Hyppää pääsisältöön

Mistä tunnistaa laihan lihavan?

Prisma Studion Ruipelolle lihakset käsittelee laihaa lihavuutta.
Prisma Studion laihasta lihavasta toimittajasta löytyi 12,5 kiloa rasvaa. Prisma Studion Ruipelolle lihakset käsittelee laihaa lihavuutta. Kuva: YLE/Minna Dufton yle tv1

Ylipainokeskustelun varjoon on jäämässä uusi kansanterveydellinen riski: laiha lihavuus. Laihasta lihavuudesta tai hoikasta rasvaisuudesta ongelmallisen tekee se, että ihminen voi näyttää ulospäin hyvinkin hoikalta ja hyväkuntoiselta, vaikka onkin todellisuudessa pelkkää rasvaa. Prisma Studion Ruipelolle lihakset -erikoisohjelma nostaa rasvapaketit pöydälle ja kertoo, miksi ihmisen paino ei ole terveyden mittari.

Jopa kymmenellä prosentilla meistä suomalaisista on liian pienet lihakset suhteessa rasvamassan määrään. Tieteellisesti ongelman ydin on nimenomaan tässä, lihas-rasvayhtälössä. Voi jopa olla, että ylipainoinen, mutta hyvillä lihaksilla varustettu ihminen on terveempi kuin hoikka rasvainen ihminen, kertoo lihavuustutkija, apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta.

"Eihän sinun nyt tarvitse tehdä mitään, kun olet hoikka!"

Ulkomuoto ei kerro kaikkea

Ruuhkavuodet, stressi ja istuminen pitävät huolen siitä, että rasvavarastoa kertyy niin naisilla kuin miehillä, yleensä keskivartaloon. Silti vaaka voi näyttää hyvältä vuosikausia ja ihminen pysyä ulkoisesti sopusuhtaisena. "Eihän sinun nyt tarvitse tehdä mitään, kun olet hoikka", kuuluu yleensä harmittomaksi tarkoitettu ympäristön kommentti, kun laiha lihava pohtii omaa terveydentilaansa. Usein pienikin yritys korjata tilannetta tyssää tähän.

Prisma Studion Ruipelolle lihakset käsittelee laihaa lihavuutta.
Prisma Studion laihan toimittajan kehonkoostumusta seurattiin Paavo Nurmi -keskuksessa Turussa. Prisma Studion Ruipelolle lihakset käsittelee laihaa lihavuutta. Kuva: YLE doc martin yle tv1

Erityisesti naisilla on tapana arvioida omaa terveyttään katsomalla alaspäin. Ulkomuoto ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan pienet lihakset polttavat huonosti rasvaa, mikä vain lisää rasvaisuutta. Viimeistään sokerirasituskokeessa selviää, että normaalipainoisen ihmisen aineenvaihdunta voi olla hyvinkin lähellä esidiabeettista tilaa ja johtaa lopulta diabetekseen, sydänsairauksiin tai ennenaikaiseen kuolemaan, jos ihminen on koostumukseltaan laiha lihava.

- Jos on huonokuntoinen ja vähän lihasta, silloin syöty ruoka ei pala. Verenkiertoon jää sokeria, rasvaa ja ilmeisesti myös proteiinia ylimäärin. Nämä kaikki aineenvaihdunnalliset tekijät edesauttavat esidiabeettisen aineenvaihdunnan kehittymistä, tietää Pietiläinen. Ruipelolle lihakset -tv-ohjelmassa laiha lihavuus todetaan 38-vuotiaalla, 48-kiloisella naistoimittajalla kehonkoostumusmittauksessa. Seuraavalla videolla Pietiläinen neuvoo, miten laihan lihavuuden voi tunnistaa kotikonstein, ilman kehonkoostumusmittausta:

Viisikymppiset riskiryhmässä

Ihmisen lihasvoima on parhaimmillaan 30 vuoden iässä. Sen jälkeen se alkaa heikentyä ja ihminen raihnaistua, nopeiten 50-60 vuoden iässä. Erityisenä riskiryhmänä laihalle lihavuudelle Kirsi Pietiläinen pitää yli 50-vuotiaita naisia.

Viimeistään neljänkympin kohdalla kannattaisi kellojen soida.

- Voi olla, että 90% päivästämme kuluu passiivisesti. Kropan kannattelevat lihakset, nehän laiskistuvat tällaisessa rasituksen puutteessa. Liian usein unohdetaan, että lihaskudoksella on hirveän suuri rooli terveydessämme erityisesti viidenkympin jälkeen, toteaa Pietiläinen.

Ruipelolle lihakset -projektin koekaniini Minna Dufton
Lihasvoimaharjoittelua pidetään täsmälääkkeenä laihaan lihavuuteen. Ruipelolle lihakset -projektin koekaniini Minna Dufton Kuva: YLE yle tv1

Viimeistään neljänkympin kohdalla kannattaisi kellojen soida. Pelkkä lenkkeily ei siis riitä, vaan voi jopa ylläpitää laihaa lihavuutta. Ruipelolle lihakset -ohjelmassa ruuhkavuosia elävä Prisma Studion hoikka mutta rasvainen toimittaja saa haasteen kokeilla, tepsiikö voimaharjoittelu laihaan lihavuuteen. Aikaa lihas- ja rasvadiagnoosin muuttamiseen annetaan 12 viikkoa.

Näillä naisilla on habaa!

Yhtenä esimerkkinä terveellisestä kehonkoostumuksesta poimittakoon roller derbya harrastavat naiset. Vaativaa kontaktilajia harrastavalla naisella lihasmassa kasvaa ja rasvaa palaa. Seuraavan haastattelun taustalla harjoittelevat Kallio Rolling Rainbow -joukkueen pelaajat. Haastateltavana urheilulääkäri Pippa Laukka.

Kasvaako toimittajan haba? Katso Prisma Studion Ruipelolle lihakset tästä:

Kommentit
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede