Hyppää pääsisältöön

Nikolai Ponkkosen kamppailut karhujen kanssa

Toimittaja Toivo Rasilainen haastattelee vuonna 1956 Joutsenossa asuvaa Nikolai Ponkkosta. Ponkkonen oli kotoisin Salmin pitäjästä, Orusjärven kylästä, Karjalasta. Vanhan metsästäjän tarinoista ei lennokkuutta puutu. Milloin kävi karhu kimppuun, milloin kaupattiin karhunpentuja sirkukseen.

Kuvassa Nikolai Ponkkonen.
Nikolai Ponkkonen vuonna 1940. Kuvassa Nikolai Ponkkonen. Kuva: Sanni Patrosen kotialbumi elävä arkisto

Karhuja viisikymmentävuotias Nikolai Ponkkonen oli ehtinyt kaataa joko 22 tai 23 yksilöä. Ilveksiäkin yli kolmekymmentä.

Ilveksen metsästys ei tosin ollut aivan yksinkertaista. Ponkkonen kertoo joutuneensa nuorena hiihtämään veljiensä kanssa pitkiä matkoja tavoittaakseen ilveksen elävänä.

Kun kissapeto saatiin kiikkiin, painettiin suksisauvat ristiin eläimen kaulan päälle. Toiset pyytäjät sitoivat ilveksen jalat, jotta se voitiin kuljettaa riu’ulla pois metsästä.

Kerran Nikolai jäljitti ilvestä väsymykseen asti ja pyörtyi lopulta läheiselle hevostielle. Hän makasi tiellä tajuntansa menettäneenä aina aamuyöhön, jolloin hevosmies osui paikalle ja vei Nikolain takaisin ihmisten ilmoille.

Kuvassa Filip Ponkkonen.
Nikolain isä Filip Ponkkonen. Kuvassa Filip Ponkkonen. Kuva: Sanni Patrosen kotialbumi elävä arkisto

Karhunmetsästyksen Ponkkonen aloitti isänsä Filipin kanssa 15-vuotiaana. Filip-isä joutui kerran tällaisella reissulla karhun kanssa tukalasti vastatusten. Luoti ei kaatanut karhua ja se karkasi isää kohti. Toinen luoti halkaisi kontion leuan, josta suivaantuneena se kävi lumessa makaavan Filipin kimppuun. Lopulta Nikolain onnistui lopettaa eläin. Karhulta jäi kuitenkin kaksi pentua pesään.

Pennut otettiin monesti mukaan kotiin

Karhunpentuja Ponkkonen muistelee saaneensa elävinä kiinni ehkä kymmenkunta. Niitä annettiin muun muassa Korkeasaareen. Kajaanin eläintarhakin halusi ostaa yhden karhunpennun. Metsämies muistelee myös tehneensä karhukauppaa kiertävän sirkuksen kanssa.

Nikolai oli joutunut itsekin karhun hyökkäyksen kohteeksi. Se oli viedä hengen. Kivääri ei lauennut ja karhu kävi nopeasti miehen päälle. Puri, paiskattuaan ensin kiväärin metsästäjän kädestä. Kun karhu sitten etääntyi, onnistui Ponkkosen tarttua kivääriinsä ja ampua se. Tällä kertaa pesästä löytyi kolme pentua, jotka myytiin Korkeasaareen ja sieltä Ponkkosen tietojen mukaan Ruotsiin.

Artikkelin valokuvat on Sanni Patrosen kotialbumista. Elävä arkisto on saanut ne käyttöönsä Orusjärven kylätoimikunnalta. Lisää valokuvia on katsottavissa kylätoimikunnan kotisivuilta.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?