Hyppää pääsisältöön

Kantasoluilla täsmähoitoja silmäsairauksiin?

Hannu Uusitalo tutkii potilaan silmiä.
Outi Lehtisen silmäsairaus heikentää hänen näköään koko ajan. Hannu Uusitalo tutkii potilaan silmiä. Kuva: Yle, Akuutti silmätutkimus

Outi Lehtinen diagnosoitiin 30-vuotiaana retiniitikoksi. Hänen näkönsä heikkenee koko ajan ja kesäisin on ongelmia häikäisyn kanssa. Retinitissairauksiin kuuluu laaja kirjo erilaisia silmäsairauksia. Tulevaisuudessa sairauteen saattaa löytyä täsmäapu, sillä muun muassa Tampereen yliopistossa tehdään kantasolututkimusta, jolla selvitetään mahdollisuuksia hoitaa kroonisia näkövammaisuutta aiheuttavia sairauksia.

Useissa silmäsairauksissa on kyse yhden solutyypin vaurioitumisesta ja toiminnan häiriöstä. Pigmenttiepiteelisolut huolehtivat näköaistinsolujen eli tappi- ja sauvasolujen hyvinvoinnista. Ne menettävät ensimmäisinä monissa sairauksissa toimintakykynsä ja aiheuttavat siten myös aistinsolujen kuoleman.

– Yleisin siitä johtuva silmäsairaus on verkkokalvon ikärappeuma. Olemme erilaistaneet kaikkikykyisistä kantasoluista silmän verkkokalvon pigmenttiepiteelisoluja. Tutkimme kuinka hyviä ja toiminnallisia soluja saadaan tutkinnallisesti aikaan, apulaisprofessori Heli Skottman, Tampereen yliopistosta kertoo.

Kaikkikykyinen kantasolu kykenee erilaistumaan ihmisen kaikiksi eri solutyypeiksi.

Potilaan omista soluista erilaistetaan kantasoluja

Toinen kantasoluihin liittyvä uusi tekniikka perustuu geeniteknologiaan. Tietämys verkkokalvosairauksien takana olevista geenipoikkeamista on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti.

Silmätautiopin professori Hannu Uusitalo
Silmätautiopin professori Hannu Uusitalo, Tampereen yliopisto. Silmätautiopin professori Hannu Uusitalo Kuva: Yle, Akuutti hannu uusitalo

Silmätautiopin professori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta kertoo uudesta mahdollisesta hoitomuodosta Lehtiselle.

– Voimme ottaa esimerkiksi ihostasi pienen palan ja erilaistaa siitä kantasoluja. Sen jälkeen voimme käyttää solukkoa koeputkessa ja hakea juuri sinun silmäsairauteesi uusia hoitomuotoja. Se on käytännössä jo olemassa ja sitä tehdään tässäkin talossa, Uusitalo iloitsee.

Lehtiselle uudet hoidot olisivat todella tervetulleita, samoin kuin monille muille, jotka kärsivät kroonisista silmäsairauksista. Esimerkiksi verkkokalvon ikärappeuma on yleisin näkökyvyn menetyksen syy yli 65-vuotiailla ja hoidoista voisi olla heille apua.

Kantasoluhoitoihin liittyy syöpäriski

Riskitöntä kaikkikykyisten kantasolujen käyttö ei kuitenkaan ole. Ne pystyvät kasvattamaan myös syöpäsoluja. Tässä hoitomuodossa on kyse geenisiirrosta ja geenitekniikasta, jossa aikuisen ihmisen ihosolu uudelleen ohjelmoidaan geenisiirron avulla toimimaan kuin kaikkikykyinen kantasolu.

Apulaisprofessori Heli Skottman
Apulaisprofessori Heli Skottman, Tampereen yliopisto. Apulaisprofessori Heli Skottman Kuva: Yle, Akuutti heli skottman

– Jos siirtäisimme erilaistumattoman kaikkikykyisen kantasolun elimistöön, se voisi muodostaa kasvaimia. Siksi täytyy olla varma, että potilaalle siirrettävä solutuote ei sisällä jäänteitä erilaistumattomista soluista. Sen täytyy olla täysin erilaistunut solupopulaatio, Skottman tarkentaa.

Turvallisuusasiat pitää selvittää eikä vielä ymmärretä täysin, mitä solussa tapahtuu geenimuokkauksen johdosta. Tutkimuksia kaikkikykyisillä kantasoluilla tehdään Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Japanissa ja Englannissa. Niissä tehdään parhaillaan turvallisuuskokeita.

– Meillä on erittäin hyvät kuvantamismenetelmät, joilla voidaan seurata, mitä silmänpohjassa tapahtuu. Voimme koko ajan katsoa, miten siirretyt solut potilaassa käyttäytyvät, Skottman toteaa.

Asiantuntijat:
HELI SKOTTMAN, apulaisprofessori, Tampereen yliopisto/BioMediTech
HANNU UUSITALO, silmätautinopin professori, Tampereen yliopisto

Toimittaja: NINA MALMBERG

  • Kansanparantajia, aktivisteja ja parantavaa perunaa – Mosambikissa tieto on terveyttä

    Mosambikissa malarian riski on maailman suurin.

    Mosambik on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä maasta. Kotimantereellaan Afrikassa se kuuluu Saharan eteläpuolisiin maihin, joissa olot ovat haastavat ja esimerkiksi malarian riski maailman suurin. Elinolojen parantamiseen tähtäävässä FDC-järjestössä työskentelevä lääkäri Julia Magaia kertoo, että juuri malarian, hivin ja tuberkuloosin kaltaiset tarttuvat taudit ovat ripulitautien ohella isoimmat kansanterveysongelmat.

  • Varpusparvi hotellihuoneen pöntössä – Mitä reissussa uskaltaa syödä?

    Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma.

    Maha kuralla ja kaikki suun kautta sisään nautittu tuntuu valuvan pikavauhtia pönttöön. Vatsassa kouristelee ja rantapäivä vaihtuu hotellihuoneen vessan läheisyydessä norkoiluksi. Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma. Sekoittiko ruoka pakin vai onko kyse jostain vakavammasta?

  • Matkailijoiden tuomat eksoottiset sairaudet ovat jo arkipäivää

    Suomessa eksoottiset sairaudet ovat jo tuttu juttu.

    Ihmiset liikkuvat maapallolla enemmän kuin koskaan. Pelkästään suomalaiset tekevät vuodessa noin 9 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Virukset, bakteerit ja loiset hyppäävät helposti matkustajien kyytiin ja siirtyvät uusille alueille. Vielä suuremman tartuntatautiriskin kantavat ihmiset, jotka liikkuvat ympäri maailmaa pakon sanelemina. Esimerkiksi ilmastonmuutos pakottaa ihmisvirrat liikkeelle.