Hyppää pääsisältöön

1970-luvulle tultaessa pikkukunnatkin politisoituivat – Mäntsälä mielessäin

Millaista oli elämä 1960–1970-lukujen taitteessa kasvavassa ja politisoituvassa pikkukunnassa? Esimerkkimme on uusmaalaisesta Mäntsälästä, missä tv-kamera on tallentanut arkea kirjaston, koulun ja kirkon näkökulmasta.

Toimittaja Helena Ilmiökorpi vieraili alkuvuodesta 1972 Mäntsälän kirjastossa. Siellä hyväntuulinen, pitkäaikainen vakioasiakas kertoi toimittajalle muistavansa erinomaisesti sen ensimmäisen kirjan, jonka aikoinaan kirjastosta lainasi. ”Se oli sellainen sukupuolianatomiakirja, se oli niin ylösotettu kirja, että kolme kertaa hain, ennen kun sain sen.”

Kirjastonhoitaja Tuula Blåfield kertoi jo 125-vuotiaan kirjaston palveluista. Satutunnit ja nukketeatteri olivat löytäneet yleisönsä ja muutoinkin juuri lapsille oli kohdennettu runsaasti toimintaa. Kirjastoon haviteltiin musiikkikirjastoa, mutta tilanahtauden vuoksi se ei vielä ollut mahdollista. Tärkeä osa toimintaa oli monipuolinen, vilkkaasti liikennöivä kirjastoauto. Kirjastosta itsestään toivottiin kohtaamispaikkaa, missä vastoin perinteitä ei tarvinnut olla hiljaa. ”Toivoisi, että tästä tulisi paikka, mihin voisi poiketa tapaamaan tuttavia, lukemaan lehtiä, katsomaan keittokirjasta, mitä ruokaa laittaisi illaksi.”

Sivujuonteeena kerrottakoon, että kirjastonhoitaja Blåfieldilla (Mattila) oli omakohtaista kokemusta ns. suuresta maailmasta ja jopa suora kontakti Hollywoodiin. Seitsemää vuotta aiemmin hän nimittäin oli voittanut kansainvälisen Doris Day –näköiskilpailun ja saanut myös tavata näyttelijättären.

Elokuvien maailma oli ollut esillä myös Mäntsälässä. Alkuvuodesta 1971 kirjastossa oli ihmetelty näyttelyä, jossa ”maamme elokuvakirjaston koko surkeus paljastui”. Koko suomenkielinen alan kirjallisuus, josta valtaosa oli kirjoitettu 1930–1940-luvuilla ja käsitteli tähtikulttia, mahtui kahdelle pienelle pöydälle. Vastapainoksi tälle oli näyttelyyn hankittu kirjoja ja julisteita Tšekkoslovakiasta, missä elokuvakirjallisuus oli runsasta.

Myös koulumaailmassa elettiin muutoksen aikoja. Perinteisen koulujen sisäisen päätöksenteon rinnalle oli haettu vaihtoehtoja, oli alettu puhua kouludemokratiasta.

Vuonna 1967 kamera seurasi Mäntsälän yhteiskoulun oppilasneuvoston kokousta. Tuo neuvosto oli luonteeltaan epävirallinen ja siis vain neuvoa-antava. Tallennetussa kokouksessa käsitellään muiden muassa toivetta saada oppia koulussa keskustelutaitoa sekä peilin nostamista poikien vessassa. Kokouksessa myös tehdään aloite aloitelaatikon perustamisesta. Koska aloitteiden määrän uskottiin jäävän maltilliseksi, esitetään, että sekä oppilaille että opettajille tulevat toiveet voisi laittaa samaan laatikkoon.

Toukokuussa 1972 koko koulu oli koolla keskustelemassa kouludemokratian tilasta. Elettiin aikaa ennen ensimmäisiä kouluneuvostovaaleja: ne oli määrätty pidettäviksi seuraavan vuoden alussa. Pitkään pinnan alla kyteneet poliittiset ristiriidat nostivat nyt päätään voimakkaasti.

Ohjelmaan koottujen puheenvuorojen perusteella käy selväksi, että oppilaiden ja opettajien kannat koulutoiminnan kehittämisestä ja päätöksenteosta olivat kaukana toisistaan. Kuulemme mm. Mäntsälän yhteiskoulun rehtori Aukian sekä Helsingin lyseon rehtori Penttilän ja lehtori Päivänsalon mietteitä asiasta. Puheiden politisoituminen huoletti myös oppilaiden vanhempia. Haastatellut oppilaat puolestaan totesivat, että politiikan rajoittaminen saattaisi johtaa poliittisiin vainoihin.

Lopuksi mietitään vielä demokratian tilaa ammattikouluissa ja todetaan, ettei sellaista vielä oikein ollut ajateltu. ”Ammattikouluissa oppilaat eivät ole poliittisesti niin valveutuneita kuin oppikouluissa, mutta moni heistäkin oli alkanut liittyä poliittisiin nuorisojärjestöihin”, toteaa pääsihteeri Marjut Näsänen Ammattikoululaisten liitosta.

Artikkelin viimeinen ajankuva on asiallisen uutisjuttu vuodelta 1966, aiheenaan Mäntsälän kirkollisessa elämässä vietetty kaksoisjuhla: seurakunta täytti 350 vuotta, kirkko puolestaan sata.

Kaikkiaan 10 600 asukkaan Mäntsälä oli tuolloin Suomen suurin linja-autoliikenteen solmukohta. Vilkas liikenne aiheutti myös ruuhkia, ja perimätiedon mukaan juuri niiden innoittamana syntyi Kake Singersin hitti Mäntsälä mielessäin vuonna 1979.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.