Väärää voimapolitiikkaa: käsikirjoitus

Liski: ”Meillä ei ole tähän nykymaailman tilanteeseen sopivaa energiapolitiikkaa.”

Linnanen: ”Me ei olla enää siellä mestaruussarjassa. Me ollaan jossain kakkosdivarissa.”

Lovio: ”Me ollaan monia muita maita näissä uusissa energiamuodoissa jäljessä. Ja meillä on kova työ saavuttaa ne muut maat.”

Wilenius: ”Et tässä on niin kun pakko, pakko toimia nopeasti ja isosti.”

”VÄÄRÄÄ VOIMAPOLITIIKKAA”
Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoelle on määrä vuoteen 2020 mennessä rakentaa uusi ydinvoimalaitos – Fennovoima Oy:n niin sanottu Hanhikivi 1.

Yhdeksästä energia-alaa tutkivasta tiedemiehestä koostuva ryhmä pitää Pyhäjoen ydinvoimalaa yhtenä osoituksena Suomessa harjoitettavasta vanhakantaisesta ja aikansa eläneestä energiapolitiikasta. Suomessa panostetaan edelleen ydinvoimaan ja fossiilisiin polttoaineisiin, kun samanaikaisesti muualla Suomen viiteryhmän maissa satsataan uusiutuvaan energiaan ja hajautettuun energiantuotantoon. Eli kun Suomessa energiantuotanto keskittyy suuriin ja jähmeisiin yksiköihin, kulkee kehitys verrokkimaissa täysin päinvastaiseen suuntaan.

Kauppatieteiden tohtori, DI, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötalouden ja – johtamisen professori Lassi Linnanen: ”Kyllä meillä jotenkin katse on juuttunut peruutuspeiliin. Eli että maailma on muuttunut, mut et jotenkin sitä muutosta, mikä on tapahtunut ja mikä on vääjäämätön, niin sitä ei joko nähdä tai ei haluta nähdä.”

Valtiotieteiden tohtori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa sijaitsevan Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius: ”Päätökset tehdään suppeassa piirissä, lobbareiden osuus on melkoinen. Eli siinä pieni porukka keskenään päättää, et näin tehdään. Ja tästähän meidän täytyis päästä eroon.”

MOT:n kuuleman professoriryhmän mukaan Suomen energiapoliittinen linja poikkeaa selvästi useiden hyvin menestyneiden länsimaiden, kuten Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Itävallan linjasta. Niissä on tehty selkeät poliittiset päätökset suunnanmuutoksesta kohti uusia energiateknologioita, kuten tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa. Suomi teki pesäeron vertailumaihin 2000-luvun alkupuolella, jolloin Suomessa päätettiin Olkiluoto 3:n rakentamisesta.

Kauppatieteiden tohtori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio: ”Monissa muissa maissa tää energiapolitiikka on kiinteästi sidoksissa teollisuuspolitiikkaan. Nähdään niin, että maailmassa on tapahtumassa iso energiamurros. Nyt meidän pitäisi päästä siihen mukaan ja luoda työpaikkoja. Jos me tullaan jälkijunassa, niin me joudutaan tekemään se, mitä meiltä vaaditaan, mutta me ei hyödytä siitä mitään.”

Eri alojen asiantuntijoista koostuva professoritiimi ruoskii Suomen energiapolitiikkaa siitä, että valitsemalla ydinvoiman sähköntuotannon pääsuunnaksi maa menettää kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Samalla hukataan valtaisa määrä bisneksentekomahdollisuuksia.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Liski: ”Summat on potentiaalisesti niin suuria, että en halua niitä tässä arvioida.”

Lassinen: ”Pienen maan näkökulmasta käytännössä rajattomat.”

Ydinvoima on pahasti jähmettänyt Suomen muun energiapoliittisen päätöksenteon.

Liski: ”Me ollaan sitouduttu ikään kun tähän ydinvoimaan perusvoimaratkasuna ja tota sen vuoksi kun me ollaan päätetty, että sitä tulee, niin sit ei ole tullut muuta tuotantoa.”

Liski: ”Koska se syrjäyttää muut investoinnit, pistää ne jäihin.”

Energiaremonttia penäävien tutkijoiden mukaan Suomen nykyinen energiapoliittinen linja on kehityksen jarru.

Wilenius: ”Niin kuin me kaikki nähdään, se takkuaa. Ja se takkuaa todella pahasti.”

Lovio: ”Tää nykyinen systeemi ei ole kenenkään etujen mukainen pitkällä aikavälillä, kunhan vain energiateollisuuskin sen ymmärtää, että maailma joka tapauksessa muuttuu –halusimmepa sitä tai emme.”

Professoriyhdeksikkö esittää tässä ohjelmassa Suomen nykyiselle energiapolitiikalle vaihtoehtoja. Niiden ytimessä ovat uusiutuva, hajautettu energia ja energian tehokkaan käytön teknologiat.

Kotka on merellinen teollisuuskaupunki, joka on kokenut ankaria teollisuuden rakennemuutoksia vuosien varrella. Siellä MOT:n kuuleman tiedemieskollektiivin ajatuksia ja ideoita on runsaan vuosikymmenen ajan sovellettu käytäntöön.

Vielä vuosituhannen vaihteessa Kotkan energiantuotantoa hallitsivat kivihiili ja maakaasu, kunnes…

Kotkan Energia Oy:n toimitusjohtaja Vesa Pirtilä: ”2000-luvun alussa päädyttiin siihen tulokseen, että tällainen hajautettu, tehtaiden yhteyteen tehtävä energiantuotanto voisi olla se tulevaisuuden edullisin ratkaisu.”

Kotkassa on vuodesta 2003 lähtien toteutettu niin sanottua vihreän energiantuotannon investointiohjelmaa, jonka puitteissa energiainvestoinneissa on tukeuduttu paikallisiin, uusiutuviin energialähteisiin. Ohjelma on ollut kokonaisarvoltaan 120 miljoonaa euroa.

Merkittävä satsaus uusiutuvaan energiantuotantoon on tuonut Kotkaan mm. biovoimalan ja biokaasulaitoksen. Investointiohjelma on sisältänyt myös jätteiden hyödyntämistä, tuulivoimaa ja biopolttoaineita.

Viiden vuoden kuluttua uusiutuvat polttoaineet vastaavat energiantuotannon polttoaineista kolmea neljäsosaa.

Pirtilä: ”Päästöjä, jos katotaan kaiken kaikkiaan, niin hiilidioksidipäästöt on pienentyny meillä varmaan murto-osaan siitä, mitä ne oli.”

Viime vuonna Kotkan Energia teki ennätyksellisen tuloksen.

Pirtilä: ”Meidän viime vuoden liikevaihto oli noin 44 miljoonaa euroa, ja me tehtiin yli 7 miljoonan liikevoitto.”

Pirtilä: ”Me tullaan edelleen lisäämään uusiutuvien käyttöä, koska se on taloudellisesti perusteltua.”

Pirtilä: ”Mikä tietysti hienointa, niin se työllistää merkittävästi enemmän kuin tää vanha toimintatapa. Meillä yhtiön henkilöstömäärä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa.”

MOT:n kuulemaan professoriryhmään kuuluu kaikkiaan 9 tiedemiestä. Heistä neljältä pyysimme haastattelun kameran edessä. Loput viisi tulevat tässä:

-Kauppatieteiden tohtori MINNA HALME, johtamisen professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa

-PhD JANNE I. HUKKINEN, Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori

-Filosofian tohtori JOUKO KORPPI-TOMMOLA, Jyväskylän yliopiston fysikaalisen kemian emeritusprofessori, Nanotiedekeskuksen entinen johtaja ja uusiutuvan energian opetus- ja tutkimusohjelman perustaja ja ex-johtaja

-Tekniikan tohtori PETER LUND, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori, Euroopan tiedeakatemian energiajaoston puheenjohtaja, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT:n neuvonantaja

-Tekniikan tohtori JYRKI LUUKKANEN, tutkimusprofessori, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen energia-, ympäristö- ja kehityskysymysten tutkimusjohtaja

Maailmalla on käynnistynyt energiavallankumous, joka merkitsee valtavia panostuksia uusiutuviin energialähteisiin, hajautettuihin, älykkäisiin järjestelmiin sekä energiatehokkuuden kasvattamiseen. Seuraavien 20 vuoden aikana energia-alan investointien arvioidaan maailmanlaajuisesti muodostuvan yhteensä noin 40 000 miljardin euron suuruisiksi. Summa vastaa kuutta-tuhatta Fennovoiman ydinvoimalaa. Se on yli 50 -kertainen Yhdysvaltain sotilasbudjettiin nähden ja 150 -kertainen Suomen BKT:hen nähden.

