Hyppää pääsisältöön

Omalääkäri vastaa

Mikko Penttilä ja Risto Laitila
Mikko Penttilä ja Risto Laitila pohtivat, miten työpaikan sisäilmaongelmat voisi todentaa. Mikko Penttilä ja Risto Laitila Kuva: Yle, Tero Kyllönen toimittaja mikko penttilä ja akuutin omalääkäri risto laitila

Munuaissiirrännäinen ja vanha munuainen

”Olen seitsemän vuotta sitten saanut munuaissiirrännäisen mieheltäni, mutta nyt sen toimintaa on jäljellä enää 18 prosenttia ja kun se on laskenut 10 prosenttiin, olen taas dialyysissä. Minulla on ns.rakkulamunuaiset, joista toinen on leikattu aikoinaan pois ja kysyisin nyt, että voiko jäljellä oleva vanha munuainen heikentää tuota siirrännäistä.”

Tässä varmaan on ajatuksena, että vanha munuainen jotenkin häiritsisi tuota siirrännäistä, tai että tauti voisi siirtyä siihen. Näin ei onneksi ole.

Ongelma taitaa johtua siirrännäisestä. Kun se on saatu aviomieheltä, on oletettavaa, etteivät kudos- ja veriryhmätekijät ole aivan tarpeeksi samanlaiset. Näinhän olisi, jos munuainen olisi vaikka siskolta tai veljeltä. Mitä täydellisemmin tekijät ovat samankaltaiset, sitä paremmin siirrännäinen voi jatkaa toimintaansa.

Lisätietoa ja vaikka vertaistukea löytyy Munuais- ja maksaliiton sivuilta: http://www.musili.fi

Avulsiomurtuma lapsella

”10-vuotias poikani astui paljain jaloin juostessaan jalan ulkosyrjälle, jolloin jalkapöytään tuli avulsiomurtuma. Murtumaa alettiin epäillä, koska pikkuvarvas ei koukistunut normaalisti. Röntgenkuvasta näkyi, että luusta on pala irti. Lääkäri sanoi, että murtuma olisi kasvulevyn kohdalla. Hoitona kipsi. Millainen paranemisennuste vammalla on? ”

Kun jänne repäisee kiinnittymiskohdastaan luisen nokareen, sitä sanotaan avulsiomurtumaksi, jota myös tanssijan murtumaksi kutsutaan. Nämä paranevat kyllä mukavasti, varsinkin lapsilla. Paranemisennuste lasten hyväasentoisissa murtumissa on hyvä ja kipsikin on oikeastaan kivun hoitoa ja hallintaa. Ei siis huolta.

Sisäilmaongelman toteaminen

”Miten voisi todentaa, että erilaiset oireet (silmissä ja hengitystiessä) johtuvat työpaikan sisäilmaongelmasta, eikä jostakin muusta?”

Tuhannen taalan kysymys. Diagnostiikka on haastavaa, kun ainakaan vielä ei ole mitään vaikkapa verikoetta tai muuta näytettä, joka heti varmuudella kertoisi mistä on kyse.

Huonosti päättyneitä potilastapauksia tiedetään, mutta onneksi myös selviytymistarinoita.

Jos epäilee työpaikallaan sisäilmaongelmaa, on ensimmäinen osoite työterveyshuolto. Sieltä löytyy hyviä ohjeita, ja esimerkiksi sisäilmastokysely, jolla työntekijöiden oireita voidaan kartoittaa. Kyselyssä otetaan huomioon myös muita tekijöitä, kuten vaikkapa stressi, koska sekin vaikuttaa asiaan.

Tärkeä on myös Aluehallintoviraston työterveysohjelma, jossa kerrotaan, kuinka tällaisessa tilanteessa tule edetä. Monasti perustetaan sisäilmatyöryhmä, jossa terveydenhuollon ja työntekijän lisäksi tarvitaan muun muassa rakennusteknistä osaamista, ja myös työnantajan pitää olla mukana.
Koska ongelma ei välttämättä ole kovin yksinkertainen, on tiedottaminen avainasemassa – kaikkien täytyy tietää, mitä ollaan tekemässä.

Puolukasta palautetta

Puolukka riski hammaskiilteelle

”Akuutin omalääkäriosuudessa puhuttiin puolukan syönnistä. Risto totesi, että puolukkaa voi syödä niin paljon kuin haluaa ilman terveysriskejä. Yleisterveydellisiä riskejä tuskin onkaan, mutta itse näkisin, että puolukan ym. happamien marjojen syöminen useamman kerran päivässä on erittäin suuri riski hammaskiilteelle. Happamat tuotteet säännöllisessä käytössä aiheuttavat hammaskiilteen liukenemisen. Hammas kuluu ja oireena on myös vihlominen. Suosittelen, että kaikki happamat tuotteet marjat, hedelmät yms sekoitetaan esim puuroon tai luonnon jugurttiin ja ne syödään kerralla, ei useita kertoja päivässä. Hampaita ei saa koskaan harjata ruokailun jälkeen vaan aterian päätteeksi otetaan ksylitolipurkka tai -pastilli. Ksylitoli neutralisoi suun happamuutta.”

Näinhän se on. Kun sylki on hapan, irtoaa hammaskiilteestä mineraaleja, ja kun syljen Ph palaa normaaliksi, palaavat myös mineraalit kiilteeseen.
Tärkeää on nähdä iso kuva. Ei kannata mussuttaa koko ajan jotakin, vaan annetaan suun levätä välillä. Ei sellaista ruokaa ollakaan, jonka jatkuvaa pureskelua hampaat kestäisivät.

Suun limakalvot ja suolisto ei pidä happamista puolukoista

”Ohjelmassanne oli puolukka-aiheinen kysymys. Olen lääkärinne vastauksen suhteen eri mieltä. Kaikkien henkilöiden elimistö ei kestä puolukkaa tai muita happamia tuotteita. Itselläni hyvin lyhyellä ajalla suun limakalvot alkavat muuttua "karheaksi ja lähes vereslihalle". Myös suolistossa on heti ongelmia närästyksen kaltaisena oireena ja kielen pinta alkaa olla kipeä. Heti kun lopetan happaman ruoka-aineen, tilanne muuttuu paremmaksi jo muutaman päivän aikana.”

Aivan totta, ei puolukka ehkä kaikille sovikaan. Elimistön happo-emästasapainoa puolukka ei edelleenkään horjuta, mutta kyllä se voi joillekin aiheuttaa vaikka närästystä. Silloin kannattaa totta kai suosia muita marjoja ja hedelmiä.

Lisää ohjelmasta

Naiset ilmajoogassa.
Naiset ilmajoogassa. Kuva: Yle, Marko Väänänen ilmajooga
Hannu Uusitalo tutkii potilaan silmiä.
Hannu Uusitalo tutkii potilaan silmiä. Kuva: Yle, Akuutti silmätutkimus
kipustimulaattoria asennetaan
kipustimulaattoria asennetaan Kuva: Yle, Akuutti kipustimulaattori
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä.
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä. Kuva: Yle / Tero Kyllönen Akuutti,Alina Tomnikov,Näkövammaisten liitto ry
Kommentit