Moni pienen lapsen vanhempi saattaa välttää turhaan lapselle annettavia erilaisia ruoka-aineita. Suuri osa ruoka-aineallergiaepäilyistä ei olekaan allergiaa vaan tavanomaista, esimerkiksi lapsen ikään liittyvää oireilua. Oireilu saattaa olla yhteydessä suoliston kypsymiseen.
Oulun yliopiston INTO-tutkimuksessa selvitetään, voisiko allergioita ehkäistä syöttämällä vauvalle ruokaa monipuolisesti nykysuosituksia aiemmin.
Tutkimuksessa vauvoille annetaan ruokaa neljän kuukauden iästä lähtien vaiheittan siten, että puolivuotiaana vauva syö jo kaikkia ruoka-aineita. Toki sellaiset ruoat, jotka eivät muusta syystä sovi alle yksivuotiaalle, kuten nitriittipitoiset nakit ja makkarat, jätetään pois.
Yksi tutkimukseen osallistuva vauvaperhe on oululainen Vakkurin perhe. Puolivuotias Luukas-poika on jo kuuden kuukauden iässä syönyt lähes kaikkia ruoka-aineita. Luukaksen äiti Miia Vakkuri sanoo, että listalla olivat aluksi perinteiset ruoat.
– Aloitimme aika perinteisesti perunasta ja sitten tulivat porkkana ja muut kasvikset. Sitten nopeammalla tahdilla kuin yleensä tulivat lihat ja kananmunat. Myös lehmänmaitoa olemme sekoittaneet ruokaan, jotta poika tottuu siihen. Muuten hän on rintamaidolla, Miia Vakkuri kertoo.
Perhe merkitsee vauvan syömiset ja mahdolliset reaktiot kerran kuussa täytettävään ruokapäiväkirjaan. Sitten tarkkaillaan, miten lapsi kuhunkin uuteen ruoka-aineeseen reagoi.
– Luukakselle ei ole tullut iho-oireita tai muuta. Ihan peruspulauttelulla on selvitty, Miia Vakkuri sanoo.
Ruokaympyrä käytössä jo puolta vuotta aiemmin
Nykyisin suositellaan, että vauva maistelisi ruoka-aineita aikaisintaan neljän kuukauden iästä lähtien siten, että noin vuoden iässä kaikki ruoka-aineet olisivat ruokavaliossa mukana. Oulun yliopiston tutkimuksessa koko ruokaympyrä on siis käytössä jo puolta vuotta aiemmin. Toiveissa on, että näin pystyttäisiin torjumaan allergian lisäksi esimerkiksi atooppista ihottumaa.
Yliopiston tutkijaryhmän johtaja, dosentti ja lastenlääkäri Petri Kulmala kertoo, että ruoka-aineiden antamisen venyttämisestä ei näytä olevan juurikaan hyötyä lapselle.
– Meillä on päinvastoin tutkimustuloksia siitä, että jos ruoka-aineiden, esimerkiksi vehnän, antaminen viivästyy puolen vuoden jälkeen, näillä lapsilla näyttää olevan enemmän vehnäallergiaa ja muita siihen liittyviä ongelmia, Kulmala toteaa.
Näyttää siltä, että lapsen suoli ottaa parhaiten vastaan uusia ruoka-aineita silloin, kun vauva on 3-7 kuukauden ikäinen. Tutkijat pohtivatkin juuri suolen kypsymisprosessia.
– Aihe on tällä hetkellä kansainvälisestikin hyvin aktiivinen ja akuutti. Tutkimme, mistä suoliston kypsymisessä on kyse ja miten me voisimme parhaalla mahdolisella tavalla vaikuttaa siihen, että olisi mahdollisimman vähän sairastuvuutta ja huolta perheelle ja lapselle, Kulmala kertoo.
Moni vanhempi huolestuu, jos lapsen posket lehahtavat syönnin jälkeen punaisiksi tai maha menee löysälle. Oireiden pelossa perheet saattavat vältellä tiettyjä ruokia turhaan. Petri Kulmalan mukaan joka kolmas vanhempi epäilee, että lapsen oireet johtuvat ruoasta.
Tutkimusten jälkeen selviää usein, että kyseessä on kuitenkin saattanut olla väärä luulo. Lapsen iästä riippuen ruoka-aineallergiasta kärsii muutamasta prosentista kymmeneen prosenttiin lapsista.
Tarkoituksena on, että vaikka ruokaa annetaankin vauvalle aikaisin, imetystä ei lopetettaisi. Lehmänmaitoproteiini tulisi puolestaan hapanmaitotuotteista tai lorauttamalla puuron sekaan äidinmaidonkorviketta.
– Ei ole tarkoitus, että vaikutamme imetykseen millään lailla vähentävästi vaan yritämme kannustaa siihen. Imetys tukee sietokyvyn kehittymistä, sillä rintamaito sisältää 100–150 bioaktiivista ainetta, Petri Kulmala kertoo.
Lasten ruokasuositukset muuttumassa
Vauvojen ruokailusuositukset ovat muuttuneet vuosikymmenten varrella laidasta toiseen. Kun vaikkapa 1970-luvulla suositeltiin, että parin kuukauden ikäiselle vauvalle voi syöttää raasteita ja juottaa tuoremehua, myöhemmin suositeltiin ruoka-aineiden välttämistä. Välttely ei tuonut toivottua tulosta, lastenlääkäri, dosentti Petri Kulmala sanoo.
– Ajatuksena oli 1990-jälkeen, että ruoka-aineiden välttämisellä voitaisiin estää sairauksien syntymistä. Mutta onkin käynyt niin, että sairaudet, joihin on yritetty vaikuttaa kuten allergiat, atooppinen ihottuma, diabetes ja keliakia, ovat lisääntyneet eli se ei ole tuottanut toivottua tulosta. Sen takia joku suunnanmuutos täytyy tehdä, Kulmala toteaa.
Pienten lasten ruokailututkimuksen tuloksia tulee aikaisintaan vuoden 2016 lopussa. Yksi tärkeä tarkoitus on antaa vauvaperheelle työkaluja ruokiin liittyvien oireiden hallitsemiseksi. Puolivuotiaan Luukaksen äiti Miia Vakkuri sanoo, että perhe on saanut tutkimuksesta tukea.
– Tämä varmasti rauhoittaa mieltä. Jos tulee joku oire, ei mene heti leimaamaan että tämä on allergiaa. Koska Luukas on esikoisemme, oli helppo osallistua tutkimukseen, koska meillä ei ollut ennakkoon käsitystä, miten lapsen ruokailu kuuluisi aloitta. Tästä tuli selkeä ohjenuora, Miia Vakkuri sanoo.
– Tuntuu, että maalaisjärjellä on tässä pärjännyt, perheen isä Ville Vakkuri toteaa.
Yli 10 vuotta sitten laaditut lasten ruokasuositukset ovat muuttumassa ja niistä on luvassa uutta tietoa vielä tämän syksyn aikana.
Asiantuntija: PETRI KULMALA, dosentti, lastenlääkäri, INTO-tutkimusryhmän johtaja, Oulun yliopisto
Toimittaja: KATI TEIRIKKO
Uudet lapsiperheiden ruokasuositukset
Linkki lisätty 22.1.2016
Lisää ohjelmasta
