Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Autoalan lupaus ontuu: Täyttä romutuspalkkiota ei herunut kaikista autokaupoista

Haastattelu autokaupassa
Haastattelu autokaupassa Kuva: YLE romutuspalkkio

Heinäkuussa alettiin maksaa 1500 euron romutuspalkkioita uuden auton ostajille, jos nämä luopuvat samalla vanhasta menopelistään. Autoala lupasi, että palkkion saa aina kaikkien muiden alennusten päälle – Kuningaskuluttajan kokeilussa kävi kuitenkin toisin.

Valtion romupalkkioihin varaamat rahat loppuivat jo kertaalleen, mutta lisärahaa on todennäköisesti tulossa. Niinpä 1500 euron palkkioiden jakaminen käynnistynee pian uudelleen.

Romupalkkio on käytännössä alennus, jonka saa tietynlaisten vähäpäästöisten uusien autojen hinnasta. On pelätty, että romuetu ei todellisuudessa päädy asiakkaan taskuun.

Autokaupassa uuden auton listahinnasta vähennetään usein ainakin tonni, pari ns. normaaleja alennuksia – jos normaalialennus väistyy romutuspalkkion tieltä, jää todellinen romuhyvä osin tai kokonaan autoliikkeelle.

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa lupasi kesäkuussa, että näin ei käy – romupalkkio maksetaan kaikkien muiden alennusten päälle.

Eli jos tingit kovasti, neuvottelet varuste-edut ja kelpo korvauksen mahdollisesta vaihdokista, niin hinnasta tai välirahasta pitää lähteä lopuksi pois 1500 euron romupalkkio.

Romu kehiin vasta lopuksi

Testasin, pitääkö autoalan lupaus kutinsa. Pyysin tarjoukset seitsemästä liikkeestä sellaisista autoista, joissa romupalkkio on mahdollinen.

Toimin niin kuin Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen neuvoi Kuningaskuluttajan haastattelussa kesäkuussa. Tingin ensin rajusti, en puhunut aluksi romupalkkiosta ja vasta lopuksi rymäytin romuauton tiskiin.

Näin siksi, ettei myyjä tietäisi heti alussa kaikkia korttejani ja pyrkisi nostamaan auton hintaa romupalkkion varjolla.

Valtio maksaa romupalkkiosta 1000 euroa ja loput 500 euroa menee autoalan piikkiin – on epäilty, että autoliikkeet yrittävät sulattaa erityisesti alan omaa 500 euron osuutta normialennuksiin.

Kuningaskuluttajan testissä viisi autoliikettä suostui antamaan täyden romualennuksen tingitystä hinnasta: Nämä ovat J. Rinta-Jouppi, VV-Autotalojen kaksi eri myymälää, LänsiAuto ja MetroAuto.

Laakkonen ja Autokeskus puolestaan ilmoittivat, että täysimääräistä romualea ei heru viimeisestä tingitystä tarjouksesta.

Myyjä mokasi, sanoo Laakkonen

Laakkonen tarjosi Opel Corsaa tingittyyn hintaan 17600 e, mutta hinta olisi alentunut siitä enää 1300 euroa romupalkkion myötä.

Toimitusjohtaja Timo Yli-Salomäki Laakkonen autokonsernista toteaa, että myyjä teki virheen – hintaa olisi pitänyt alentaa 1500 euroa eli koko romupalkkion verran.

Yli-Salomäen mukaansa tällaisessa tilanteessa pitää ottaa yhteyttä autoliikkeen johtoon, joka korjaa tilanteen.

Autokeskus vähensi vain 800 euroa

Autokeskus tarjosi minulle Ford Fiestaa tingittyyn hintaan 16000 euroa, mutta tuosta olisi päästy alaspäin enää 800 euroa romupalkkion myötä.

Autotalonjohtaja Sanna Kaipia Autokeskus Konalasta ilmoittaa, että tapaukseen vaikutti uuden myyjän kokemattomuus. Kaipian mukaan myyjä oli ynnännyt tarjoukseen osan romutuspalkkiosta eli 500 euroa, vaikka niin ei olisi pitänyt tehdä, kun asiakas ei ollut vielä tuonut esiin aiettaan käyttää romutuspalkkio.

Siksi 16000 euron tarjouksesta ei voitu enää vähentää täyttä 1500 euron romupalkkiota.

– Myyjä on joutunut vähän pakittelemaan siinä kaupan teossa, sanoo Kaipia.

Autokeskuksen sähköpostivastaus löytyy täältä.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.