Hyppää pääsisältöön

Poliisihevoselta vaaditaan rautaisia hermoja

Ystäväni hevonen
Ystäväni hevonen Kuva: Emmi Kähkönen ystäväni hevonen

Poliisihevoset on valittu tehtäväänsä huolella, sillä töissä eteen voi tulla lähes mitä tahansa. Vanhempi konstaapeli Annukka Cederlöf kertoo, miten hevosesta tulee poliisihevonen ja millaisia ominaisuuksia hevonen työtehtävissä tarvitsee.

Seula poliisihevosen valinnassa on tiukka. Hevosen täytyy olla sekä rakenteeltaan että luonteeltaan sopiva tehtävään. Ulkoisina vaatimuksina on se, että hevosen tulee olla suhteellisen suurikokoinen. Cederlöfin mukaan alaraja on noin 170 cm.

- Haluaisimme poliisihevosten joukkoon myös suomenhevosia, mutta ne ovat usein liian pieniä,
Cederlöf sanoo.

Lähtökohtaisesti poliisihevoseksi haetaan ruunia, vaikka tällä hetkellä kahdeksan poliisihevosen joukossa on myös yksi tamma.

- Ruunat ovat yleensä tasaisempia. Meidän tamma pärjää kyllä ihan hyvin ruunalaumassa, vaikka onhan sillä vällillä niitä tammapäiviä. Todennäköisesti uusia tammoja ei tule, kunhan tämä eläköityy.

Hevosen luonne on myös oltava sopiva poliisiratsun tehtäviin.Hevosen pitää olla ns. täyspäinen, eli sillä ei saa olla vahvaa pakoreaktiota. Luonteeltan sen pitää olla melko rauhallinen, mutta kuitenkin utelias uusia asioita kohtaan. Rakenteellisesti ja luonteeltaan sopivan hevosen löydyttyä tulee vielä varmistua, että hevonen on terve.

- Muutokset jaloissa on usein huono juttu, koska meidän hevosilla jaljoille rasitus on huomattava, sillä partiointipäivät ovat pitkiä ja liikumme paljon kovilla alustoilla.

Uuden poliisihevosen etsintä oli ajankohtaista viime vuoden alussa. Löytäminen oli Cederlöfin mukaan todella vaikeaa. Viimeisintä poliisihevosta etsittiin puoli vuotta.

Vaativat testit

Ystäväni hevonen
Ystäväni hevonen Kuva: Emmi Kähkönen ystäväni hevonen

Poliisihevosen etsiminen alkaa siitä, että ratsupoliisi menee hevosen tuttuun ympäristöön testaamaan sitä.

- Ensin haluamme nähdä, että omistaja tai tuttu ihminen ratsastaa hevosta. Sen jälkeen joku ratsupoliiseista menee selkään testaamaan, miten hevonen toimii ja reagoi.

Ratsastusosuuden jälkeen kokeillaan, miten hevonen reagoi erilaisiin ärsykkeisiin.

- Meillä on yleensä mukana pahvia, patjaa ja pressua, joilla voimme testata hevosta. Katsomme esimerkiksi, miten hevonen astuu erilaisille alustoille ja miten se reagoi erilaisiin ääniin.

Mikään hevonen ei ole kuitenkaan valmis poliisihevonen syntyessään.

- Se ei haittaa, jos hevonen ei vaikka heti astu pressun päälle ja vähän ihmettelee sitä. Jos kuitenkin hevoselle tulee testivaiheessa voimakas pakoreaktio, niin sitten se karsiutuu ensi tilassa.

Jos hevonen katsotaan tutussa ympäristössä hyväksi, se otetaan testaukseen poliisihevostalliin Helsingin Ruskeasuolle. Testiaika on vähintään neljä viikkoa.

- Jatkamme omalla tallilla äänien testausta ja viemme hevosen ihmettelemään erilaisia juttuja kuten muita poliisihevosia, alikulkutunneleita ja ratikoita. Yleensä jokainen testaukseen tullut hevonen on käynyt kuukauden sisällä jo Helsingin keskustassa.

Mikäli testiaikana ilmenee voimakkaita reaktioita, kuten pakenemista, äksyilyä muille poliisihevosille tai muita selkeitä poliisihevosen kannalta ongelmallisia ominaisuuksia, hevonen joudutaan poissulkemaan.

Poliisihevosen työ on jatkuvaa opettelemista

Ystäväni hevonen
Ystäväni hevonen Kuva: Emmi Kähkönen ystäväni hevonen

Testiajan jälkeen tehdään viimein päätös, huolitaanko hevonen poliisivoimiin vai ei. Uusi poliisihevonen aloittaa partiointitehtävät usein heti. Partioinnit uuden hevosen kanssa aloitetaan usein rauhallisemmilla paikoilla. Partioinnin lisäksi poliisihevosen työhön kuuluu paljon uuden ja vanhan opettelua.

- Ihanne olisi tietysti ostaa poliisihevoseksi ”valmis” hevonen, mutta se ei ole tietystikään mahdollista. Viikottainen kouluttaminen jatkuu koko poliisihevosen uran ajan.

Talvikaudella harjoittelua on yleensä enemmän kuin kesällä, koska partioinnit ovat talvisäällä usein lyhyempiä.

- Talvikaudella meillä on yhteiset harjoitukset kaksi kertaa viikossa. Hevosia myös perusratsastetaan, jotta niiden kunto pysyy yllä.

Harjoituksissa poliisihevosia valmistetaan siihen, mitä partiointitehtävissä voi tulla eteen: kovia pamauksia, kolinaa, kilinää, rasahduksia, valon välähdyksiä isoja ajoneuvoja, liehuvia lippuja - oikeastaan mitä tahansa. Uudet hevoset kokevat usein takaa tulevan metelin pelottavaksi.

- Takaa tuleva meteli on usein sellainen, joka tekee uudet hevoset epävarmoiksi, koska se on hevoselle vieras tilanne. Se ei ole koskaan muodostunut kuitenkaan ongelmaksi millekään hevoselle.

Mutta koska kaikki ovat yksilöitä, on vaikea nimetä yhtä tiettyä jännittävää asiaa poliisihevosen työssä.

- Kaikilla hevosilla on ongelmia jossain. Esimerkiksi meidän tamma on kosketusherkkä, jolloin se on huono työntämään asioita. Yksi ruuna taas jännittää isoja ajoneuvoja, jos ne tulevat esimerkiksi kulman takaa, niin ettei se näe niitä. Joku pelkää paukkuja ja joku suhinaa, se on todella yksilöllistä.

Cederlöfin mukaan uuden asian opettaminen ei välttämättä vie kauaa, mutta luottamuksen rakentaminen on hidasta hommaa.

- On harjoitusten kannalta tärkeää, että hevonen alkaa luottamaan meidän hommassa siihen, että pelottavimmatkin jutut on ok tehdä meidän seurassa.

Stressaavia tilanteita

Ystäväni hevonen
Ystäväni hevonen Kuva: Emmi Kähkönen ystäväni hevonen
Ystäväni hevonen
Ystäväni hevonen Kuva: Emmi Kähkönen ystäväni hevonen
Ystäväni hevonen
Ystäväni hevonen Kuva: Emmi Kähkönen ystäväni hevonen

Ratsupoliisin työtehtävät voivat olla lähes mitä tahansa poliisin tehtäviä kunniavartiosta ja kylätapahtumista joukkojenhallintatehtäviin. Yhdeksi vaativimmista tilanteista Cederlöf nimeää juuri joukkojenhallinnan, jota ratsupoliisissa harjoitellaan paljon.

