Hyppää pääsisältöön

Muisti: Huutolaiset – ”Tiesin, että hevosia myydään huutokaupalla, mutta että minutkin”

Muisti: Huutolaiset, yle tv1
”Tiesin, että hevosia myydään huutokaupalla, mutta että minutkin”, muistelee Arvo Kuukasjärvi. Muisti: Huutolaiset, yle tv1 muisti: huutolaiset

TV1 perjantaina 10.7.2020 klo 14.25 - 14.55, Areenassa

Vanhuksia, vaivaisia, köyhiä ja sairaita on myyty Suomessa huutokaupalla. Huutokauppoja pidettiin kirkoissa, kunnantaloilla ja ulkona. Huutolaisen sai se, joka vaati pienimmän korvauksen kunnalta.

Arvo myytiin kuin hevonen

Monet huutolaisista joutuivat lähes orjan asemaan. Ranualainen Arvo Kuukasjärvi muistaa, kun vieras mies tuli huutolaistaloon ja kertoi talon väelle, että hän aikoo ostaa Arvon huutokaupassa itselleen.

"Juoksin tuvasta ulos. En voinut ymmärtää, että minut voitaisiin myydä huutokaupalla vähiten tarjoavalle. Tiesin, että hevosia myydään huutokaupalla, mutta että minutkin. Olin vain kauppatavaraa."

Huutolaisjärjestelmä oli Suomessa yleinen varsinkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina. Virallisesti järjestelmä lopetettiin vuonna 1923 voimaan tulleen köyhäinhoitolain myötä.

Vaikka huutokaupat ja huutolaiseksi nimittäminen kiellettiin, monissa kunnissa ihmisten myyminen jatkui entiseen malliin vielä 30-luvulla, sillä valvonta oli lähes olematonta. Kaikkia kunnan elättejä kutsuttiin huutolaisiksi vielä vuosikymmenien ajan.

Muisti: Huutolaiset, yle tv1
Muisti: Huutolaiset, yle tv1 Kuva: Lempi Gröndahl oli Risto Bergin vanhempien talossa huutolaisena 1930-luvulla. muisti: huutolaiset

Lempi kaupattiin talollisille

Lempi Gröndahl oli huutolaisena 1930-luvulla. Häntä ei myyty huutokaupassa, vaan kunnan luottohenkilöt eli kaitsijamiehet kauppasivat häntä talollisille.

Pienen huutolaistytön elämään mahtui sekä iloa että surua. "Ankara kohtelu, hellyyden puute ja häpeä", listaa Gröndahl muistojaan huutolaisvuosista.

Jouko Halmekoski on tutkinut huutolaisuutta ja kirjoittanut aiheesta kirjan. Hänen mukaansa huutolaisuus on painunut Suomessa unohduksiin, sillä useat sen kokeneet ovat hävenneet puhua huutolaisuudesta.

"On korkea aika,että huutolaisuudesta puhutaan, jotta entisiä virheitä ei enää toisteta", toteaa Halmekoski.

Dokumentin Huutolaiset on ohjannut Ari Lehikoinen.

Tuotanto: Yle, 2011. Dokumentti on esitetty Ykkösellä edellisen kerran huhtikuussa 2020.

Kommentit
  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.