Hyppää pääsisältöön

Seitsemän veljestä valjastettiin kotimaisuuskampanjan kasvoiksi

Kotimaisuuden ja työllisyyden asialla kampanjoitiin 1980-luvulla Seitsemän veljeksen voimalla. Kotimaisen Työn Liiton tietoiskuissa vuosina 1983 ja 1984 esiintyivät Juhani, Eero, Timo, Lauri, Aapo, Tuomas ja Simeoni. Jukolan takkutukista sukeutui modernin ajan kotimaisuusmannekiineja.

Pylväsdiagrammi työllisten määrän kehityksestä Suomessa 1976–1982
Pylväsdiagrammi työllisten määrän kehityksestä Suomessa 1976–1982 Kuva: Yle kuvanauha pylväsdiagrammi
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksen hahmoista ammentava tietoiskujen sarja alkoi keväällä 1983 Juhanista. Jukolan veljeksistä vanhin ärjyy koivuklapi kourassa 1800-luvun kirjallisissa tapahtumissa, kunnes avaa oven 1980-luvun nykyajalle ja yhteistyölle. Tietoiskussa valistetaan, että tarvitsemme yhteistyötä ja kotimaisia ostopäätöksiä työttömyyden torjuntaan. Vaikka työttömyys oli lisääntynyt, oli työpaikkoja vuonna 1982 kuitenkin enemmän verrattuna vuoden 1978 pahaan lamakauteen.


Pylväsdiagrammi väestön koulutustason kehittymisestä Suomessa 1970–1981
Pylväsdiagrammi väestön koulutustason kehittymisestä Suomessa 1970–1981 Kuva: Yle kuvanauha pylväsdiagrammi
Pikku-Eero oli tietoiskussakin tiedon ja taidon nokkamies. Veljessarjan nuorin pänttää vanhempien veljiensä päähän aakkosia Jukolan pimeässä pirtissä ja 1980-luvun valoisassa kokoushuoneessa diaprojektori apunaan. Koulutustaso oli Suomessa noussut kymmenessä vuodessa: kun vuonna 1970 oli peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittanut vain 25 prosenttia, oli vuonna 1981 päästy jo 40 prosenttiin.

Tietoiskun Timo oli maatalouden asialla ja Lauri-poika metsäs hääri alkuperäisteoksen hengen mukaan. Kuvauksissa on päästy Jukolan pirtin tappelunsekaisista tunnelmista jylhiin luontokuviin. Ahkeran kaskeamisen kuvauksesta keretään kertomaan maatalouden tuottavuudesta ja työllistävyydestä, sekä kotimaisuuden takaamista puhtaista ja terveellisistä elintarvikkeista. Myös metsä tuotti ja työllisti 1980-luvulla, ja maailmalla kysyttiin suomalaisen metsän tuotteita.

Vuonna 1984 on harkitsevasta Aaposta sukeutunut moderni pääjohtaja, juurevasta kansanmiehestä Tuomaasta kansanedustaja ja saarnamies Simeonista jytädiscon tahtiin spiikkaava tiskijukka. "Hei sinä siellä, pistäs vähän vauhtia lantioon! Näytä, että suomalainen osaa, noin niin kuin kansainväliseen stailiin you know! Finski osaa mitä vaan, kun vaan haluaa. Antaa mennä siitä komeesti kotiin päin!"

Avain parempaan Suomeen, kotimaisuuskampanjan mainos 1983
Avain parempaan Suomeen, kotimaisuuskampanjan mainos 1983 Kuva: Yle kuvanauha kotimaisuuskampanja
Tietoiskujen pohjatarina nojaa vahvasti Aleksis Kiven kirjoittamiin henkilöhahmoihin ja 1980-luvun Suomessa oletuksena vaikutti olevan, että kunkin veljeksen perimmäinen luonne ja Seitsemän veljestä -teoksen tapahtumat ovat suomalaiselle tv-kansalle tuttuja.

Ylen tv-kanavilla lähetettyjä tietoiskuja oli tuottamassa Kotimaisen Työn Liitto. Vuodesta 1992 lähtien liitto on tunnettu nimellä Suomalaisen Työn Liitto. Tietoiskuissa nähtävä avainlippu sai alkunsa vuonna 1965 kotimaisuuskampanjan tunnuksena, ja vuonna 1975 se vakiintui tuotteiden ja palveluiden alkuperämerkiksi.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto