Hyppää pääsisältöön

"En halunnut lähteä" – Syyrian sotaa paenneet kertoivat tarinansa pakolaisleirillä Bulgariassa

Bulgarian ja Turkin rajaseudulla oleva Harmanlin pakolaisleiri oli vuonna 2014 täynnä ihmisiä ja tarinoita. Tuhannelle ihmiselle tarkoitetulla leirillä asui 2000 Syyrian sotaa paennutta. Kaikkien heidän tarinoissa yhdistyi yksi, hiljainen toteamus: en olisi halunnut lähteä.

Pertti Pesosen toimittama Ulkolinjan dokumentti kertoo leiriläisistä, ja siitä mitä he ovat paenneet. Se kertoo myös eurooppalaisesta pakolaispolitiikasta sekä siitä millaista elämä ahtaalla, kylmällä leirillä on.

Jamil Naif Barui kertoo miksi hänen perheensä pakeni Syyriasta
Jamil Naif Barui kertoo miksi hänen perheensä pakeni Syyriasta Jamil Naif Barui kertoo miksi hänen perheensä pakeni Syyriasta Kuva: Yle kuvanauha jamil naif barui

Lumi tuo poikkeuksen tylsyyteen Harmanlin pakolaisleirin asukkaille Bulgariassa
Lumi tuo poikkeuksen tylsyyteen Harmanlin pakolaisleirin asukkaille Bulgariassa Lumi tuo poikkeuksen tylsyyteen Harmanlin pakolaisleirin asukkaille Bulgariassa Kuva: Yle kuvanauha bulgaria

Jamil Naif Barui oli musiikinopettaja. 45-vuotiaana hän ei ollut koskaan hankkinut edes passia, mutta Syyrian sota tuli liian lähelle. Islamilaiset kurkunleikkaajat levittivät pelkoa, ja hallituksen ja kapinallisten sala-ampujien tulitus tekivät jokaisen ulkonakäynnin hengenvaaralliseksi. Toinen leirillä asuva mies kävelee ympäärinsä sylissään muutaman vuoden ikäinen tyttölapsi. Lapsen isä on miehen veli, joka ei onnistunut pakenemaan taisteluiden keskellä olleesta Aleppon kaupungista. Mies oli juuri kuullut, että hänen veljensä ruumis oli juuri löytynyt ilman päätä. Tarinoita sodasta ja pelosta kuulee kaikkialla, missä on Syyriasta tulleita ihmisiä.

Syyrian pakolaisongelma yllätti Bulgarian. Näin sanoo Valentina Nilsen, pakolaisten oikeuksia valvovan Bulgarian Helsinki-komitean asianajaja. Helsinki-komitea yritti varoittaa viranomaisia, kun pakolaisten tulva suuntautui ensin Syyrian naapurimaihin Libanoniin, Turkkiin ja Jordaniaan.

"Ennemmin tai myöhemmin ihmiset haluavat Eurooppaan, ja Bulgaria on reitillä". Poikkeuksetta kukaan Bulgarian vastaanottokeskuksissa oleva ei halua jäädä Bulgariaan. Työtä ei ole, toimeentuloavustukset ovat minimaalisia, ja jos ihmiset saavat luvan, jolla he pääsevät ulos leireiltä, niin vähätkin avustukset loppuvat. Leireillä ja vastaanottokeskuksissa olevat turvapaikanhakijat saavat Bulgarian valtiolta noin 30 euroa kuussa.

"Voit kuvitella, mihin se riittää", sanoo Latifa Ali, joka keittelee riisiä vastaanottokeskuksessa. Riisiä viisihenkinen perhe söi myös edellispäivänä. Ja sitä edellisenä.

Latifa on asunut kolme kuukautta ylikansoitetussa entisessä parakkirakennuksessa. Hänen perheensä pakeni Syyriasta, kun kotikortteli joutui kemiallisilla aseilla tehdyn iskun kohteeksi. Latifa pelastui, mutta monet hänen tuttavistaan eivät.

Turvapaikanhakijoiden perustama koulu Harmanlin leirillä
Turvapaikanhakijoiden perustama koulu Harmanlin leirillä Turvapaikanhakijoiden perustama koulu Harmanlin leirillä Kuva: Yle kuvanauha harmanli
Latifa Ali suostui lähtemään Syyriasta vasta kun hänen kotiinsa tehtiin hyökkäys kemiallisilla aseilla
Latifa Ali suostui lähtemään Syyriasta vasta kun hänen kotiinsa tehtiin hyökkäys kemiallisilla aseilla Latifa Ali suostui lähtemään Syyriasta vasta kun hänen kotiinsa tehtiin hyökkäys kemiallisilla aseilla Kuva: Yle kuvanauha latifa ali

Huonosti järjestetyllä leirillä elämä oli aluksi alkeellista. Tarvikkeet ja vaatteet vain heitettiin leirin pihalle, jossa turvapaikanhakijat niistä tappelivat. Lopulta leiriläiset järjestäytyivät ja pitivät jopa vaalit. Näin he pystyivät paremmin kertomaan uudistustarpeista leirin työntekijöille. Pian leiriläiset perustivat myös koulun, jotta lapset saisivat opetusta. Opettajina toimivat aikuiset turvapaikanhakijat.

Bulgarian Helsinki-komitean asianajaja Valentina Nilsen ei ole tyytyväinen siihen miten Bulgaria ja EU käsittelevät pakolaisia
Bulgarian Helsinki-komitean asianajaja Valentina Nilsen ei ole tyytyväinen siihen miten Bulgaria ja EU käsittelevät pakolaisia Bulgarian Helsinki-komitean asianajaja Valentina Nilsen ei ole tyytyväinen siihen miten Bulgaria ja EU käsittelevät pakolaisia Kuva: Yle kuvanauha valentina nilsen

En halunnut lähteä -ohjelmassa Valentina Nilsen kertoo toivovansa, että muut EU-maat tulisivat enemmän jakamaan Euroopan unionin eteläisellä rajalla olevien maiden taakkaa. Bulgaria on EU:n köyhin jäsenmaa. Nilsenin mielestä ei ole oikein, että se joutuu kantamaan kantokykyynsä nähden liian suuren taakan Syyrian pakolaisten auttamisessa. Samanlaisia ajatuksia on muissakin EU-maissa Taustalla on ns. Dublinin sopimus, jonka mukaan EU:hun tuleva voi anoa turvapaikkaa ainoastaan siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Siinä annettu päätös koskee koko EU-aluetta. Nilsenin mielestä rikkaammat EU-maat piiloutuvat sopimuksen pykälien taakse ja jättävät Bulgarian oman onnensa nojaan. Muutamassa vuodessa Bulgariasta turvapaikkaa hakevien määrä moninkertaistui.

Teksti: Pertti Pesonen ja Juhana Säilynoja

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto