Jenni Honkanen
Yle
Loksahtelevatko opitut asiat paikoilleen nukkuessa? Siirtyykö tieto sormea pitkin päähän? Oppimiseen liitetään mitä ihmeellisimpiä uskomuksia. Listasimme niistä kolme ja kysyimme asiantuntijoilta, mihin ne perustuvat.
Tietolaatikko
Asiantuntijoiden vinkit abeille:
- Kertaa asiat juuri ennen nukkumaanmenoa
- Suhtaudu koetilanteeseen rennosti
- Tiedosta omat oppimisen tavoitteesi
”Opiskelun jälkeen nukkuminen on tärkeää, sillä yön aikana opitut asiat loksahtelevat paikoilleen.”
Tähän uskoen moni on saanut mennä hyvällä omallatunnolla nukkumaan koetta edeltävänä iltana.
Lääketieteen tohtori, tutkimusprofessori Timo Partonen ei täysin usko asioiden loksahteluun tai varsinaisten oivalluksien syntymiseen unen aikana. Hän korostaa kuitenkin unen tärkeyttä oppimisessa.
– Nukkuminen turvaa jo opittua, ja nukuttaessa välittömästi oppimistapahtuman jälkeen muistin käyttö on parempaa, kertoo Partonen.
Partonen suositteleekin kertaamaan opiskellut asiat illalla ja menemään nukkumaan heti sen jälkeen. Tällöin aivot jäävät askartelemaan käsiteltyjen asioiden kanssa, mikä voi auttaa niiden mieleen painumista.
Ei siis kannata antaa älypuhelimen tai Netflixin tulla opiskelun ja unen väliin. Koemenestyksen kannalta on oleellista jäävätkö aivot askartelemaan matematiikan kaavojen vai lempisarjan jännittävän päätöskauden kanssa.
”Tekstin seuraaminen sormella siirtää tiedon kättä pitkin päähän ja aivoihin.”
Näin eräässä alakoulussa kerrottiin englannin kieltä aloittaville 9-vuotiaille. Kielen oppimisen ja opettamisen professori Hannele Dufva naurahtaa lempeästi kertoessani hänelle kyseisen tarinan. Hän ei allekirjoita väitteen tieteellisyyttä, mutta näkee opiskelutavassa jotain järkeäkin.
– Seuratessamme sormella tekstiä katse kohdistuu ja pysyy paremmin siinä, mihin meidän tulee keskittyä. Lisäksi oppimisprosessi on kokonaisvaltaista: silmät katsovat, käsi tekee ja ajatus pysyy toiminnassa.
– Kolmantena uskomusta selittävänä tekijänä Dufva mainitsee konkreettisuuden. Käsien käyttäminen yhdistää liikkeen ja ajattelun. Aikaisemmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että liikkeen ja toiminnan avulla asioita voidaan ymmärtää paremmin.
Tiedon siirtyminen ei tapahdu itsestään sormea osoittamalla. Uskomusta selittävät kolme k:ta: keskittyminen, kokonaisvaltaisuus ja konkreettisuus.
Dufva suosittelee kielten kokeisiin valmistautuvia abiturientteja suhtautumaan koetilanteeseen mahdollisimman rennosti.
– Turha stressi pois, hän neuvoo.
”Viime hetken lukeminen ei kannata.”
Muistiinpanojen hermostuneesta pyörittelystä ennen koetta on varmasti jokaisella kokemusta.
Kasvatustieteen tohtori Olli Vesterinen epäilee uskomuksen perustuvan ajatukseen mieleenpalauttamisen vaikeudesta, kun kokeesta on kulunut kuukausia. Opiskellaan asia nopeasti ja pinnallisesti juuri ennen koetta, tyhjennetään tieto koepaperille, minkä jälkeen unohdetaan se.
– Tällainen opiskelutapa on hätäistä ja usein melko epämääräistäkin suhteessa laadukkaaseen oppimiseen. Muunlaisilla oppimistavoilla voidaan tehdä oppimisesta merkityksellisempää, sanoo Vesterinen.
Toisaalta aivot tarvitsevat monenlaista käyttöä ja tämä on yksi tapa treenata aivoja muistin osalta.
– Olennaista on olla tietoinen siitä, mitä ollaan tekemässä ja tiedostaa oman oppimisen laajemman tavoitteet. Mikäli tavoitteena on kokeen läpäiseminen ja arvosanan saaminen voi tällainen oppiminen toimia, kun siinä harjaantuu, sanoo Vesterinen ja heittää näin vastuun opiskelijoille.
Toimittaja: Jenni Honkanen