Energiavallankumouksessa tiennäyttäjänä on ollut ennen muuta Saksa, joka on mullistanut globaalin kehityksen erityisesti tuuli- ja aurinkosähkön käytössä. Maahan on parissakymmenessä vuodessa syntynyt uusiutuviin energiantuotantomuotoihin 400 000 uutta työpaikkaa.

Wilenius: ”Silloin, kun Saksassa tehtiin heidän Energiewendensä, niin sitähän edelsi pitkä, filosofis-eettinen keskustelu siitä, että mitkä meidän velvollisuudet on tuleville sukupolville. Ja se on oikeestaan se… semmonen hyvin moraalinen keskustelu oli se pohja, joka sitten auttoi Saksaa ja Saksan yhteiskuntaa ja hallitusta tekemään tämän ison strategiapäätöksen, joka sitten sementoitiin sillon 2011.”

Valtiotieteiden tohtori Markku Wilenius toimii tulevaisuuden tutkimuksen professorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Viime vuonna hänet nimitettiin Euroopan Komission tutkimus- ja innovaatio-osaston asiantuntijaksi. Wilenius on vetänyt lukuisia strategisia kehitysprojekteja niin suomalaisissa kuin kansainvälisissäkin yrityksissä. Vuosina 2007-2009 hän oli saksalaisen finanssijätti Allianzin kehitystoiminnan johtotehtävissä.

Wilenius: ”Me ajatellaan hyvin tälleen käytännöllisesti. Mutta tää on asia, joka vaatii tätä eettistä ja yhteiskunnallista pohdintaa.”

Saksan imuun ovat lyöttäytyneet myös Ruotsi, Tanska ja Itävalta.

Liski: ”Me vähän hitaasti nähdään, että mihin maailma on menossa. Ja nyt se, että ei niin kuin reagoida siihen, mihin maailma on menossa, niin se voi tietysti johtaa siihen, että ratkaisut voi tulevaisuudessa osoittautua aika kalliiksi.”

Kauppatieteiden tohtori, DI Lassi Linnanen on ympäristötalouden ja –johtamisen professori Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Laaja-alaisten kansainvälisten tutkimus- ja opetustehtävien lisäksi hän on toiminut cleantech-alalla yrittäjänä. Linnanen on myös istunut useiden start up –yritysten hallituksissa. Lisäksi hän on työskennellyt yritysten ja julkisen sektorin neuvonantajana yhteensä neljällä eri mantereella.

Linnanen: ”Verrokkimaat, jotka tällaiseen energiaremonttiin ovat lähteneet, ottavat tämän energiamurroksen tosissaan ja ovat lähteneet tekemään aktiivisesti toimia siihen suuntaan, niin heidän kansantaloutensa indikaattorit ovat 7:53:25 selvästi paremmalla tolalla kuin vaikka Suomen, joka on nyt jäänyt vanhaan kiinni.”

Kauppatieteiden tohtori Raimo Lovio on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori sekä johtamisen laitoksen johtaja. Hänen erikoisalaansa ovat uusien energiateknologioiden innovaatiot ja kaupallistaminen. Professori Lovio on myös Suomen Lähienergialiiton hallituksen puheenjohtaja.

Lovio: ”Suomi on sellaisessa tilanteessa, että meidän energiankulutus ei ole kasvanut pitkään aikaan, 10-15 vuoteen. Eli viime vuonna energiaa kulutettiin yhtä paljon kuin 1999. 06:55:05 Sähkön kulutus ei ole kasvanut 10 vuoteen –eikä se kasva kovin paljoa jatkossakaan. Eli ollaan aivan uudenlaisessa energiatilanteessa.”

Wilenius: ”Tässä geopoliittisessa asemassa, missä me ollaan, niin eikö meidän kannattais aivan uudella tavalla rakentaa Pohjoismaista yhteistyötä. 01:00:49 Nord Poolissa yli kaksi kolmasosaa siellä myytävästä sähköstä tulee uusiutuvista.”

Nord Pool on Pohjoismaiden ja Baltian maiden kantaverkkoyhtiöiden yhdessä omistama sähköpörssi. Se on tyypillinen raaka-ainepörssi, jossa kauppaa käydään sähköllä.

Wilenius: ”Meidän pitäis asettaa joku aikatähtäin sille, että me vähennetään tätä energiariippuvuutta idästä ja, ja sitten siltä osin, kun on järkevää, niin sitä riippuvuutta nostetaan sinne länteen. 01:02:16 Nord Pool toimii. Ja on jotenkin niin kun idioottimaista, että me ei hyödynnetä sitä paremmin tässä meidän energiamiksissä.”

Liski: ”Meillä tuulivoiman osuus tässä meidän Pohjoismaisessa kontekstissa on jo niin merkittävä, että se on jo osittain syrjäyttänyt meidän vanhan tuotantorakenteen. Että tuulivoima, sitä ei voi nähdä niin kuin minkäänlaisena haihatteluna. Se, se kerta kaikkiaan tuottaa jo monta kertaa enemmän, kuin nää suunnitteilla olevat ydinvoimayksiköt.”

Kauppatieteiden tohtori Matti Liski työskentelee taloustieteen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän on erikoistunut energiatalouden kysymyksiin. Liskillä on näkyviä kansainvälisiä luottamustoimia tiedeyhteisössä.

Liskin mukaan Suomella on todella kiire, mikäli se aikoo hyötyä globaalin energiavallankumouksen synnyttämästä kasvubuumista.

Liski: ”Se on korkea aika tajuta, että meidän naapurit menee sinne joka tapauksessa. Ja tuota me voidaan päättää mennä johonkin muualle, mutta me ollaan kuitenkin meidän naapureista riippuvaisia tässä Pohjoismaisessa sähkömarkkinassa.”

Lovio: ”Me ollaan monia muita maita jäljessä näissä uusissa energiamuodoissa ja meillä on kova työ saavuttaa ne muut maat.”

Wilenius: ”Nythän me ollaan tämmösessä harmaassa keskikastissa. Koko ajan vajoamassa. Me aletaan jo vajoomaan tonne niin kun eteläeurooppalaisten valtioiden innovaatiotasolle, joka on niin kun hämmentävä luokka meille.”

Suomi tuo noin 70%:a kuluttamastaan energiasta, vaikka maan bruttoenergiavarat ovat vähintään kaksinkertaiset energiantarpeeseen nähden. Joka vuosi Suomi käyttää 8,5 miljardilla eurolla ulkomailta tuotuja energiatuotteita. Professoriryhmä muistuttaa, että tämä vuosittainen miljardikysyntä olisi mahdollista suunnata kotimaahan, kunhan vain tarvittavat poliittiset päätökset saataisiin aikaiseksi.

Lovio: ”Meillä on aika paljon vesivoimaa. Ja sitä voidaan vielä saada lisää. Meillä on puuenergiaa enemmän kuin kenelläkään muulla. Tutkimukset osoittaa, että meillä aurinkoenergia voidaan saada kannattavaksi. Suomessa on tuulikapasiteettia aika paljon.”

Linnanen: ”Sataprosenttisesti uusiutuva energiajärjestelmä on Suomessa mahdollinen ja kilpailukykyisin vaihtoehto.”

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto on suomalaisen energiapolitiikan ykkösnyrkki ja lainlaatija. Osastoa luotsaavan ylijohtaja Riku Huttusen mielestä Suomen energiapolitiikan suuri linja on täysin kunnossa.

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen: ”Suomessa harjoitetaan eurooppalaisesti ajateltuna pitkäjänteistä, vastuullista energiapolitiikkaa. Suomessa on erittäin laaja tää energiapaletti. Se on Suomen ehdoton vahvuus.”

Huttunen: ”Tää energiasektori on sellanen, että lähdetään aika tiukoista näkemyksistä joskus liikkeelle eikä aidosti keskustella, vaan ehkä enemmän huudetaan sitä omaa totuutta maailmalle. Mielelläni ainakin itse osallistun tämmöseen aitoon keskusteluun vaihtoehdoista ja niiden kustannuksista.”

