Hyppää pääsisältöön

Karhu ottaa kunnon talvitorkut

Suomen kansalliseläin karhu kömpii talven tullen muutaman kuukauden nokosille. Pimeimmän ja lumisimman kauden karhu köllöttelee pesässään vararavinnon turvin. Puolen vuoden unien jälkeen karhu kirmaisee taas kesän riemuihin.

Jukka Häyrisen ohjaamassa luontodokumentissa ”Karhun maa” seurataan karhun elämää läpi vuoden. Lapin luonto ja vuodenaikojen kirjo rytmittävät karhun vuotta.

Vuonna 1982 valmistunut dokumentti koostuu upeista luontokuvista ja luonnon monimuotoisista äänistä. Selostusta filmissä ei ole. Dokumentin loppupuolella otetaan tosin kuvakerronnan avulla kantaa siihen, että karhujen luontaiset elinalueet uhkaavat käydä ahtaiksi metsätalouden ja asutuksen vuoksi.

Karhu on Euroopan suurin maalla elävä petoeläin. Pohjoisten kansojen mytologiassa karhua on pelätty ja kunnioitettu. Sitä on pidetty pyhänä ja jopa ihmisen sukuun kuuluvana.

Kesällä karhu on toimelias, ja se saattaa vaeltaa satoja kilometrejä. Karhu parittelee kesä-heinäkuussa, jolloin uroksien välillä voi olla naaraskarhuista rajuja taisteluja. Paritteluaikaa lukuun ottamatta uros- ja naaraskarhut elävät omilla elinalueillaan.

Karhulla on ns. viivästetty sikiökehitys. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka parittelu on tapahtunut jo kesä-heinäkuussa, hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy kohdun seinämään vasta syksyllä, jolloin sikiön kehitys käynnistyy.

Karhuemo synnyttää talvipesäänsä. Pennut saavat talven ajan ravintoa emon rasvaisesta maidosta. Vastasyntynyt pentu on sokea, karvaton ja vain muutaman sadan gramman painoinen.

Karhu on kaikkiruokainen. Marjat, toukat, hyönteiset, pikkunisäkkäät, linnut, hirvieläimet ja haaskat kuuluvat karhun ravintoon.

Syksyllä karhu aloittaa liharuualla tankkauksen, jotta se saa kerättyä rasvaa talven polttoaineeksi.

Vähän ennen talviunta karhu lopettaa syömisen kokonaan. Näin se tyhjentää suolistonsa. Talviunensa aikana karhu ei virtsaa eikä ulosta. Talvipesässään karhu vaipuu horrokseen ja säätää elimistönsä puoleksi vuodeksi säästöliekille.

Kohdatessaan ihmisen karhu yleensä väistää. Hyvät aistit ja äänetön liikkuminen ovat karhulle ominaisia. Pyöreä ja hellyttävä ulkomuoto myös hämää. Karhu on nopea, ketterä ja vahva. Se myös juoksee, ui ja kiipeää hyvin.

Karhulla ei ole luontaisia vihollisia. Eniten karhuja on Lapissa ja Itä-Suomen metsissä.

Karhu pesällä
Nalle valmistautuu talviunille. Karhu pesällä Kuva: Elävä arkisto kuvakaappaus elävä arkisto
Karhu seisoo
Karhu osaa kiivetä ja uida. Karhu seisoo Kuva: Elävä arkisto kuakaappaus elävä arkisto
Karhu
Karhu on kaikkiruokainen. Karhu Kuva: Elävä arkisto kuvakaappaus elävä arkisto

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto