Hyppää pääsisältöön

Mistä tunnistaa laihan lihavan?

Prisma Studion Ruipelolle lihakset käsittelee laihaa lihavuutta.
Prisma Studion laihasta lihavasta toimittajasta löytyi 12,5 kiloa rasvaa. Prisma Studion Ruipelolle lihakset käsittelee laihaa lihavuutta. Kuva: YLE/Minna Dufton yle tv1

Ylipainokeskustelun varjoon on jäämässä uusi kansanterveydellinen riski: laiha lihavuus. Laihasta lihavuudesta tai hoikasta rasvaisuudesta ongelmallisen tekee se, että ihminen voi näyttää ulospäin hyvinkin hoikalta ja hyväkuntoiselta, vaikka onkin todellisuudessa pelkkää rasvaa. Prisma Studion Ruipelolle lihakset -erikoisohjelma nostaa rasvapaketit pöydälle ja kertoo, miksi ihmisen paino ei ole terveyden mittari.

Jopa kymmenellä prosentilla meistä suomalaisista on liian pienet lihakset suhteessa rasvamassan määrään. Tieteellisesti ongelman ydin on nimenomaan tässä, lihas-rasvayhtälössä. Voi jopa olla, että ylipainoinen, mutta hyvillä lihaksilla varustettu ihminen on terveempi kuin hoikka rasvainen ihminen, kertoo lihavuustutkija, apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta.

"Eihän sinun nyt tarvitse tehdä mitään, kun olet hoikka!"

Ulkomuoto ei kerro kaikkea

Ruuhkavuodet, stressi ja istuminen pitävät huolen siitä, että rasvavarastoa kertyy niin naisilla kuin miehillä, yleensä keskivartaloon. Silti vaaka voi näyttää hyvältä vuosikausia ja ihminen pysyä ulkoisesti sopusuhtaisena. "Eihän sinun nyt tarvitse tehdä mitään, kun olet hoikka", kuuluu yleensä harmittomaksi tarkoitettu ympäristön kommentti, kun laiha lihava pohtii omaa terveydentilaansa. Usein pienikin yritys korjata tilannetta tyssää tähän.

Prisma Studion Ruipelolle lihakset käsittelee laihaa lihavuutta.
Prisma Studion laihan toimittajan kehonkoostumusta seurattiin Paavo Nurmi -keskuksessa Turussa. Prisma Studion Ruipelolle lihakset käsittelee laihaa lihavuutta. Kuva: YLE doc martin yle tv1

Erityisesti naisilla on tapana arvioida omaa terveyttään katsomalla alaspäin. Ulkomuoto ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan pienet lihakset polttavat huonosti rasvaa, mikä vain lisää rasvaisuutta. Viimeistään sokerirasituskokeessa selviää, että normaalipainoisen ihmisen aineenvaihdunta voi olla hyvinkin lähellä esidiabeettista tilaa ja johtaa lopulta diabetekseen, sydänsairauksiin tai ennenaikaiseen kuolemaan, jos ihminen on koostumukseltaan laiha lihava.

- Jos on huonokuntoinen ja vähän lihasta, silloin syöty ruoka ei pala. Verenkiertoon jää sokeria, rasvaa ja ilmeisesti myös proteiinia ylimäärin. Nämä kaikki aineenvaihdunnalliset tekijät edesauttavat esidiabeettisen aineenvaihdunnan kehittymistä, tietää Pietiläinen. Ruipelolle lihakset -tv-ohjelmassa laiha lihavuus todetaan 38-vuotiaalla, 48-kiloisella naistoimittajalla kehonkoostumusmittauksessa. Seuraavalla videolla Pietiläinen neuvoo, miten laihan lihavuuden voi tunnistaa kotikonstein, ilman kehonkoostumusmittausta:

Viisikymppiset riskiryhmässä

Ihmisen lihasvoima on parhaimmillaan 30 vuoden iässä. Sen jälkeen se alkaa heikentyä ja ihminen raihnaistua, nopeiten 50-60 vuoden iässä. Erityisenä riskiryhmänä laihalle lihavuudelle Kirsi Pietiläinen pitää yli 50-vuotiaita naisia.

Viimeistään neljänkympin kohdalla kannattaisi kellojen soida.

- Voi olla, että 90% päivästämme kuluu passiivisesti. Kropan kannattelevat lihakset, nehän laiskistuvat tällaisessa rasituksen puutteessa. Liian usein unohdetaan, että lihaskudoksella on hirveän suuri rooli terveydessämme erityisesti viidenkympin jälkeen, toteaa Pietiläinen.

Ruipelolle lihakset -projektin koekaniini Minna Dufton
Lihasvoimaharjoittelua pidetään täsmälääkkeenä laihaan lihavuuteen. Ruipelolle lihakset -projektin koekaniini Minna Dufton Kuva: YLE yle tv1

Viimeistään neljänkympin kohdalla kannattaisi kellojen soida. Pelkkä lenkkeily ei siis riitä, vaan voi jopa ylläpitää laihaa lihavuutta. Ruipelolle lihakset -ohjelmassa ruuhkavuosia elävä Prisma Studion hoikka mutta rasvainen toimittaja saa haasteen kokeilla, tepsiikö voimaharjoittelu laihaan lihavuuteen. Aikaa lihas- ja rasvadiagnoosin muuttamiseen annetaan 12 viikkoa.

Näillä naisilla on habaa!

Yhtenä esimerkkinä terveellisestä kehonkoostumuksesta poimittakoon roller derbya harrastavat naiset. Vaativaa kontaktilajia harrastavalla naisella lihasmassa kasvaa ja rasvaa palaa. Seuraavan haastattelun taustalla harjoittelevat Kallio Rolling Rainbow -joukkueen pelaajat. Haastateltavana urheilulääkäri Pippa Laukka.

Kasvaako toimittajan haba? Katso Prisma Studion Ruipelolle lihakset tästä:

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.