Hyppää pääsisältöön

Hämeen Pyörärinki oli ensimmäisiä maantiepyöräilyn etappiajokilpailuja Suomessa

Hämeen Pyörärinki oli Veikko Laihon vuonna 1973 ideoima tapahtuma. Kyseessä oli kolmipäiväinen maantiepyöräilyn etappiajo johon yhdistettiin harrastelijapyöräilijöiden yhden päivän kuntoajo. Voitto Liukkosen ohjelmassa seurataan järjestyksessään toista pyörärinkitapahtumaa vuonna 1976.

1970-luvulla Suomessa ei juurikaan kisailtu maantiepyöräilyn etappiajoja, joten Hämeen Pyöräringille oli tilausta. Maaherra Valdemar Sandelin antoi kilvalle lähtölaukauksen Hämeenlinnan torilla. Mukana kisassa oli yhteensä 44 polkupyöräilijää, joista neljä oli puolalaisia, kolme ruotsalaisia ja kolme tanskalaisia kilpa-ajajia.

Hämeenlinnan tori oli kansainvälisestikin vertailukelpoinen keskipiste kilpailulle.
Hämeenlinnan tori oli kansainvälisestikin vertailukelpoinen keskipiste kilpailulle. Hämeenlinnan tori oli kansainvälisestikin vertailukelpoinen keskipiste kilpailulle. Kuva: Yle kuvanauha hämeenlinna

Ensimmäisen päivän etappiajolla oli yhteismittaa 148 kilometriä. Reitti vei Hämeenlinnasta ensin Renkoon, sitten Forssaan, Humppilaan, Viialaan, Lempäälään ja lopulta Tampereelle, joka oli ensimmäisen päivän päämäärä.

Ensimmäisen etapin voitti edellisvuoden kokonaiskisan voittaja Harry Hannus. Etappien kärkisijoituksilla oli suuri arvo kokonaiskilpailussa. Maaliintulojärjestyksessä pyöräilijöitä nimittäin hyvitettiin ajallisesti. Voittaja sai 20 sekunnin aikaedun, kakkonen 15 sekunnin ja kolmanneksi tullutkin vielä 10 sekunnin hyödyn.

Pyöräringin toisena päivänä matkattiin reitillä: Orivesi–Pappilankangas–Vesala–Hollola–Lahti. Maalialue oli sijoitettu Felmanninpuistoon. Etapin voitto ratkesi vasta loppusuoran kirikamppailussa, jossa vahvimmaksi nousi lahtelainen Heikki Pelkonen. Harry Hannus oli etapin toinen.

Hannus arvioi, että toisen päivän pyörämatkalla polkupyöräilijän paino ehti tippua 2–3 kiloa. Tätä energiavajetta kompensoitiin syömällä runsaasti, ja jo matkan aikana nautittiin eväitä banaanien ja muun helpon syötävän muodossa.

Harry Hannus oli Suomen paras maantiepyöräilijä 1970-luvulla.
Harry Hannus oli Suomen paras maantiepyöräilijä 1970-luvulla. Harry Hannus oli Suomen paras maantiepyöräilijä 1970-luvulla. Kuva: Kuvakaappaus Ylen filmiltä. harry hannus

Etappikilpailun kolmas päivä aloitettiin ankean sateisena sunnuntaiaamuna. Ensin suoritettiin tempoajo eli aika-ajo, jolla oli mittaa 9,5 kilometriä. Kolmas etappiajoreitti kulki matkalla Järvelä–Oitti–Hausjärvi–Riihimäki–Loppi–Forssa–Renko ja lopulta Hämeenlinna.

Kolmannen etapin voiton vei Teppo Niemi melko suurella erolla perässä pyöräilijöihin. Harry Hannus sijoittui matkalla kolmanneksi ja uusi samalla kokonaiskilpailun voittonsa.

Hämeestä Hannus oli lähdössä Montrealin olympialaisiin, jossa hän pyöräili ratakilpailussa uransa parhaan arvokilpailusijoituksen ollen 13. Seuraavana vuonna 1977 Hannus sijoittui maantiepyöräilyn MM-kisoissa neljänneksi.

Kilpa-ajon rinnalla tapahtumassa pyöräiltiin yhtenä päivänä myös harrastajien kuntopyöräilyrinki. Kaikkiaan 102 kilometrin mittaisella lenkillä nähtiin mm. tandempyöriä eikä osallistujien osalta ikää juuri katsottu.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto