Hyppää pääsisältöön

Juha Sipilä tienasi eniten Suomessa vuonna 1996

Vuonna 1997 kempeleläinen Juha Sipilä nousi otsikoihin edellisen vuoden verotietojen julkistuksen myötä. Selvisi, että tuntematon 36-vuotias insinööri oli tienannut yli 73 miljoonaa markkaa (yli 12 miljoonaa euroa).

Juha Sipilän suuri pääomatulopotti oli peräisin hänen osittain omistamansa Solitra Oy:n myynnistä amerikkalaiselle ADC Communicationsille. Solitra teki muun muassa puhelinverkkojen tukiasemien suodattimia ja se oli yksi nopeasti kasvavan Nokian alihankkijoista.

Sipilä oli tullut mukaan Solitraan vuonna 1988. Silloin pienessä yrityksessä oli vain kahdeksan työntekijää. Sipilä sijoitti yritykseen alunperin 40 000 markkaa. Kahdeksan vuoden aikana Solitra kasvoi muiden Oulun alueen it-yritysten mukana ja toimitusjohtaja Sipilästä tulikin ensimmäisiä niin sanottuja Oulun it-miljonäärejä 1996. Veroja hän maksoi myyntivoitostaan 20 miljoonaa markkaa. Kun Solitra myytiin, oli sillä noin 700 työntekijää

Sipilän nopea rikastuminen sai median kiinnostumaan hänestä. Kotimaan katsaus kysyi seuraavana vuonna häneltä, että miltä tuntuu olla rikas.

"Monenlaisia kysymyksiä tulee mieleen. Onko se edes oikein, että yksi saa näin paljon rahaa ja miten sitä pitäisi jakaa." Hän kertoi jakaneensa rahaansa erilaisiin tarkoituksiin, mutta ei halunnut kertoa niistä enempää.

Hänen mielestään miljonääreillä ei ole erityisiä velvollisuuksia, mutta yrittäjillä on. Hän peräänkuulutti yrittäjiltä luterilaisiin arvoihin perustuvaa toimintaa.

Vaikka Sipilä myikin Solitran, oli hän silti mukana sen toiminnassa. Yritykselle hän haki lisää kasvua koulutuksesta.

"Kyllä me olemme nyt kolunneet muuntokoulutettavat ja jatkokasvua uhkaakin nyt koulutetun työvoiman puute", hän kertoi A-studiossa.

Hänen mielestään Suomi voi kilpailla vain osaamisella, ei työvoiman hinnalla.

Juha Sipilä vaikutti useissa Oulun alueen it-yrityksissä, kunnes vuonna 2011 hänet valittiin eduskuntaan Keskustan kansanedustajaksi. Jo seuraavana vuonna hänet valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Sipilän johdolla Keskusta voitti vuoden 2015 eduskuntavaalit ja hänestä tuli pääministeri.

Solitra muutti useamman kerran nimeä, kunnes se vuonna 2013 ajettiin alas Powerwave Finland -nimisenä.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto