoo dosentti Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopiston kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osastolta.

Dosentti Anna Hielm-Björkman johtaa hajuerottelututkimusta
Dosentti Anna Hielm-Björkman Dosentti Anna Hielm-Björkman johtaa hajuerottelututkimusta Kuva: Yle/Akuutti akuutti

Kotikoirat elävät ihmisten kanssa samassa ympäristössä. Ne juovat samaa vettä ja usein syövätkin samantyyppistä ravintoa, ainakin osin. Liikkuminen on usein omistajansa tapojen mukaista: paljon kuntoilevan koirakin pääsee liikkumaan runsaasti, sohvaperunan koira vastaavasti vähemmän.

-Koirilla ja ihmisillä on samoja sairauksia, muun muassa diabetesta, epilepsiaa, nivelrikkoa, syöpiä, munuaistauteja, kilpirauhasen vajaatoimintaa. Näin ollen kotikoirat tutkimuskohteina ovat aivan erinomaisia, dosentti Anna Hielm-Björkman toteaa.

Koirilla ja ihmisillä on samoja sairauksia

Näytteitä tarvitaan runsaasti, niin sairastuneilta koirilta kuin myös terveiltä yksilöiltä kontrollinäytteiksi. Koirien elinikä on paljon ihmisiä lyhyempi, joten sairauksien puhkeaminen ja niiden seuranta antaa tutkimustietoa huomattavasti nopeammassa tahdissa kuin perinteisimmillä tutkimustavoilla edettäessä.

Hajuerottelukoirien koulutus

Wise Nose - Suomen hajuerotteluyhdistys on koirien hajuerottelukoulutukseen ja hajuerottelutyöskentelyyn erikoistunut yhdistys. Yhdistyksen jäsenet toimivat koirineen vapaaehtoispohjalta. Apurahoja toimintaan haetaan aktiivisesti.

-Moni koiristamme on aloittanut homehaistelutehtävissä ja tullut sitten mukaan myös tähän sairauksien haisteluun, kertoo saksanpaimenkoira Enskan omistaja, kouluttaja Marjo Jakobsson.

Marjo Jakobsson ja hajuerottelukoira Enska
Marjo Jakobsson ja Enska lepotauolla Marjo Jakobsson ja hajuerottelukoira Enska Kuva: Yle/Akuutti akuutti

Hajukoirien koulutus vaatii vähintäänkin samaa pitkäjänteisyyttä kuin lääketieteellinen tutkimuskin. Kouluttajan ja koiran yhteistyö ei synny hetkessä.

-Koeoloissa koiran tulisi kyetä mahdollisimman itsenäiseen työskentelyyn ja hyvään keskittymiseen ilman ohjaajaan tukeutumista, Marjo Jakobsson kertoo.

Myös ohjaajan on syytä olla johdonmukainen harjoitusten vetämisessä. Kun ohjeistukset annetaan suunnitelmallisesti, samaa toistaen, koira oppii nopeastikin
.
Perusharjoitteessa koirille tehdään niin sanottu hajurata, jossa koiran tulee tunnistaa tietty sairaushaju muiden näytteiden joukosta. Laboratorio-oloissa hajuerottelukoirat löytävät lähes sataprosenttisella varmuudella esimerkiksi nisäsyöpää sairastavan lajitoverin virtsanäytteen kontrollinäytteiden joukosta.

Superkuonoja ja keinoneniä

Koirat pystyvät erottelemaan jopa pari tuhatta erilaista hajulähdettä. Hajukoiratutkimuksia onkin hyödynnetty maailmalla jo jonkin aikaa. Suomessa monitieteellisessä tutkimuksessa ovat tällä hetkellä mukana muun muassa Yliopistollinen eläinsairaala ja yliopiston kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikka ja Itä-Suomen yliopiston farmasianlaitos.

Hajuerotteluyhdistyksen erikoiskoulutetut koirat tekevät uraa uurtavaa työtä, jonka tuloksena toivotaan löytyvän pohja keinonenien kehittämiseen.

Kössi-koira tutkii näytteitä
Kössi tutkii näytteitä Kössi-koira tutkii näytteitä Kuva: Yle/Akuutti akuutti
Koirat pystyvät erottelemaan jopa pari tuhatta erilaista hajulähdettä

-Jos saataisin selville , mitkä molekyylit, aineenvaihduntatuotteet ovat näitä hajutunnistettavia, voitaisiin luoda keinonenä tekemään vastaavaa työtä, minkä hajuerottelukoira kuonollaan tekee, dosentti Anna Hielm-Björkman kertoo.

Varhaisvaiheen diagnoosin löytyminen on monen sairauden kohdalla hankalaa. Koiran superkuonon tai sen avulla kehitetyn keinonenän avulla voitaisiin aloittaa hoitotoimet nykyistä nopeammin.

-Ajatuksena toki olisi hauska, että sairaanhoidossa kautta maan käytettäisiin hoitotahojen omia haistelukoiria. Käytännössä kuitenkin tekninen apuväline, keinonenä, lienee se joka saadaan laajalti käyttöön, dosentti Anna Hielm-Björkman toteaa.

Asiantuntija: ANNA HIELM-BJÖRKMAN, dosentti, ELT, Helsingin yliopiston kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto

Lisätietoa hajuerottelukoirista

Lisää ohjelmasta

appelsiinimehu ja sokeripalat
appelsiinimehu ja sokeripalat Kuva: Yle, Tero Kyllönen appelsiinimehu ja sokeripalat
vauva syö sosetta
vauva syö sosetta Kuva: Yle, Marko Väänänen vauva
sokeria
sokeria Kuva: Yle, Anu-Maija Kärjä sokeri
Anne Matoniemi katsoo suoraan kameraan.
Anne Matoniemi katsoo suoraan kameraan. Kuva: Mira Pelo / Yle Akuutti
Nicolas Kluger, Lauri Vuorinen ja Visa Viljamaa studiokuvassa.
Nicolas Kluger, Lauri Vuorinen ja Visa Viljamaa studiokuvassa. Kuva: Tero Kyllönen / Yle tatuointi,Akuutti,visa viljamaa
nainen katsoo kun tatuoija tatuoi hänen käsivarttaan
nainen katsoo kun tatuoija tatuoi hänen käsivarttaan Kuva: Shutterstock Akuutti
Kommentit
  • Tiesitkö tämän mansikasta?

    Mansikka on c-vitamiinipitoinen terveysherkku.

    Suomalaisten kesäherkku mansikka on makoisa terveysmarja. Mansikka sisältää C-vitamiinia enemmän kuin mandariini ja sillä on todettu olevan vaikutusta muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

  • Lepoloma ei olekaan paras vaihtoehto? Tutkijan viisi lomavinkkiä: "Aktiivisuus palauttaa paremmin kuin löhöily"

    Aktiivisuus palauttaa paremmin kuin pelkkä löhöily.

    Loma riippumatossa pötkötellen voi kuulostaa houkuttelevalta, mutta palautumisen kannalta se ei ole paras ratkaisu. Lomalla kannattaa olla aktiivinen ja tehdä itselle mieluisia asioita. Jopa rankka urheilusuoritus voi olla palauttavampaa kuin sohvaperunana makaaminen, lupaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Satu Pakarinen.