- Hevonen on hyödyksi joukkojenhallintatehtävissä, koska poliisi on hevosen kanssa väkijoukon yläpuolella, jolloin tilan hahmottaminen on helpompaa.

Cederlöfin mukaan pelkästään hevosen läsnäololla saattaaa olla suuri vaikutus väkijoukkoon.

- Hevonen on jo itsessään rauhoittava elementti. Usein kärjistynytkin tilanne raukeaa jo pelkästään sillä, että siihen menee hevosen kanssa väliin. Hevonen on kaupunkilaisille usein vieras asia, joten se herättää kunnioitusta ja ehkä vähän pelkoakin.

Mielenosoitustilanteet, kuten itsenäisyyspäivän kahakat, ovat Cederlöfin mukaan yksi stressaavimmista työtehtävistä sekä ratsupoliisille että poliisihevoselle.

- Onhan se stressavaa molemmille, kun tilanne kärjistyy äärimmiilleen. Harjoittelemme kuitenkin tällaisia tilanteita paljon ja meillä on nimikkohevoset tällaisiin tilanteisiin.

Vaativassa tilanteessa luottamus ratsastajan ja hevosen välillä on kaiken a ja o.

- Mitä parempi luottamus on sitä helpommalta tuntuu olla siellä selässä vaikeassa tilanteessa. Vaikka tilanne olisi kuinka kärjistynyt, niin ihan hirveän suuria reaktioita meidän hevosista ei saa irti isoissakaan tapahtumissa.

Ratsupoliisiksi myös ilman hevostaustaa

Ystäväni hevonen
Ystäväni hevonen Kuva: Emmi Kähkönen ystäväni hevonen

Cederlöf kertoo, että ratsupoliiseissa porukkaa on laidasta laitaan - jotkut ovat niin sanottuja ”pystymetsäläisiä”, eli heillä ei ole minkäänlaista aiempaa kokemusta hevosista kun taas toisilla on vahva hevostausta. Kaikkien on kuitenkin käytävä poliisien perustutkinto Tampereella.

- Ehkä meitä yhdistää se, että kaikilla on tänne tultaessa ollut reipasta mieltä ja hyvä fyysinen ja henkinen kunto.

Vaikeaa ratsupoliisiksi pääsemisen voi tehdä se, että virat ovat kiven ala.

- Onhan virkoja vähän jaossa, mutta ei niiden saaminen mahdotonta kuitenkaan ole, toteaa Cederlöf.

Kommentit
  • SUMMERIN PODCASTSARJASSA KYSYTÄÄN "ONKS KAIKKI OK?"

    17-vuotias Milla selvittää podcastsarjassa tunnetilojaan.

    “Kaikki ok?" -podcastsarjassa 17-vuotias Milla Solaranta pohtii elämänsä suuria tunnetiloja ja päästää kuulijan kurkistamaan tunne-elämänsä syövereihin.

  • Kesä ilman pomoa?!

    Miltä tuntuisi olla yrittäjä ja oma pomosi?

    Oletko unelmoinut oman rantakahvilan pitämisestä parhaan kaverin kanssa? Tai miettinyt, miten saada kaveriporukalla rahat kokoon yhteistä reissua varten?

  • Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume kävi viime kesänä todistetusti oikeissa töissä. Te halusitte nähdä lisää ja saamanne pitää. Toinen kausi Tumen oikeita töitä löytyy nyt Areenasta.

  • Ystäväni hevosen lukijoiden parhaita leirimuistoja

    Unelmien leirillä sattuu ja tapahtuu.

    Ratsastusleireillä aina sattuu ja tapahtuu. Kysyimme lukijoilta Instagramissa, millaisia muistoja heille on kertynyt leirikesien aikana. Mukaan mahtuu hullunkurisia kokemuksia sekä ihania tunnelmia tärkeiden hevosten kanssa. @aanniella Varmaa yks hauskimmista kommelluksista tapahtui vuonna 2016, kun hengailtiin asuinrakennuksessamme.