Energiateollisuus ry. on yksityisen energiateollisuuden sanansaattaja. Myös täällä Helsingin Fredrikinkadun varrella vannotaan Suomen virallisen energiapolitiikan nimiin. Varatuomari Juha Naukkarinen on ollut Energiateollisuuden toimitusjohtaja sen perustamisesta 2004 lähtien.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen: ”Pääosin niin kun suomalainen energiapolitiikka on kuitenkin jonkunlainen menestystarina. Eli kun me verrataan, että missä me tällä hetkellä ollaan energiapoliittisesti, niin me ollaan monissa kysymyksissä ihan Euroopan ja jopa globaalisti maailman kärjessäkin. Meillä on esimerkiksi maailman älykkäin sähköverkko.

Naukkarinen: ”Toinen ehkä tämmönen, jossa me ollaan ihan maailman kärkipäätä, on tää sähkön ja kaukolämmön kaupallinen yhteistuotanto.”

Naukkarinen: ”Eli me tarvitaan monipuolisesti erilaisia tuotantomuotoja ja ydinvoima on siellä yks.”

Suomessa on tällä hetkellä tekeillä yksi ydinvoimala ja vireillä toinen. Rakenteilla on Satakunnan Eurajoelle nouseva Olkiluoto 3. Sen oli alun perin määrä valmistua vuonna 2009, mutta ydinvoimalan valmistumisajankohtaa on jouduttu lykkäämään useaan otteeseen. Olkiluoto 3 valmistuu mahdollisesti vasta 2020 mennessä.

Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoelle on määrä rakentaa Fennovoiman Hanhikivi 1. Hanke on värikkäiden vaiheiden jälkeen edennyt rakennusluvan käsittelyyn.

Naukkarinen: ”No mitä sitten ydinvoima? Minkälaisia tekijöitä ydinvoimassa on, niin se on tietysti hiilidioksidivapaata tuotantoa. 9:03:26 Sitä maailma tarvitsee paljon, Eurooppa tarvitsee paljon, me tarvitaan paljon. Ja sit, mitä ydinvoimaan tulee, niin oli se hintataso mikä tahansa ja on se sitten kannattavaa tai ei, niin se joka tapauksessa pitää sähkön hinnan kurissa.”

Huttunen: ”Ihan jo nämä uusimmat hankkeet toki osoittaa sen, että ydinvoimalla on tulevaisuutta.”

Professoritiimin mielestä ydinvoima on auttamatta aikansa elänyt energiantuotantomuoto.

Lovio: ”Uusien hankkeiden aloittaminen ei ole minun mielestäni taloudellisesti järkevää. Meidän on paljon parempi panostaa nyt kokonaan oma energiamme energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutuvan energian muotoihin ja tämmöiseen älykkääseen järjestelmään sähköntuotannossa ja lämmöntuotannossa –ja myös liikenteessä.”

Linnanen: ”Ydinvoiman kustannuksethan on nousseet esimerkiks Fukushiman onnettomuuden jälkeen selvästi. Ja samaan aikaan sitten tämmösten uusien, uusiutuvan energian kustannukset on laskeneet dramaattisesti. Ja tästä sit seuraa tilanne, että toisen kustannukset nousee, toisen laskee –ja silloin alkaa olla jo houkuttelevampaa tehdä niitä investointeja, joiden kustannukset jatkuvasti laskee eikä nouse.”

MOT: ”Miksi Suomi ei tarvitse lisää ydinvoimaa?”

Linnanen: ”Muut vaihtoehdot on parempia.”

Linnanen: ”Siellä on keskeisinä elementteinä uusiutuva energia, energiatehokkuus ja ne älykkäät sähköverkot. Niiden todellinen liikkeelle laitto on se asia, joka Suomessa pitäisi tehdä.”

MOT: ”Saadaanko Hanhikivi ykkösestä taloudellisesti kannattava energiantuotantoyksikkö?”

Naukkarinen: ”Se on tietysti näillä energianhinnoilla... et jos nyt laskee missä ollaan, niin se näyttää hyvin hankalalta.”

Linnanen: ”Mun on vaikee nähdä, että siitä vois tulla.”

Huttunen: ”No toki me luotamme siihen, että tässä on ne tahot, jotka investoivat hankkeeseen, niin ennen kaikkea arvioi sen taloudellisen kannattavuuden.”

Lovio: ”Se on erittäin raskas ja kallis investointi –ja sen takia yritykset eivät oo olleet kovin halukkaita siihen lähtemään.”

Liski: ”Kannattais nyt myöskin tiedostaa se, että tää laitos todennäköisesti tulee maksamaan veronmaksajille tulevaisuudessa.”

Liski: ”Sadoista miljoonista silloin puhutaan.”

Professori Liski perustaa laskelmansa sille olettamukselle, että sähköä saa markkinoilta jatkossa 25 eurolla per Mwh.

Liski: ”Jos katotaan sitä Pohjoismaista sähkömarkkinaa ja sen niin kuin investointikehitystä siellä, niin hinnat tulee todennäkösesti vielä putoon tästäkin.”

Hanhikiven ydinvoimalan kohdalla tämä merkitsisi pyöreästi 200 miljoonan euron vuotuista tappiota.

Lovio: ”Ydinvoima on tullut paljon epätaloudellisemmaksi kuin mitä se oli aikoinaan.”

Fennovoiman suurin yksittäinen osakas on Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom. Rosatom on mukana hankkeessa myös teknologisena asiantuntijana, kierrätetyn polttoaineen toimittajana sekä rahoituksen järjestäjänä.

MOT: ”Mistä se oikein voi johtua, että Suomi haluaa sitoa voimavaransa vieraaseen teknologiaan?”

Linnanen: ”Sitä on hirveen vaikeeta ymmärtää. Se ei kyllä kansakunnan kokonaisetua palvele. Me menetetään euroja ulkomaille, kun me voitaisiin korvata sitä kotimaassa tapahtuvalla taloudellisella aktiviteetilla.”

Huttunen: ”Eihän Suomi vieraaseen energiateknologiaan halua sitoa voimavarojaan. Päinvastoin: mehän esimerkiksi hyödynnetään biomassaa eri muodoissa ja todella paljon kotimaisella teknologialla, mut onhan sekin selvää, että ei meillä voi olla kaikki energiateknologia maailman huipputasolla. Aina tämä kansainvälinen vaihdantakin on tässä mukana.”

Linnanen: ”Jostain syystä tässä on sellainen sokea piste, että me maksamme näin isoa energialaskua ulos. Käytännössä maksamme siitä suurimman osan Venäjälle.”

Liski: ”Ihan täysin päätöksentekijät ei ole niin kun vielä ymmärtäneet sitä maailmaa, johon tää uus laitos valmistuu. Ett siellä on perinteinen tapa tehdä energiapolitiikkaa ollu se, että teollisuus kertoo, että paljonko tarvittais tarjontaa. Sen jälkeen sitä aletaan kutsua sähkönkulutusennusteeks ja sitten energiapolitiikkaa on ollut se, että siihen kerrottuun kysyntään vastataan. Ja luvitetaan riittävästi laitoksia, että tämän kysynnän mukainen sähköjärjestelmä pysyisi pystyssä.”

Vaasan seutu on toinen esimerkki siitä, mitä Suomessa voidaan tehdä. Alueelle on vuosikymmenessä syntynyt Pohjois-Euroopan suurin energiateknologiakeskittymä.

Teknologiayhtiö Merinova Oy:n markkinointijohtaja Robert Olander: ”Tällä hetkellä vaan markkinatilanteet on hyvin suosiolliset ja ympäri maailmaa ollaan siirtymässä uusiutuvaan energiantuotantoon. Eli sen tyyppiseen teknologiaan, mitä Vaasassa ja meidän klusterissa tuotetaan. Eli löytyy hyvät, kasvavat markkinat tällä hetkellä.”

Vaasan seudulta löytyy yhteensä 140 yritystä, jotka kehittävät energiateknologiaa. Alueella uskotaan vankasti, että hajautettu tuotanto ja älykkäät sähköverkot mullistavat energiamarkkinat. Vaasan seutu tahkoaa kolmanneksen Suomen energiateknologiaviennistä.

Olander: ”Yli 80%:a koko klusterin tuotannosta menee vientiin. Ja nää suuret yritykset vie järjestään yli 90%:a. Että tää on ihan selkee vientiteollisuus. Että tää on korkeaa teknologiaa, joka vaatii suhteellisen paljon tuotekehityspanostuksia. Samalla sitten kotimarkkinat on suhteellisen pienet.”

Energiateollisuus on synnyttänyt Vaasan seudulle jo 11 000 työpaikkaa. Alan yritysten liikevaihto on lähes 4,5 miljardia euroa vuodessa. Tutkimus- ja kehityspanokset uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen ovat muutamassa vuodessa kolminkertaistuneet.

Vaasan seudusta pitäisi professorien mielestä ottaa mallia myös kansallisessa energiapolitiikassa. Kymmenikön/yhdeksikön mukaan rahaa ja teknisiä ratkaisuja kyllä löytyisi suureenkin energiakäännökseen, kunhan poliitikot vain saataisiin ravistelluiksi hereille.

Wilenius: ”Kyllä se on hyvin paljon poliittisesta tahdosta kiinni.”

Professori Wilenius soisi poliitikkojen havahtuvan huomaamaan, että tapamme tuottaa ja käyttää energiaa on merkittävä keino vaikuttaa Suomen talouden tervehdyttämiseen.

Wilenius: ”Meillähän on se absurdi tilanne, että meillä on… hyvin vähän meidän energiantuotannosta tapahtuu jo tällä hetkellä kotimaisin voimin. Ja mun mielestäni meidän pitäis tämän tyyppistä omavaraisuutta tuotannossa ja teknologiassa kasvattaa radikaalisti. Ja meidän pitäis tähdätä kaikki meidän strateginen toiminta siihen, että näin todella tapahtuisi.”

Lovio: ”Näissä energiateollisuuden mielipidemittauksissa, joita on tehty monta vuotta, niin siellähän aurinko, tuulivoima, bioenergia ja vesivoima on ihan kärjessä. 07:20:54 Sitten tulee fossiiliset –ja ydinvoima tulee siellä ihan loppupäässä. Se on hyvin selvää oikeastaan, mitä kansalaiset haluaisivat lisätä.

Huttunen: ”Meillä on kuitenkin rajallisemmat energialähteet verrattuna esim. Norjaan, jossa on sekä fossiilisia energialähteitä että valtavasti vesivoimaa. Tuulikin on suotuisampi siellä. Että Suomessa ei ole järkeä pyrkiäkään mihinkään täydelliseen omavaraisuuteen tai kotimaisen energian hyödyntämiseen, vaan energia on kansainvälisen kaupan hyödyke niin kuin muutkin hyödykkeet.”

Linnanen: ”100% uusiutuva energiajärjestelmä on Suomessa täysin mahdollinen ja 2050 aikahorisontilla -eli tällasella niin kun teknologiasukupolven aikajänteellä, niin se on myös pienempien kustannusten vaihtoehto.”

Huttunen: ”Jos halutaan panostaa energialähteisiin, jotka ei ole vielä kannattavia, niin se edellyttää tukia –tai muita taloudellisia kannustimia. Ja se on mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys. Et ilmaiseksi se muutos ei välttämättä tuu.”

MOT: ”Mitä tää Suomen nykyinen energiapolitiikka oikein maailmalle viestittää?”

Linnanen: ”Kyllähän varmaan sellainen yleinen käsitys tästä Fennovoima-farssista on se, että ei nyt ehkä hirvittävän pitkään kannattaisi jatkaa tällaista. Siitä on tosiaan niin kun tällanen taloudellinen logiikka kadonnut, poliittinen on vielä jäljellä. Ja et pitäis varmaan päästä siitä myös siitä itään rähmällään olemisesta eroon.”

Professoriryhmän mukaan energiamarkkinat ovat nyt vastaavanlaisessa tilanteessa kuin telemarkkinat parikymmentä vuotta sitten. Televiestinnän vallankumouksessa Suomi oli Nokian johdolla edelläkävijä.

Wilenius: ”Ja kun me ollaan kerran opittu ja nähty, että näin tää homma toimii, niin miksei me tehtäis sitä uudelleen tässä energia-alalla.”

Lovio: ”Sillon, kun informaatioteknologia tuli, sillon perustettiin Sitra, sillon perustettiin Tekes, sillon käynnistettiin teknologiaohjelmat, koulutettiin insinöörejä ja siitä tuli valtava kasvubuumi Suomeen. Suomen taloushistorian suurin buumi 90-luvulla oli tätä. Nyt tää energiamurros on ihan sama asia.”

Lovio: ”Uskokaa suomalaiseen liiketoimintaan, joka pystyy tehostamaan suomalaista energiankäyttöä, älyllistämään sitä ja luomaan uutta liiketoimintaa uusiutuvan energian kautta. Uskokaa siihen, niin kuin me uskottiin silloin, kun aikoinaan Nokian menestystarina luotiin.”