Hyppää pääsisältöön

Schengen-sopimuksen tavoitteena oli turvallinen ja vapaasti liikkuva Eurooppa

Pienen luxemburgilaisen Schengenin kylän mukaan nimetty sopimus allekirjoitettiin vuonna 1985. Saksan, Ranskan, Belgian, Alankomaiden ja Luxemburgin kesken solmitun sopimuksen yksi perustavoite oli nopeuttaa tavaroiden ja henkilöiden liikkumisvapauden toteutumista. Käytännössä tämä tarkoitti passintarkastusten lopettamista alueen sisärajoilla. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhtenenäinen valvontajärjestelmä sopimuksen maiden välille ja helpottaa rajojen valvontaa painottaen tarkistuksia Schengen-alueen ulkorajoilla.

Vaikka Schengen-sopimus allekirjoitettin vuonna 1985, otettiin se käytäntöön sopimuksen alkuperäisten maiden kesken vasta maaliskuussa vuonna 1995. Samaan aikaan sopimusta alkoivat toteuttaa myös Espanja ja Portugali. Saman vuoden syyskuussa pohjoismaat alkoivat neuvotella liittymisestä Schengenin sopimukseen. Suomessa asiasta asetettiin virallinen neuvotteluvaltuuskunta, jossa oli edustajia ulkoasiainministeriöstä, oikeusministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, liikenneministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä ja tullihallituksesta.

Schengen-alueeseen astuminen aiheutti pulmia pohjoismaiselle passivapaudelle. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesken vuonna 1952 solmittua sopimusta ollaan pidetty tärkeimpänä osoituksena pohjoismaisen yhteistyön tuloksista. Islanti liittyi passiunioniin vuonna 1955 ja Färsaaret vuonna 1966. Passivapaus tässä laajuudessaan oli ainutlaatuinen maailmassa.

Ulkoministeriön neuvotteleva virkamies Esko Kiuru oli valottamassa Schengenin sopimuksen elementtejä Tänään iltapäivällä -radio-ohjelmassa vuonna 1995. Kiuru kertoi sopimuksen tavoitteista, joita olivat muun muassa viisumipolitiikan yhdenmukaistaminen, rikollisuuden torjunta ja huumeiden vastaisten toimenpiteiden tehostaminen. Kiurun mukaan Suomen lainsäädäntö ja mahdolliset lisätoimenpiteet saadaan sovitettua Schengenin sopimukseen vähin lainmuutoksin.

Schengenin sopimukseen kuuluvat maat

Alankomaat, Belgia, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.

Iso-Britannia ja Irlanti osallistuu Schengenin säännöstön osia koskevaan yhteistyöhön eli poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön rikosasioissa, huumausaineiden torjuntaan ja SIS-järjestelmään.

Kiurun mukaan passiunionin sisällyttäminen Schengen-sopimukseen oli pohjoismaille kynnyskysymys. Suurimmat kustannukset Suomelle olivat tietoverkon rakentaminen sekä investoinnit Suomen ja Venäjän rajanylitysasemille. Tapauksessa päänvaivaa aiheutti myös Norjan ja Islannin jääminen pois EU:sta. Loppujen lopuksi maat saatiin sisällytettyä sopimukseen, kuten Suomi, Ruotsi ja Tanska olivat esittäneet. Jotta pohjoismainen passiunioni voitiin Schengenin puitteissa säilyttää sellaisenaan, Pohjoismaat aloittivat Schengenin sopimusten soveltamisen yhtä aikaa.

Pohjoismaat lähemmäksi muuta Eurooppaa

Suomen, Ruotsin ja Tanskan liittymissopimukset sekä Norjan ja Islannin yhteistyösopimus allekirjoitettiin Luxemburgissa joulukuussa vuonna 1996. Pohjoismaissa sopimuksen soveltaminen otettiin käyttöön 25. maaliskuuta vuonna 2001. Samalla Suomesta tuli Schengen-alueen itäraja. Sopimus tarkoitti muutoksia myös Helsinki-Vantaan lentokentälle, jonne piti rakentaa erillinen alue Schengen-maiden ulkopuolisille lennoille.

"Tänään se sitten alkoi. Nimittäin Schengenin sopimuksen soveltaminen Suomessa", tunnelmoitiin Tänään iltapäivällä -radio-ohjelmassa. Lentokentältä raporttia tehneen toimittaja Kai Bymanin haastattelussa Schengenin sopimuksen käytäntöjä valottivat rajatarkastusosaston päällikkö Janne Piiroinen ja sisäministeriön hallitusneuvos Pekka Järviö.

Piiroinen kertoi muun muassa, miten sopimuksen voimaantulo muuttaa matkustamista kansalaisten osalta: "Tavallinen matkustaja huomaa sen saapuessaan toiseen Schengen-maahan. Enää ei tarvitse jonottaa passintarkastusta varten." Muuten lentomatkustaminen pysyi suurinpiirtein ennallaan, sillä lentoyhtiöt vaativat edelleen passin tai vuonna 1999 käyttöön otetun henkilökortin. Suomen rajatarkastusviranomaisille Schengeniin liittyminen tarkoitti vuonna 2001 neljän miljoonan passintarkastuksen vähenemistä.

Schengen-alueen valvonta

Rajatarkastusten loppuessa sisärajoilla, viranomaiset kompensoivat valvontaa tiukemmalla ulkorajojen valvonnalla ja ottamalla käyttöön SIS-tietojärjestelmän (Schengen Information System). Strasbourgissa sijaitseva SIS-tietokanta sisältää maahantulokieltoja ja tietoja etsintäkuulutetuista henkilöistä, ajoneuvoista, esineistä ja varastetuista passeista. Järjestelmän tarkoituksena oli kehittää poliisien ja oikeusviranomaisten kansainvälistä yhteistyötä.

Tietojärjestelmä sai kritiikkiä kansalaisjärjestöiltä, koska sen ajatelliin loukkaavan kansalaisten yksityisyyttä. Viranomaiset vakuuttivat kuitenkin, ettei järjestelmään tule tietoja "lainkuuliaisista kansalaisista."

Hallitusneuvos Pentti Visanen A-studion Atlaksen haastattelussa.
Sisäministeriön ulkomaanosaston hallitusneuvos Pentti Visanen Hallitusneuvos Pentti Visanen A-studion Atlaksen haastattelussa. Kuva: Yle kuvanauha sisäministeriö

A-studion Atlas-ohjelmassa vuonna 1998 arvioitiin Schengeniin liittymisen lisäävän turvapaikanhakijoiden määrää. Sisäministeriön ulkomaalaisosaston hallitusneuvos Pentti Visanen ei kuitenkaan ollut asiasta samaa mieltä. Visasen mukaan Dublinin sopimus, jossa määrätään, että turvapaikkahakemus käsitellään ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa, hillitsee laittomien maahanmuuttajien massiivista saapumista pohjoiseen Suomeen. "Suomea näyttäisi suojaavan syrjäinen sijainti", todetaan A-studion Atlas-ohjelmassa.

Schengen-alue vuotaa – väliaikaiset rajatarkastukset otetaan käyttöön

Vuonna 1998 Schengenin alue laajeni, kun Itävalta ja Italia liittyivät sopimukseen. Saksassa pelättiin Italiasta Itävallan kautta tapahtuvaa laitonta maahanmuuttoa, huume- ja ihmiskauppaa. Vuonna 1997 Itävallan kautta Saksaan saapui lähes 4000 laitonta maahanmuuttajaa. "Kun papereita ja tavaroita ei enää tarkasteta, uskotaan määrän vain lisääntyvän", raportoi Kölnistä toimittaja Pertti Rönkkö. Lieveilmiöiden pelossa Saksan eteläiset osavaltiot Baijeri ja Baden-Württemberg perustivat alueelle lisää poliisiyksiköitä. Myös lisääntyneet pistotarkastukset sisämaassa olivat osa Saksan taktiikkaa.

Vuonna 2000 Belgia joutui palauttamaan rajatarkastukset hillitäkseen laitonta maahanmuuttoa. Ranskassa rajatarkastukset otettiin käyttöön pohjoisilla raja-asemilla Alankomaista saapuvien huumeiden pelossa. Italian maantieteellinen muoto ja löyhä merirajan valvonta aiheutti myös ongelmia Saksassa. Tuolloin väläyteltiin jo ajatusta siitä, että Italia tulisi sulkea ulos Schengen sopimuksesta. "Kaikkiaan Saksassa pidätettiin viime vuonna 37 000 laitonta rajanylittäjää", kertoo toimittaja Pertti Rönkkö.

Schengenin sopimus mukautuu tilapäisiin tarpeisiin kuten Suomen järjestämissä yleisurheilun MM-kisoissa vuonna 2005. Sopimuksen mukaan jäsenmaa voi vaaran uhatessa ryhtyä tekemään sisärajatarkastuksia. Tätä mahdollisuutta on käytetty myös EU-huippukokousten, isojen jalkapallotapahtumien tai huumeratsioiden takia.

Vuoden 2015 syyskuussa Saksa, Slovakia ja Itävalta ottivat rajatarkastukset tilapäisesti käyttöön hallitakseen rajusti kasvanutta pakolaisvirtaa. Rajatarkastusten käyttöönoton myötä rajan ylittäminen olisi mahdollista vain voimassa olevien matkustusasiakirjojen avulla.

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.