Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Jouni Hirvelän puheenvuoro

säveltäjä Jouni Hirvelä
säveltäjä Jouni Hirvelä Kuva: Yle/ Tatu Tamminen säveltäjä jouni hirvelä

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 9.9.2015 vuorossa oli säveltäjä Jouni Hirvelä.

Säveltäminen on aikaa vievää käsityötä

Musiikki vaatii vastaanottajalta aina keskittymistä ja aikaa, ja usein myös hiljaisuutta. Se on vastakohta sosiaalisen median ja reaaliaikaisen uutisoinnin tahdittamalle arjelle. Urbaanin ympäristömme aistiärsykkeet uuvuttavat meidät helposti. Turrumme valoihin, viestiääniin, liikenteen meteliin ja kauppakeskuksen mainoskuulutuksiin. Konserttitilanteen keskittyneessä ympäristössä on kuitenkin mahdollista kokea tiheitäkin aistiärsykeryppäitä sisältävä musiikki virkistävänä ja aktivoivana. Musiikki tarjoaa keskittymisen kokemuksen.

Omassa musiikissani kokemuksellisuus on tärkeällä sijalla. Ominta ilmaisuani on tietynlainen säröytynyt lyyrisyys, hauraat hälypitoiset soinnit sekä hitaiden, aikaa venyttävien sointien kontrastoituminen tiheään puristettuihin sirpaleryöppyihin. Tällainen keskittymistä vaativa (ja siihen tilaisuuden tarjoava) musiikki on aina parhaimmillaan livenä, kun soittajan intensiteetti, yleisö ja tila ovat vahvasti aistittavissa.

säveltäjä Jouni Hirvelä
Jouni Hirvelä oli Helsingissä viime viikolla järjestyn Ung Nordisk Musik -tapahtuman toinen puheenjohtaja. säveltäjä Jouni Hirvelä Kuva: Yle/ Tatu Tamminen säveltäjä jouni hirvelä

Bulkkituotantona ei synny intensiivisiä elämyksiä, ja säveltäminen onkin aikaa vievää käsityötä. Siksi ei voi liikaa korostaa taloudellisten resurssien – apurahojen ja sävellystilauspalkkioiden merkitystä. Säveltäjäkään ei voi elää pelkästä hengestä, ja päivätyön näännyttämänä on pitemmän päälle mahdotonta puristaa itsestään luovia ratkaisuja.

Tästä huolimatta on selvää että tietty määrä idealismia on säveltäjälle välttämätöntä. Kukaan ei ryhdy tähän ammattiin toimeentulon vuoksi, vaan siksi että taiteen tekeminen koetaan tärkeäksi. Pyyteettömästä idealismista sain hienon kokemuksen kun syyskuun alussa järjestimme Ung Nordisk Musik -festivaalin Helsinkiin. Yhdeksän hengen säveltäjistä ja muusikoista koostuva tiimi käytti valtavasti aikaa ja energiaa kollegojensa musiikin hyväksi. Samalla tuli todistetuksi myös taiteen tarpeellisuus. Useimmat konsertit soitettiin täysille saleille eikä yleisö todellakaan ollut pelkkää nykymusiikkiväkeä. Konsertit – ja erityisesti uusi musiikki – vastaa ihmisten tarpeeseen ihmetellä, assosioida vapaasti, vastaanottaa ja tulkita. Ilman tätä mahdollisuutta olisi elämämme vähemmän rikasta.

Jouni Hirvelä

#sibelius150 #ajassasoi

Kommentit
  • Kapellimestari Susanna Mälkki mursi korkeimman lasikaton – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 13. maaliskuuta!

    Maaliskuun 13. päivänä syntynyt kapellimestari Susanna Mälkki (s. 1969) on kansainväliset mitat täyttävä ammattilainen. Hän aloitti muusikon uransa sellistinä ja nyt 50 vuotta täyttäessään hän esiintyy maailman tärkeimmillä konserttilavoilla ja on miehisellä alalla kotonaan yhtä hyvin nykymusiikin, klassikkoteosten kuin oopperankin parissa.

  • Radikaalit ystävät, säveltäjä Erkki Salmenhaara ja runoilija Pentti Saarikoski – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 12. maaliskuuta.

    Erkki Salmenhaara oli radikaali nuori säveltäjä 1960-luvun alun kulttuuripoliittisesti kiihkeinä vuosina. Kansainvälisen avantgarden kuumat nimet, Stockhausen, Nono ja Ligeti vierailivat Suomessa ja Jyväskylän kesäyössä väiteltiin taiteesta. Salmenhaaran läheinen ystävä ja hengenheimolainen runoilija Pentti Saarikoski vaikutti monella tapaa hänen elämäänsä.

  • Säveltäjä Kalevi Aho aloitti mandoliinilla – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 9. maaliskuuta!

    Maaliskuun 9. päivänä syntynyt Kalevi Aho (s. 1949) oli 10-vuotias koulupoika Forssassa, kun hänen opettajansa perusti mandoliiniyhtyeen, otti Kalevin mukaan ja opetti nuotit. Se oli lähtölaukaus Ahon uralle säveltäjänä. Nykyään Kalevi Aho on kansainvälisesti menestyneimpiä säveltäjiämme ja osallistuu mielellään myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ahon laajaan sävellystuotantoon sisältyy mm. menestysooppera Hyönteiselämää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua