Hyppää pääsisältöön

Suomi-räppärit haastavat kollegat mukaan pakolaiskeskusteluun – ”Rap on juuriltaan antirasistista musiikkia”

Keskustelu turvapaikanhakijoista rehottaa, pitäisikö artistien aktivoitua?

Paleface eli Karri Miettinen pitää artisteja ja räppäreitä valtavan tärkeinä mielipidevaikuttajina. // Kuva: Taito Kawata

Lahtelaisräppäri Brädi sai viime viikolla tarpeekseen rasistisista kommenteista. Facebookiin ilmestyi häneltä kirjoitus:

Miten mun Facebook-ystävikseni on tässä vuosien varrella on päässyt uimaan näin surkeeta jengiä? Se on nyt sillälailla, että teiän jokaisen neropatin kohdalla seuraavasta mun feediini päätyvästä aivopierusta tää "ystävyys" päättyy laakista.

Uutinen Brädin rasismin ja vihapuheen vastaisesta kirjoituksesta lähti leviämään laajasti. Hän kertoi itsekin Yle Lahden haastattelussa, ettei ole koskaan nostanut itseään yhteiskuntakriittisenä tai valveutuneena räppärinä, mutta nyt oli avattava suu.

Suomessa pakolaiskeskustelua ovat käyneet julkisuudessa tähän asti lähinnä poliitikot ja tutkijat. Pitäisikö myös muusikoiden ja muiden kulttuurivaikuttajien mennä mukaan?

On helppo keksiä syitä sille, miksi muusikko ei halua lähteä ottamaan kantaa niin tulenarkaan keskustelunaiheeseen kuin turvapaikanhakijat ja pakolaiskriisi.

- Osa artisteista saattaa arastella ja miettiä, että karkottaako osan yleisöstään, jos ottaa kantaa esimerkiksi monikulttuurisuuden puolesta, sanoo Don Johnson Big Bandista tuttu Tommy Lindgren.

Tommy Lindgren // Kuva: Maria Rautio / YleX

Toisaalta artistia voi mietityttää, profiloituuko hän jollakin tavalla puoluepoliittisesti, jos kertoo julkisuudessa kantansa turvapaikanhakijoihin ja esimerkiksi vastustaa rasismia. Lisäksi muusikko voi kokea, ettei hänellä itsellään ole asiantuntemusta kommentoida pakolaiskriisin kaltaista monimutkaista aihetta.

Vaikutusta voi olla silläkin, että valtavirtamusiikissa aihepiirien kirjo voi olla hieman heppoinen. Bileartistina profiloituneelle artistille ei välttämättä ole luontevaa ryhtyä puhumaan maahanmuutosta.

- Lähtökohtaisesti ihmiset haluavat kuulla musiikkia kevyistä aiheista. Artistit laulavat rakkaudesta tai eivät mistään, Paleface eli Karri Miettinen kärjistää.

Voi kuitenkin helposti keksiä syitä myös sille, miksi muusikoiden olisi syytä tulla mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Keskustelusta voi tulla monille etäännyttävää, jos sitä käyvät vain ajankohtaisohjelmien sohvilla istuvat poliitikot ja professorit.

Lindgren kiittelee Brädin ulostuloa ja mainitsee toisena esimerkkinä Oulun Kärppien kapteenin Lasse Kukkosen YouTube-videon, jolla hän toivottaa pakolaiset tervetulleeksi Ouluun.

- On ehkä totuttu jo näkemään, että Paleface ja Tommy Lindgren aukovat päätään yhteiskunnallisista asioista. Mutta kun asia tulee jonkun yllättävän ihmisen suusta, se on vielä parempi, koska silloin viesti tavoittaa laajemmin ihmisiä, Lindgren sanoo.

Räppäri Tuomas Kauhanen sanoo, että muusikoiden edustamilla arvoilla ja heidän sanomisillaan voi olla suuri vaikutus siihen, millainen on nuorten fanien arvomaailma.

- Jos ajattelen vaikka omaa arvomaailmaani teini-ikäisenä, kyllä se tuli kodin lisäksi myös idoleiltani. Esimerkiksi kun tuli Avaimen Punainen Tiili -albumi, varmaan moni koki pienen vasemmistovaiheen elämässään.

Kun kirjoittaa sosiaalisessa mediassa suvaitsevaisuuden puolesta ja rasismia vastaan, on mahdollista, että joku suuttuu ja lopettaa artistin fanittamisen. Sen Kauhanenkin tietää. Miksi hän silti haluaa ottaa kantaa?

- Koska uskon vahvasti siihen, että pitää tehdä oikein. Kun olin nuori, minulla oli paljon maahanmuuttajia kavereina, ja joskus jouduttiin kahnauksiin skinheadien kanssa. Rasismi on ollut minulle aina punainen vaate. Jos joku suuttuu eikä halua enää kuunnella musiikkiani, koska ajattelen ihmisten olevan samanarvoisia, niin sitten ei kuuntele.

Tuomas Kauhanen // Kuva: YleX

Käyttävätkö artistit asemaansa mielipidevaikuttajina riittävästi? Ehkä eivät, sanoo Tommy Lindgren.

