Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Jouni Hirvelän puheenvuoro

säveltäjä Jouni Hirvelä
säveltäjä Jouni Hirvelä Kuva: Yle/ Tatu Tamminen säveltäjä jouni hirvelä

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 9.9.2015 vuorossa oli säveltäjä Jouni Hirvelä.

Säveltäminen on aikaa vievää käsityötä

Musiikki vaatii vastaanottajalta aina keskittymistä ja aikaa, ja usein myös hiljaisuutta. Se on vastakohta sosiaalisen median ja reaaliaikaisen uutisoinnin tahdittamalle arjelle. Urbaanin ympäristömme aistiärsykkeet uuvuttavat meidät helposti. Turrumme valoihin, viestiääniin, liikenteen meteliin ja kauppakeskuksen mainoskuulutuksiin. Konserttitilanteen keskittyneessä ympäristössä on kuitenkin mahdollista kokea tiheitäkin aistiärsykeryppäitä sisältävä musiikki virkistävänä ja aktivoivana. Musiikki tarjoaa keskittymisen kokemuksen.

Omassa musiikissani kokemuksellisuus on tärkeällä sijalla. Ominta ilmaisuani on tietynlainen säröytynyt lyyrisyys, hauraat hälypitoiset soinnit sekä hitaiden, aikaa venyttävien sointien kontrastoituminen tiheään puristettuihin sirpaleryöppyihin. Tällainen keskittymistä vaativa (ja siihen tilaisuuden tarjoava) musiikki on aina parhaimmillaan livenä, kun soittajan intensiteetti, yleisö ja tila ovat vahvasti aistittavissa.

säveltäjä Jouni Hirvelä
Jouni Hirvelä oli Helsingissä viime viikolla järjestyn Ung Nordisk Musik -tapahtuman toinen puheenjohtaja. säveltäjä Jouni Hirvelä Kuva: Yle/ Tatu Tamminen säveltäjä jouni hirvelä

Bulkkituotantona ei synny intensiivisiä elämyksiä, ja säveltäminen onkin aikaa vievää käsityötä. Siksi ei voi liikaa korostaa taloudellisten resurssien – apurahojen ja sävellystilauspalkkioiden merkitystä. Säveltäjäkään ei voi elää pelkästä hengestä, ja päivätyön näännyttämänä on pitemmän päälle mahdotonta puristaa itsestään luovia ratkaisuja.

Tästä huolimatta on selvää että tietty määrä idealismia on säveltäjälle välttämätöntä. Kukaan ei ryhdy tähän ammattiin toimeentulon vuoksi, vaan siksi että taiteen tekeminen koetaan tärkeäksi. Pyyteettömästä idealismista sain hienon kokemuksen kun syyskuun alussa järjestimme Ung Nordisk Musik -festivaalin Helsinkiin. Yhdeksän hengen säveltäjistä ja muusikoista koostuva tiimi käytti valtavasti aikaa ja energiaa kollegojensa musiikin hyväksi. Samalla tuli todistetuksi myös taiteen tarpeellisuus. Useimmat konsertit soitettiin täysille saleille eikä yleisö todellakaan ollut pelkkää nykymusiikkiväkeä. Konsertit – ja erityisesti uusi musiikki – vastaa ihmisten tarpeeseen ihmetellä, assosioida vapaasti, vastaanottaa ja tulkita. Ilman tätä mahdollisuutta olisi elämämme vähemmän rikasta.

Jouni Hirvelä

#sibelius150 #ajassasoi

  • Ernst Fabritius vaihtoi viulutaiteilijan uran maanviljelykseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.

    Ernst Fabritius oli lahjakas 15-vuotias jättäessään kotikaupunkinsa Viipurin ja lähtiessään Leipzigin konservatorioon. Ura viulutaiteilijana oli hyvässä vauhdissa, kun 22-vuotias Fabritius yllättäen piti jäähyväiskonsertin. Pojalleen Fabritius kertoi myöhemmin kyllästyneensä soittamaan aina vain samoja konserttoja - vai oliko syynä lopettamiseen sittenkin käsivamma?

  • Ensimmäinen Wagner-konsertti koronan jälkeen Lohjalla - täydellistä!

    Wagner-konsertti Lohjalla kesäkuussa 2020.

    Koronakuukausien aikana taiteilijat ja yleisö ovat ikävöineet toisiaan. Ahkera konsertissa kävijä Anja Lankinen pääsi pitkästä aikaa kuuntelemaan elävää musiikkia, kun neljä oopperalaulajaa ja yksi pianisti esiintyivät Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kivikirkossa.

  • Musiikkisuvun patriarkka Taneli Kuusisto – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. kesäkuuta.

    Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua