Hyppää pääsisältöön

Selviytymisopas keskiajan Suomeen - kuuntele matkaohjeet

Lalli surmaa Henrikin
Lalli surmaa Henrikin. Maalaus CA Ekman 1854 Lalli surmaa Henrikin Kuva: Yle piispa henrik

Oletko koskaan miettinyt millaista olisi matkustaa keskiaikaiseen Suomeen? Tosin Suomea ei varsinaisesti tuolloin ollut olemassakaan, vaan Suomi oli osa Ruotsia ja sitä kutsuttiin Itämaaksi.

Itämaa pähkinänkuoressa

Keskiaikainen Ruotsin Itämaa koostui kahdeksasta linnaläänistä. Nykykartalla se olisi lähinnä Pohjanmaalta Viipuriin ulottuvan linjan eteläpuoli.

Itämaassa oli noin 200 000 asukasta. Suurimmassa kaupungissa Turussa oli noin 1500 asukasta ollen Ruotsin toiseksi suurin kaupunki. Muita kaupunkeja olivat Porvoo, Ulvila, Viipuri, Rauma ja Naantali.

Sen ajan Itämaa oli varsin monikulttuurinen paikka: siellä puhuttiin suomen lisäksi ruotsia, saamea, alasaksaa, venäjää ja oppineisto puhui latinaa.

Keskiaika oli toki hyvin erilainen kuin nykyaika, mutta ei välttämättä niin erilainen kuin usein ajattelemme. Eikä se suinkaan ollut niin pimeä, kuten historiantunneilla olemme oppineet.

Mutta miksi keskiajalle olisi ylipäätään kiinnostavaa matkustaa?
- Oikeastaan kannattaa miettiä miksi minnekään kannattaa matkustaa. Varmaan keskiajassa kiinnostavat ihan samat asiat kuin yleensäkin matkustamisessa vieraisiin kulttuureihin eli se on erilaista. Samalla saattaisimme oppia itsestämme ja juuristamme, kertoo arkeologi ja Matkaopas keskiajan Suomeen -kirjan kirjoittaja Ilari Aalto.

Matkantekoa keskiajalle helpottaisi se, että pystyisimme varsin hyvin ymmärtämään keskiajan suomalaisten puhetta. Hekin ymmärtäisivät meitä, kunhan puhuisimme puhekieltä ja muistaisimme, että monia sanoja ei tuolloin ollut vielä keksittykään. Eivätkä ihmiset välttämättä poikenneet meistä niin paljon. Itse asiassa he elivät vain parikymmentä sukupolvea takaperin.

Toki keskiajassa on nykyaikaan verrattuna paljon erilaista, joka kiehtoo. Suomi oli tuolloin vielä katolinen maa, ja uskonto oli hyvin tärkeä ja jokapäiväistä arkea värittävä asia siihen aikaan. Sen ajan ihmiselle maailma oli täynnä yliluonnollisia voimia. Saunassa asui tonttu, metsälle mentäessä rukoiltiin Tapiota ja pyhää Andreasta. Maailmaan kuuluivat myös myös pahan voimat: peikot, kummitukset, jättiläiset ja Perkele pahoine henkineen.

Eräs tekijä joka yllättäisi nykymatkustajan olisi hiljaisuus. Mistään ei kuuluisi koneiden tai autojen taustamelua, vaan esille nousisivat linnunlaulu, tuulen humina ja koirien haukku.

Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turun keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle katujuhlat
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle katujuhlat
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle keskikaika

Keskiaika kiinnostaa

Matkaseuralaisen saattaisi löytää helposti, sillä kiinnostusta keskiaikaan tuntuu riittävän. Keskiaikatapahtumat ovat nykyisin hyvin suosittuja Suomessa. Niitä järjestetetään mm. Turussa, Hämeenlinnassa. Kokkolassa ja Hollolassa.

-Luulen, että kiinnostus keskiaikaan johtuu siitä, että meitä ylipäätään kiinnostaa se mistä me ollaan tultu. Populaarikulttuurilla on myös ollut suuri vaikutus nykyiseen kiinnostukseen. On tullut paljon keskiajasta kertovaa kirjallisuutta ja elokuvia. Mm. Game of Thronesilla ja Tarulla sormusten herrasta on sormensa pelissä. Ja hyvä niin, että tätä kautta se oma menneisyyskin alkaa kiinnostaa. Kun tietää mitä omilla kotikulmilla on tapahtunut, osaa arvostaa myös sitä paremmin, sanoo Ilari Aalto.

Aikajana keskiajan Suomen historiasta
Aikajana keskiajan Suomen historiasta Kuva: Yle/Seppo Heikkinen keskiaika

Lähde aikamatkalle radion siivittämänä

Ohjelmasarjassa Matka Itämaahan pääset Ilari Aallon opastamana mukaan noin vuoden 1400 Itämaahan. Sarja on jaoteltu viiteen osaan. Ihan ensimmäiseksi matkaan on hyvä tietenkin valmistautua etukäteen ja miettiä rahanvaihtoa, sopivaa vaatetusta ja suotuisaa matkustamisajankohtaa.

Seuraavassa osassa matkustetaan Turkuun Hämeen Härkätietä pitkin ja puhutaan senaikaisesta matkustamisesta. Osissa kolme ja neljä tutustutaan Itämaan suurimpaan kaupunkiin Turkuun: sen väestöön, kulttuuriin, ruokaan, juomaan ja huvituksiin. Viimeisessä osassa teemme tuliaisostokset ja mietimme reittiä takaisin kotiin.

Sulje siis silmäsi, laita kuulokkeet korvillesi ja matka voi alkaa!

(Matkan kulku on esitetty alla olevassa kuviossa. Pääset kuhunkin osaan suoraan klikkaamalla sen kohdalla olevaa palloa. Mobiililaitteessa on helpompi klikata kartan alla olevia Areena-linkkejä.)







Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turun keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle keskiaika
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle keskiaika
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015
Turusta keskiaikamarkkinoilta v. 2015 Kuva: Petra Ristola / Yle keskiaika

Miten hyvin sinä pärjäisit keskiajalla?

Ennen kuin kuin lähdet matkalle keskiajalle,ehkä olisi hyvä varmuuden vuoksi vähän testata tietämystäsi tuosta aikakaudesta. Laadimme testin, jossa mitataan kuinka hyvin selviäisit keskiajalla. Samalla opit mielenkiintoisia yksityiskohtia keskiajan vaaroista ja tavoista, joiden kanssa varmaankin joutuisit tekemisiiin.

Lisää keskiajasta

Matka Itämaahan sarjassa puhutaan myös Suuresta Rantatiestä, joka oli yksi Suomen seitsemästä keskiaikaisesta päätiestä. Tämä Kuninkaantieksikin kutsuttu väylä kulki Turusta Viipuriin. Toimittaja Jari Hakkarainen ajoi Kuninkaantien polkupyörällä vuonna 1993 ja tutustui matkan varrella historiallisiin kohteisiin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Oletko ottanut aurinkoa vuodesta toiseen väärin? — testaa ohjeet vuodelta 1936

    Lue ohjeet oikeaoppisen valotussuunnitelman tekoon.

    Auringotta kukat menettävät värinsä ja lehdet käyvät valjuiksi. Samoin käy ihmisten ja eläinten. Ruumis on kuitenkin totutettava vähin erin aurinkoon sopivan valotussuunnitelman mukaisesti. Ennen valotuksen aloittamista suosittelemme kepeää liikuskelua hermoston tyynnyttämiseksi ja sydämentoiminnan vahvistamiseksi. Auringonsäteiden esiin puristamat teiren pisamat voitte häivyttää vetysupeoksidilla ja elohopealiuoksella.

  • Mies! Testaa oletko #vaimonkesyttäjä

    Vaimoissa piilevä kahviraivo voi lamaannuttaa naineen miehen

    Liian monissa vaimoissa piilevä kahviraivo ja säännöllinen vastaansanominen lamaannuttavat naineiden miesten voiman. Testatkaa, kuinka hyvin osaatte kesyttää vaimonne! Testi perustuu eittämättä 1800-luvun lopun luotettavimpaan käsikirjaan: "Kuinka hyvä aviomies voi parantaa pahan vaimonsa" (1898).

  • Suomalaissiirtolaisten vaiettu historia - junapummeina ja kerjäläisinä 30-luvun Amerikassa

    Pohjalainen Hanski selvisi lama-ajan yli "bommailemalla"

    C- kasetilta löytyi uskomaton selviytymistarina: Kun 17-vuotias pohjalainen Hanski astui Amerikanlaivaan vuonna 1929, hän luuli rikastuvansa Kanadan kaivoksilla. New Yorkin pörssiromahdus muutti kuitenkin kaiken. Töitä ei ollutkaan, asuntoon ei ollut varaa, ja säästötkin hupenivat hetkessä. Alkoi huikea seikkailu junapummina.

  • Kortonkien gummisetä

    Miten kondomeista tuli Suomessa valtavirtaa.

    Suomen kondomineuvos Leif Grotell on yksi ehkäisyvälinealan konkareista. Hänen aikaansaannoksiaan ovat Suomen tunnetuimmat kondomibrändit Black Jack, Suki-Suki, Kukka ja mehiläinen, Magic ja Nam Nam. Kondomeihin liittyneen häveliäisyyden vuoksi Grotellin oma äiti ei ensimmäiseen 10 vuoteen kehdannut kertoa, mitä tuotteita poika myy työkseen.

  • Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Kuvaa #omamuseo ja osallistu kilpailuun!

    Kokoelma, esine, tila – mikä on sinun museosi?

    Haluatko perustaa oman museon? Onko sinulla jo sellainen? Kokoa omista museoesineistäsi näyttely, kuvaa se ja osallistu #omamuseo-kuvakeräykseen 22.5. mennessä!

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.