Hyppää pääsisältöön

Voisiko Suomessa elää enemmän villisikoja?

Kaksi villisikaa
Villisikoja tarhassa Kaksi villisikaa Kuva: Yle/Asko Hauta-aho villisika

Villisika leviää itsepintaisesti Suomeen Venäjän ja Viron kautta. Kannan kasvua rajoitetaan voimakkaasti metsästämällä. Pitäisikö villisika nähdä uhkana vai mahdollisuutena?

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt, että villisikakanta pidetään matalana, koska Viron villisioista on löydetty afrikkalaista sikaruttoa. Tauti leviää kuitenkin myös ihmisen toimesta - sianlihatuotteet ovat Suomelle suurin riski.

Villisika tekee paikoitellen huomattavia tuhoja maataloudelle. Se tonkii pellolta perunoita ja juureksia ja kaivaa maahan kuoppia etsiessään syötävää. Näistäkin syistä kantaa rajoitetaan voimakkaasti.

Tehokasta ja eettistä lihantuotantoa

Villisika on myös varsin tuottoisa riistalaji. Se saavuttaa sukukypsyyden jo alle vuoden ikäisenä. Ruotslaistutkimusten mukaan villisika saa 4 - 6 poikasta vuodessa.

Villisika syö melkein mitä vain ja muuntaa tehokkaasti syömänsä ravinnon lihaksi. Kesysika onkin jalostettu villisiasta -metsäkarjusta- juuri näiden ominaisuuksien vuoksi.

"Moni matkustaa Suomesta Ruotsiin, Saksaan ja Viroon villisikajahtiin. Ruotsissa villisikoja on muutamia satoja tuhansia, kun meillä niitä siedetään juuri ja juuri tuhatkunta," kuvaa riistasuunnittelija Antti Piironen Suomen riistakeskuksesta Uudeltamaalta.

Mies on itsekin käynyt villisikajahdeissa kaikissa näissä maissa ja toivoo tilanteeseen muutosta Suomessa.

"Jos kanta saisi kasvaa niin, että meilläkin voisi järjestää villisikajahteja, rahat jäisivät kotimaahan. Lisäksi markkinoille saataisiin lihaa, jossa vältettäisiin monet lihantuotannon eettiset ongelmat. Luonnossa eläneen eläimen liha on puhtainta mahdollista."

Villisika syö
Villisika syö Villisika syö Kuva: Yle/Asko Hauta-aho villisika

Luontaisesti leviävä

Villisika leviää Suomessa luontaisesti, ilman ihmisen vaikutusta. Se on siis tulokaslaji - ei vieraslaji.

Pitäisikö villisika hyväksyä luontoomme kuuluvaksi lajiksi ja hoitaa kantaa lainmukaisesti kestävän käytön periaattein, kuten muitakin luonnonvaraisia riistaeläimiä? Monet muutkin eläimet aiheuttavat vahinkoa, kuten kurjet ja valkoposkihanhet.

Eikö lajilla ole arvo sinänsä, yhtenä otuksena muiden joukossa Suomen luonnossa? Voisiko sen nähdä jopa lisänä ja rikkautena?

Villisian metsästyskausi alkaa kesäkuun alussa ja päättyy helmikuussa. Porsaallinen emakko on nykylain mukaan aina rauhoitettu.

Älykäs ja varovainen

Villisika elää laumassa, jota johtaa vanha emakko. Se piilottelee taitavasti, ja johdattaa porsueensa turvallisille alueille lepo- ja ruokailupaikoille.

Eniten villisikoja on Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uusimaalla. Uudellamaalla ne asustavat Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Artjärven, Sipoon ja Porvoon rajoittamalla alueella.

Villisiasta voisi tulla varteenotettava riistalaji varsinkin Etelä-Suomessa. Jos kantaa haluttaisiin kasvattaa reippaasti, villisiat vaatisivat talviruokintaa. Villisian on vaikea tonkia kärsällään ruokaa paksun lumen alta routaisesta maasta. Leudot talvet ovatkin otukselle eduksi.

Villisika onkin elänyt Suomessa lämpimimpinä aikoina ja sitä silloin metsästetty tehokkaasti ravinnoksi. Ilmeisesti ihminen on estänyt villisikakannan kasvun Suomessa jo muinoin.

Voisiko Suomessa elää enemmän villisikoja?

Kyllä. Kantaa saisi kasvattaa.
77% (370 ääntä)
Ei. Kantaa pitäisi vähentää entisestään.
12% (57 ääntä)
Ei. Nykyinen linja on hyvä.
12% (56 ääntä)
Ääniä yhteensä: 483
Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto