Joka kymmenennellä nuorella on heikko lukutaito. Ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa kasvanut - toisin kuin monissa muissa PISA-tutkimukseen osallistuneissa maissa.
Tuhansien suomalaisnuorten lukutaito on peruskoulun päättyessä niin heikko, että se rajoittaa heidän elämäänsä ja saattaa nostaa tien pystyyn jatko-opintoihin ja työelämään.
– Peräti 11 prosentilla eli noin 6 800:lla 15-vuotiaista lukutaito ontuu pahasti. Luku on kasvanut, sillä vuonna 2000 se oli vain 7 prosenttia, kertoo PISAn lukutaitotutkimuksesta vastaava yliopistotutkija Inga Arffman Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa lukutaitoa testattiin ensimmäisen kerran tietokoneen ruudulta luettavilla teksteillä.
Huono-osaisuus näkyy lukutaidossa
Kaikkien 15-vuotiaiden lukutaidon taso ei ole heikentynyt samalla tavoin, vaan erot lukutaidossa ovat yhä selvemmin jakamassa nuoret menestyjiin ja kelkasta putoajiin.
– Lukutaidon taso on heikentynyt eniten huono-osaisimpien perheiden lapsilla. Hyväosaisissa perheissä lukutaidon taso sen sijaan on pysynyt yleensä erinomaisena, Arffman selittää.
Arffmanin mukaan tekninen lukutaito on kutakuinkin tallella. – Ongelmia on tekstin ymmärtämisessä ja sisäistämisessä. Sanotaan, että ensin opitaan lukemaan ja sen jälkeen vasta lukemalla oppimaan - ja juuri tämä toinen vaihe jää monilta saavuttamatta
Iso ero tyttöjen ja poikien välillä
Myös ero tyttöjen ja poikien välillä on kasvanut. Monet suomalaistytöt ovat edelleen erinomaisia lukijoita. Pojissa sen sijaan on entistä enemmän niitä, joiden lukutaito on surkea.
– Suomi on perinteisesti ollut maa, jossa lukutaitoero tyttöjen ja poikien välillä on ollut erityisen suuri. Mutta toisin kuin lukuisat muut PISAan osallistuneet maat, me Suomessa emme ole onnistuneet kaventamaan tätä eroa. Nykyisellään ero vastaa jo noin puolentoista kouluvuoden opintoja, Arffman pahoittelee.
Arffman arvioi, että yksi selitys lukutaidon rappeutumiseen on kaunokirjallisuuden lukemisen väheneminen. Noin kolmasosa nuorista ei lue omalla ajallaan ollenkaan, pojista "lukemattomia" on peräti puolet.
Kirjan tilalle on tullut tietokone. Vaikka varsinkin poikien englannin kielen taito on esim. pelien ansiosta parantunut, ovat monet muut taidot ruostuneet . - Kaunokirjallisuus kehittää nyanssien, merkitysten ja laajempien kokonaisuuksien ymmärtämistä toisella tavalla kuin koneella kulutettu sisältö, sanoo Arffman.
Lukutaito ei synny tyhjästä
Arffman näkee, että kansainvälisen lukutaitopäivän viesti ei ole ollut Suomessa koskaan aiemmin näin ajankohtainen.
– Suomessakin on viimeistään nyt aika herätä siihen, että lukutaito ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä töitä - kotona, koulussa ja yhteiskunnassa yleensäkin.