- Peräänkuuluttaisin sitä, että paljon enemmän voitaisiin ottaa kantaa. Artisteilla on aika ainutlaatuinen mahdollisuus käyttää merkittävää tilaa siihen, että voisi haastatteluissa ja muissa julkisissa tilanteissa toisinaan lausua jotain muutakin kuin sitä, miten uusi levy tai biisi syntyi.

Karri Miettisen mielestä muusikot ovat valtavan tärkeitä mielipidevaikuttajia.

- Muusikot ja julkisuuden henkilöt ovat laajimmalla alueella työskenteleviä tyyppejä. Sanomisilla ja tekemisillä voi olla todella suuri vaikutus.

Miettinen tietää sen omasta kokemuksesta: Palefacea ei olisi, elleivät 1980-luvun kantaaottavat räppärit olisi aikoinaan inspiroineet Miettistä itseään.

Anssi Kela antoi hiljattain käytännön esimerkin siitä, millaista vaikutusta artistin mielipiteillä voi olla. Hän julkaisi syyskuun alussa Facebookissa kirjoituksen, jossa hän kehotti auttamaan hädänalaisia ihmisiä ja tukemaan pakolaisjärjestöjen työtä.

Kirjoitusta on jaettu Facebookissa melkein 15 000 kertaa. Pian Kela sai tiedon Kirkon Ulkomaanavulta: tekstin lopussa ollut linkki heidän keräykseensä oli tuonut järjestölle tuhansia euroja.

- Itse olen konkreettisesti huomannut, että omilla toimilla saattaa olla merkitystä. Siksi olen pyrkinyt toimimaan tärkeinä pitämissäni asioissa, Kela sanoo YleX:lle.

Anssi Kela. // Kuva: Timo "Timppa" Launonen

Kelan mielestä ketään ei voi kuitenkaan lähteä pakottamaan mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, vaan päätöksen on tultava artistilta itseltään. Muut haastateltavat ovat samaa mieltä: ketään ei voi määrätä tulemaan julki omine mielipiteineen, vaikka olisikin julkisuudessa vaikuttava muusikko.

2010-luvulla jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ainakin omassa piirissään. Siksi ei välttämättä kannatakaan jäädä odottamaan, että vaikkapa muusikot yhtäkkiä marssisivat jostain yhtenä rintamana esiin vastustamaan muukalaisvihamielisyyttä.

- Jokainen saa mielipiteensä kuulluksi internetin kautta, joten minusta jokaisella suomalaisella on tässä vastuu. On itsestä kiinni, miten keskusteluilmapiiriin vaikuttaa, räppäri Roope Salminen sanoo.

Salminen itse toivoisi keskusteluilmapiiriin enemmän empatiaa puolin ja toisin. Hänen mielestään vastapuolta pitäisi yrittää ymmärtää, ei murskata. Pakolaisista ja hädänalaisista ihmisistä ei pitäisi puhua elintasosurffareina; toisaalta ei pitäisi leimata heitä, joita kotikuntaan tuleva vastaanottokeskus huolettaa.

- Kaipaan empatiaa sille, että näitä ihmisiä oikeasti pelottaa. On oikeita huolia, joita pitäisi kuulla ja käsitellä sekä tehdä selväksi, että ei ole pelättävää.

Roope Salminen // Kuva: Teemu Saarinen

Yhden toiveen Salminen kuitenkin esittää muillekin muusikoille: hän toivoisi näkevänsä enemmän räppäreitä ottamassa kantaa rasismia vastaan.

- Moni, jolla on rasistisia ajatuksia, kuuntelee räppiä. Se on oikeastaan aika perverssiä.

Tommy Lindgren ja Tuomas Kauhanen muistuttavat hekin, että rap on juuriltaan hyvin antirasistista ja yhteiskunnallisesti tiedostavaa musiikkia. Siksi voisi toivoa, että räppärit olisivat laajemminkin tulleet julkisuuteen tuomitsemaan pakolaiskeskustelussa esitetyt rasistiset puheenvuorot ja kirjoittelut.

Mutta ehkä rap ei ole nykyään kaikille sitä, mitä se on joskus ollut, Paleface pohtii.

- Minä olen sitä sukupolvea, jolle rap on ollut vastakulttuuria ja undergroundia, ei valtavirtaa. Nykyään on tyyppejä, jotka äänestävät persuja ja kuuntelee rappia. Se on muuttunut kovasti.

Suomalaisia artisteja ei pidä syyttää siitäkään, ettei mitään olisi tehty. Heinäkuun lopulla alkaneissa Meillä on unelma -tapahtumissa on ollut mukana useita muusikoita, ja viikonloppuna moni artisti on aktivoitunut Suomi sanoo tervetuloa -kansalaispiknikillä.

Tätä lisää?

- Kyllä pidän toivottavana ja tervetulleena, sanoo Lindgren ja muistuttaa, ettei rasismin vastustaminen tarkoita sitä, että artisti vastustaisi tai kannattaisi jotain puoluetta.

- Pitäisi muistaa, että antirasistiset kannanotot eivät ole puoluepoliittisesti sitoutuneita kannanottoja. Pitäisi nähdä, että jos toivotetaan pakolaiset tervetulleiksi, se ei ole mikään eteläsuomalaisen kaupunkiväestön idea, vaan ihan yleishumaani ajatus.