Hyppää pääsisältöön

Kantasoluilla täsmähoitoja silmäsairauksiin?

Hannu Uusitalo tutkii potilaan silmiä.
Outi Lehtisen silmäsairaus heikentää hänen näköään koko ajan. Hannu Uusitalo tutkii potilaan silmiä. Kuva: Yle, Akuutti silmätutkimus

Outi Lehtinen diagnosoitiin 30-vuotiaana retiniitikoksi. Hänen näkönsä heikkenee koko ajan ja kesäisin on ongelmia häikäisyn kanssa. Retinitissairauksiin kuuluu laaja kirjo erilaisia silmäsairauksia. Tulevaisuudessa sairauteen saattaa löytyä täsmäapu, sillä muun muassa Tampereen yliopistossa tehdään kantasolututkimusta, jolla selvitetään mahdollisuuksia hoitaa kroonisia näkövammaisuutta aiheuttavia sairauksia.

Useissa silmäsairauksissa on kyse yhden solutyypin vaurioitumisesta ja toiminnan häiriöstä. Pigmenttiepiteelisolut huolehtivat näköaistinsolujen eli tappi- ja sauvasolujen hyvinvoinnista. Ne menettävät ensimmäisinä monissa sairauksissa toimintakykynsä ja aiheuttavat siten myös aistinsolujen kuoleman.

– Yleisin siitä johtuva silmäsairaus on verkkokalvon ikärappeuma. Olemme erilaistaneet kaikkikykyisistä kantasoluista silmän verkkokalvon pigmenttiepiteelisoluja. Tutkimme kuinka hyviä ja toiminnallisia soluja saadaan tutkinnallisesti aikaan, apulaisprofessori Heli Skottman, Tampereen yliopistosta kertoo.

Kaikkikykyinen kantasolu kykenee erilaistumaan ihmisen kaikiksi eri solutyypeiksi.

Potilaan omista soluista erilaistetaan kantasoluja

Toinen kantasoluihin liittyvä uusi tekniikka perustuu geeniteknologiaan. Tietämys verkkokalvosairauksien takana olevista geenipoikkeamista on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti.

Silmätautiopin professori Hannu Uusitalo
Silmätautiopin professori Hannu Uusitalo, Tampereen yliopisto. Silmätautiopin professori Hannu Uusitalo Kuva: Yle, Akuutti hannu uusitalo

Silmätautiopin professori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta kertoo uudesta mahdollisesta hoitomuodosta Lehtiselle.

– Voimme ottaa esimerkiksi ihostasi pienen palan ja erilaistaa siitä kantasoluja. Sen jälkeen voimme käyttää solukkoa koeputkessa ja hakea juuri sinun silmäsairauteesi uusia hoitomuotoja. Se on käytännössä jo olemassa ja sitä tehdään tässäkin talossa, Uusitalo iloitsee.

Lehtiselle uudet hoidot olisivat todella tervetulleita, samoin kuin monille muille, jotka kärsivät kroonisista silmäsairauksista. Esimerkiksi verkkokalvon ikärappeuma on yleisin näkökyvyn menetyksen syy yli 65-vuotiailla ja hoidoista voisi olla heille apua.

Kantasoluhoitoihin liittyy syöpäriski

Riskitöntä kaikkikykyisten kantasolujen käyttö ei kuitenkaan ole. Ne pystyvät kasvattamaan myös syöpäsoluja. Tässä hoitomuodossa on kyse geenisiirrosta ja geenitekniikasta, jossa aikuisen ihmisen ihosolu uudelleen ohjelmoidaan geenisiirron avulla toimimaan kuin kaikkikykyinen kantasolu.

Apulaisprofessori Heli Skottman
Apulaisprofessori Heli Skottman, Tampereen yliopisto. Apulaisprofessori Heli Skottman Kuva: Yle, Akuutti heli skottman

– Jos siirtäisimme erilaistumattoman kaikkikykyisen kantasolun elimistöön, se voisi muodostaa kasvaimia. Siksi täytyy olla varma, että potilaalle siirrettävä solutuote ei sisällä jäänteitä erilaistumattomista soluista. Sen täytyy olla täysin erilaistunut solupopulaatio, Skottman tarkentaa.

Turvallisuusasiat pitää selvittää eikä vielä ymmärretä täysin, mitä solussa tapahtuu geenimuokkauksen johdosta. Tutkimuksia kaikkikykyisillä kantasoluilla tehdään Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Japanissa ja Englannissa. Niissä tehdään parhaillaan turvallisuuskokeita.

– Meillä on erittäin hyvät kuvantamismenetelmät, joilla voidaan seurata, mitä silmänpohjassa tapahtuu. Voimme koko ajan katsoa, miten siirretyt solut potilaassa käyttäytyvät, Skottman toteaa.

Asiantuntijat:
HELI SKOTTMAN, apulaisprofessori, Tampereen yliopisto/BioMediTech
HANNU UUSITALO, silmätautinopin professori, Tampereen yliopisto

Toimittaja: NINA MALMBERG

Lisää ohjelmasta

Naiset ilmajoogassa.
Naiset ilmajoogassa. Kuva: Yle, Marko Väänänen ilmajooga
Mikko Penttilä ja Risto Laitila
Mikko Penttilä ja Risto Laitila Kuva: Yle, Tero Kyllönen toimittaja mikko penttilä ja akuutin omalääkäri risto laitila
kipustimulaattoria asennetaan
kipustimulaattoria asennetaan Kuva: Yle, Akuutti kipustimulaattori
Anne Matoniemi katsoo suoraan kameraan.
Anne Matoniemi katsoo suoraan kameraan. Kuva: Mira Pelo / Yle Akuutti
Nicolas Kluger, Lauri Vuorinen ja Visa Viljamaa studiokuvassa.
Nicolas Kluger, Lauri Vuorinen ja Visa Viljamaa studiokuvassa. Kuva: Tero Kyllönen / Yle tatuointi,Akuutti,visa viljamaa
nainen katsoo kun tatuoija tatuoi hänen käsivarttaan
nainen katsoo kun tatuoija tatuoi hänen käsivarttaan Kuva: Shutterstock Akuutti
Kommentit
  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.

  • Tiesitkö tämän vadelmasta?

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista.

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista – siksi sen syöminen tekee erityisen hyvää suolistolle. Vadelman on todettu ennaltaehkäisevän monia kroonisia sairauksia ja estävän syöpäsolujen kasvua.