Hyppää pääsisältöön

1970-luvulle tultaessa pikkukunnatkin politisoituivat – Mäntsälä mielessäin

Millaista oli elämä 1960–1970-lukujen taitteessa kasvavassa ja politisoituvassa pikkukunnassa? Esimerkkimme on uusmaalaisesta Mäntsälästä, missä tv-kamera on tallentanut arkea kirjaston, koulun ja kirkon näkökulmasta.

Toimittaja Helena Ilmiökorpi vieraili alkuvuodesta 1972 Mäntsälän kirjastossa. Siellä hyväntuulinen, pitkäaikainen vakioasiakas kertoi toimittajalle muistavansa erinomaisesti sen ensimmäisen kirjan, jonka aikoinaan kirjastosta lainasi. ”Se oli sellainen sukupuolianatomiakirja, se oli niin ylösotettu kirja, että kolme kertaa hain, ennen kun sain sen.”

Kirjastonhoitaja Tuula Blåfield kertoi jo 125-vuotiaan kirjaston palveluista. Satutunnit ja nukketeatteri olivat löytäneet yleisönsä ja muutoinkin juuri lapsille oli kohdennettu runsaasti toimintaa. Kirjastoon haviteltiin musiikkikirjastoa, mutta tilanahtauden vuoksi se ei vielä ollut mahdollista. Tärkeä osa toimintaa oli monipuolinen, vilkkaasti liikennöivä kirjastoauto. Kirjastosta itsestään toivottiin kohtaamispaikkaa, missä vastoin perinteitä ei tarvinnut olla hiljaa. ”Toivoisi, että tästä tulisi paikka, mihin voisi poiketa tapaamaan tuttavia, lukemaan lehtiä, katsomaan keittokirjasta, mitä ruokaa laittaisi illaksi.”

Sivujuonteeena kerrottakoon, että kirjastonhoitaja Blåfieldilla (Mattila) oli omakohtaista kokemusta ns. suuresta maailmasta ja jopa suora kontakti Hollywoodiin. Seitsemää vuotta aiemmin hän nimittäin oli voittanut kansainvälisen Doris Day –näköiskilpailun ja saanut myös tavata näyttelijättären.

Elokuvien maailma oli ollut esillä myös Mäntsälässä. Alkuvuodesta 1971 kirjastossa oli ihmetelty näyttelyä, jossa ”maamme elokuvakirjaston koko surkeus paljastui”. Koko suomenkielinen alan kirjallisuus, josta valtaosa oli kirjoitettu 1930–1940-luvuilla ja käsitteli tähtikulttia, mahtui kahdelle pienelle pöydälle. Vastapainoksi tälle oli näyttelyyn hankittu kirjoja ja julisteita Tšekkoslovakiasta, missä elokuvakirjallisuus oli runsasta.

Myös koulumaailmassa elettiin muutoksen aikoja. Perinteisen koulujen sisäisen päätöksenteon rinnalle oli haettu vaihtoehtoja, oli alettu puhua kouludemokratiasta.

Vuonna 1967 kamera seurasi Mäntsälän yhteiskoulun oppilasneuvoston kokousta. Tuo neuvosto oli luonteeltaan epävirallinen ja siis vain neuvoa-antava. Tallennetussa kokouksessa käsitellään muiden muassa toivetta saada oppia koulussa keskustelutaitoa sekä peilin nostamista poikien vessassa. Kokouksessa myös tehdään aloite aloitelaatikon perustamisesta. Koska aloitteiden määrän uskottiin jäävän maltilliseksi, esitetään, että sekä oppilaille että opettajille tulevat toiveet voisi laittaa samaan laatikkoon.

Toukokuussa 1972 koko koulu oli koolla keskustelemassa kouludemokratian tilasta. Elettiin aikaa ennen ensimmäisiä kouluneuvostovaaleja: ne oli määrätty pidettäviksi seuraavan vuoden alussa. Pitkään pinnan alla kyteneet poliittiset ristiriidat nostivat nyt päätään voimakkaasti.

Ohjelmaan koottujen puheenvuorojen perusteella käy selväksi, että oppilaiden ja opettajien kannat koulutoiminnan kehittämisestä ja päätöksenteosta olivat kaukana toisistaan. Kuulemme mm. Mäntsälän yhteiskoulun rehtori Aukian sekä Helsingin lyseon rehtori Penttilän ja lehtori Päivänsalon mietteitä asiasta. Puheiden politisoituminen huoletti myös oppilaiden vanhempia. Haastatellut oppilaat puolestaan totesivat, että politiikan rajoittaminen saattaisi johtaa poliittisiin vainoihin.

Lopuksi mietitään vielä demokratian tilaa ammattikouluissa ja todetaan, ettei sellaista vielä oikein ollut ajateltu. ”Ammattikouluissa oppilaat eivät ole poliittisesti niin valveutuneita kuin oppikouluissa, mutta moni heistäkin oli alkanut liittyä poliittisiin nuorisojärjestöihin”, toteaa pääsihteeri Marjut Näsänen Ammattikoululaisten liitosta.

Artikkelin viimeinen ajankuva on asiallisen uutisjuttu vuodelta 1966, aiheenaan Mäntsälän kirkollisessa elämässä vietetty kaksoisjuhla: seurakunta täytti 350 vuotta, kirkko puolestaan sata.

Kaikkiaan 10 600 asukkaan Mäntsälä oli tuolloin Suomen suurin linja-autoliikenteen solmukohta. Vilkas liikenne aiheutti myös ruuhkia, ja perimätiedon mukaan juuri niiden innoittamana syntyi Kake Singersin hitti Mäntsälä mielessäin vuonna 1979.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto