Hyppää pääsisältöön

Ilmajooga vaatii uskallusta

Naiset ilmajoogassa.
Ilmajooga vaatii uskallusta ja kankaaseen luottamista. Naiset ilmajoogassa. Kuva: Yle, Marko Väänänen ilmajooga

Kuntosalit ja muut liikuntapaikat käyvät kovaa kilpailua asiakkaista. Uusia liikuntamuotoja kehitellään jatkuvasti. Yksi erikoinen laji on ilmajooga, jota on harrastettu Suomessa parin vuoden ajan. Ilmajoogassa tehdään joogaliikkeitä katossa roikkuvan kankaan varassa. Lajissa yhdistyvät ilma-akrobatia ja jooga.

Ensimmäiset ilmajoogatunnit pidettiin Yhdysvalloissa vajaat kymmenen vuotta sitten, mutta jo tätä ennen joogit ovat käyttäneet erilaisia remmejä ja köysiä apuna joogaharjoituksissaan.

Katossa roikkuvan trapetsikankaan varassa tehdään erilaisia liikkeitä. Kankaassa istutaan, maataan ja roikutaan. Asennot ovat osin tuttuja aiemmin jooganneille, mutta ilmajoogassa kangas on tukena ja mahdollistaa sen, että joogaliikkeet saavat uusia ulottuvuuksia, kertoo ilmajoogan opettaja Pirita Tuisku oululaisesta Cross Move Companysta.

– Tässä mukaan tulevat ilmassa oleminen ja lentäminen. Jos tekee joogaharjoitteita matolla, siinä on kaksi ulottuvuutta. Kun teemme kankaan kanssa, saamme siihen kolmannenkin ulottuvuuden eli se on niin sanotusti 3D-harjoitus, Pirita Tuisku kuvailee.

Ilmajoogan opettaja Pirita Tuisku
Ilmajoogassa molemmat, mieli ja keho, ovat läsnä liikkeessä, Pirita Tuisku muistuttaa. Ilmajoogan opettaja Pirita Tuisku Kuva: Yle, Marko Väänänen pirita tuisku

Keskivartalo kovilla

Lajissa tärkeitä ovat kehonhallinta ja koordinaatio. Uskallusta vaatii myös esimerkiksi roikkua pää alaspäin. Laji sopii periaatteessa kaikille, mutta tärkeää tehdä liikkeet rauhallisesti ja omia tuntemuksia kuunnellen. Treeni tuntuu erityisesti keskivartalossa.

Jotkut ovat saaneet ilmajoogasta apua erityisesti selkäkipuihin. Toiset eivät taas pysty vaikkapa roikkumaan pää alaspäin ainakaan pitkiä aikoja esimerkiksi erilaisten nikamavaivojen takia.

Toista kertaa ilmajoogatunnille osallistunut Maria Petäjäniemi kertoo, että treeni tuntuu lähes joka paikassa.

– Tämä on erityisesti keskivartalon hallintaa, mutta tuntuu, että tämä aktivoi kaikki lihakset. Aluksi oli suurena haasteena luottaa kankaaseen ja uskoa, että ei tipu sieltä mihinkään, Petäjäniemi kertoo.

Mielen ja kehon hallintaa

Asennot ovat ilmajoogassa monelle harjoittelijalle totutusta poikkeavia ja aineenvaihdunta kiihtyy. Harjoituksen jälkeen pitäisikin juoda paljon vettä. Näin joogaaja välttyy esimerkiksi päänsäryltä. Ilmajoogan opettajan mukaan ajatuksena on, että ilmajooga harjoittaa sekä kehoa että mieltä.

– Monia jännittää tai jopa pelottaa roikkua pää alaspäin tai pelottaa kankaan sisällä. Tämän takia puhun paljon rohkaisevia sanoja. Mieli on yhtä lailla läsnä liikkeessä kuin kehokin, Pirita Tuisku sanoo.

– Ajattele, että se kangas on tänään sinun kaverisi, sinun tukesi ja turvasi, hän tsemppaa ilmajoogaajia.

Hitaille lajeille uskotaan löytyvän harrastajia

Erilaisia kuntosaleja ja muita liikuntapaikkoja on tullut runsaasti lisää lyhyessä ajassa. Kilpailu asiakkaista on kiristynyt ja jokainen sali yrittää tarjota jotain persoonallista: milloin nostellaan hiekkasäkkejä tai pyöritellään autonrenkaita, milloin roikutaan jooga-asennoissa kangaspussissa. Kiireisen kaupunkilaisen uskotaan innostuvan myös näistä hitaista lajeista.

Naisia ilmajoogassa.
Ilmajooga tarjoaa haasteiden lisäksi myös hetken pysähtymistä arjen kiireiden keskellä. Naisia ilmajoogassa. Kuva: Yle, Marko Väänänen ilmajooga

– Asiakkaat haluavat yhä useammin rauhoittumista ja pehmeämpää liikkumista. Halutaan sitä, että saisi vain hetkeksi pysähtyä eikä tarvitsisi suorittaa, Pirita Tuisku toteaa.

Kun ilmajoogassa on loppurentoutuksen aika, kangaspusseissa maataan selällään. Pussi heiluu hiljalleen puolelta toiselle ja olo on epätodellinen - ja rento.

Asiantuntija: PIRITA TUISKU, ilmajoogan opettaja, Cross Move Company
Toimittaja: KATI TEIRIKKO

  • Kansanparantajia, aktivisteja ja parantavaa perunaa – Mosambikissa tieto on terveyttä

    Mosambikissa malarian riski on maailman suurin.

    Mosambik on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä maasta. Kotimantereellaan Afrikassa se kuuluu Saharan eteläpuolisiin maihin, joissa olot ovat haastavat ja esimerkiksi malarian riski maailman suurin. Elinolojen parantamiseen tähtäävässä FDC-järjestössä työskentelevä lääkäri Julia Magaia kertoo, että juuri malarian, hivin ja tuberkuloosin kaltaiset tarttuvat taudit ovat ripulitautien ohella isoimmat kansanterveysongelmat.

  • Varpusparvi hotellihuoneen pöntössä – Mitä reissussa uskaltaa syödä?

    Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma.

    Maha kuralla ja kaikki suun kautta sisään nautittu tuntuu valuvan pikavauhtia pönttöön. Vatsassa kouristelee ja rantapäivä vaihtuu hotellihuoneen vessan läheisyydessä norkoiluksi. Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma. Sekoittiko ruoka pakin vai onko kyse jostain vakavammasta?

  • Matkailijoiden tuomat eksoottiset sairaudet ovat jo arkipäivää

    Suomessa eksoottiset sairaudet ovat jo tuttu juttu.

    Ihmiset liikkuvat maapallolla enemmän kuin koskaan. Pelkästään suomalaiset tekevät vuodessa noin 9 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Virukset, bakteerit ja loiset hyppäävät helposti matkustajien kyytiin ja siirtyvät uusille alueille. Vielä suuremman tartuntatautiriskin kantavat ihmiset, jotka liikkuvat ympäri maailmaa pakon sanelemina. Esimerkiksi ilmastonmuutos pakottaa ihmisvirrat liikkeelle.