Hyppää pääsisältöön

Ung Nordisk Musik näyttää nuoren pohjoismaisen nykymusiikin suuntaa

Säveltäjät Anna Huuskonen ja Jouni Hirvelä UNM-festivaalilla
UNM-puheenjohtajat Jouni Hirvelä ja Anna Huuskonen konsertin jälkeen Säveltäjät Anna Huuskonen ja Jouni Hirvelä UNM-festivaalilla Kuva: Yle/Ville Komppa säveltäjä anna huuskonen jouni hirvelä

Viime viikolla Helsingissä järjestetty Ung Nordisk Musik on koonnut nuoria pohjoismaisia nykysäveltäjiä yhteen jo vuodesta 1946. Tänä vuonna festivaalin teemana oli "Rajoilla".

Pohjoismaasta toiseen vuosittain kiertävä ja joka viides vuosi Suomeen rantautuva UNM tarjoilee varsin monipuolisen katsauksen pohjoismaiseen uuteen taidemusiikkiin. Varsinaista keskitettyä taiteellista johtoa festivaalilla ei ole, vaan jokainen maa kokoaa oman juryn valitsemaan teokset.

Festivaalin johtokunnan puheenjohtajina toimivat tänä vuonna säveltäjät Jouni Hirvelä ja Anna Huuskonen. Juuri Kantapöydän säveltäjävieraanakin käynyt Hirvelä kertoi UNM-organisaatiosta seuraavaa:

"UNM:n konseptiin kuuluu erikoinen tapa valita teokset: Jokainen Pohjoismaa valitsee riippumattoman juryn avulla seitsemän teosta. Järjestäjien taiteellinen vapaus rajoittuu konserttien suunnitteluun ja vierailevien säveltäjien valintaan. Tuloksena on aina yllätyksellinen ja monityylinen ohjelma, jonka toteuttamisesta vastaa järjestäjämaassa nuorista säveltäjistä ja muusikoista koottu ryhmä.

Kyseessä ei siis ole eheä taiteellinen kokonaisuus, vaan eräänlainen näyteikkuna pohjoismaiseen uuteen musiikkiin. Yksi kiinnostava ilmiö teosvalinnoissa on ruotsalaisten naissäveltäjien vahva nousu, minkä taustalla vaikuttaa nuorten naissäveltäjien asiaa ajava Konstmusiksystrar-ryhmittymä."

Kyseessä ei siis ole eheä taiteellinen kokonaisuus, vaan eräänlainen näyteikkuna pohjoismaiseen uuteen musiikkiin.

Rajoilla-teema tarjosi sopivan väljät raamit moni-ilmeiseen ja esteettisiä kontrasteja hakevaan musiikkitapahtumaan. Rajojen hakeminen on nykysäveltäjälle aina ajankohtaista, nykyisessä monimediaisessa maailmassa se vain korostuu. Kysymys voi olla konserttitilanteen rajojen uudelleenmäärittelystä tai sävellysteknisten rajojen koettelusta, ja niitä kartoitettiin muun muassa tapahtuman yhteydessä järjestetyillä luennoilla. Tai sitten tutkitaan äänen ja hiljaisuuden, musiikin ja performanssitaiteen rajapintoja.

Hirvelä jatkaa festivaalin tyylillisestä kirjosta sekä sen tarjoamista hienoista kokemuksista:

"UNM jatkaa tyylillisesti monimuotoista linjaansa. Underground-siipi performanssiteoksineen on jo vakiinnuttanut asemansa festivaalilla, ja tänä vuonna kuultiin jopa pop-kappale. Kuitenkin klassiseen perinteeseen ankkuroituva kamari- ja orkesterimusiikki muodostaa edelleen ohjelmiston vahvan ytimen. Erilaisen ääni- ja kuvatekniikan sekä valojen käytön lisääntyminen on kasvava trendi.

Viisi vuotta sitten Helsingissä UNM:ää järjestänyt Ville Raasakka kertoi festivaalin logistisen suunnittelun rakentuneen lyömäsoittimien ympärille, mutta tänä vuonna oli selvää, että konserttipaikkojen tekniset mahdollisuudet oli otettava suunnitelmissa huomioon.

Itselleni hienoja kokemuksia oli norjalaisen Eyvind Maelandin herkkä sonoriteettitutkielma Etude ralentissante Uusinta Ensemblen esittämänä, sekä tanskalaisen Martin Stauningin WHERE WE ARE THERE IS NO HERE Schema-kvartetin ja Veli Kujalan esittämänä. Underground-osastosta perjantai-illan konsertti Vapaan taiteen tilassa Otso Vartiaisen suunnittelemine valoineen oli mieleenpainuva kokonaiselämys.

Yhteistyö muusikoiden kanssa sujui hyvin ja keskeiset uuden musiikin ryhmittymät, kuten Avanti!, Uusinta Ensemble, Zagros Ensemble ja NYKY Ensemble lähtivät mielellään mukaan projektiin. Ainoa ylittämätön haaste taisi olla Paetzold-bassonokkahuilun soittajan löytäminen, ja lopulta säveltäjä teki teoksesta version alttohuilulle.

Yleisön määrä oli iloinen yllätys. Useimmat konserteista oli täysiä, esimerkiksi NYKY-ensemblen konsertissa Camerata-salissa oli 190 kuulijaa. Ainakin festivaali osoitti että uusi musiikki kiinnostaa myös muita kuin asian harrastajia."

Yle Radio 1 radioi UNM-festivaalilta Taideyliopiston Sibelius-Akatemian NYKY Ensemblen konsertin, jossa kuultiin suomalaista, tanskalaista ja islantilaista nykymusiikkia. Se lähetetään Ajassa soi -ohjelmassa keskiviikkoiltana 9.9. klo 22:05.

Kommentit
  • Albert Schnelzerin sävelkielessä on tunnistettavaa omaleimaisuutta

    Albert Schnelzerin musiikki toimii.

    Länsinaapurista kajahtaa taas. Mikäli Albert Schnelzer (s. 1972) ei ole ennestään tuttu tekijä, kannattaa asia korjata pikimmiten. Säveltäjän orkesterisointeja voi nyt makustella Benjamin Shwartzin johtaman Göteborgin sinfoniaorkesterin tuoreella äänitteellä. Albert Schnelzerin sävelkielessä on jotakin, mitä monella muulla nykysäveltäjällä ei ole.

  • Spark-yhtyeen onnistunut monityylinen kokonaisuus toimii

    Spark-yhtyeen monityylinen kokonaisuus riemastuttaa

    "Tanssi on muutakin kuin vain liikettä musiikin tahtiin. Se on intohimoa ja elämänjanoa", pohjustaa Spark-yhtye tuoreimman julkaisunsa esittelytekstissä. No mikä ettei, mutta mahtaako kahden nokkahuilun, viulun, sellon ja pianon muodostaman yhtyeen monityylinen kokonaisuus käydä kuulijan jalan alle? Kyllä. Varsinkin kun se tehdään näinkin antaumuksella ja tyylillä.