Hyppää pääsisältöön

Kun Suomi kaatoi Punakoneen

Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkue, voittamaton "Punakone" oli Suomen ensimmäinen vastus Izvestija-turnauksessa joulukuussa 1971. Aiemmissa kohtaamisissa takkiin oli tullut murskaavin luvuin, mutta nyt suomalaispelaajat tarjosivat yllätyksen ja vieläpä Moskovassa neuvostojohdon silmien edessä. Kiekkolegendat kuten Juhani Tamminen muistelevat historiallista ottelua dokumentissa Punakoneen kaatajat.

"Sitä voisi luulla katsovansa vain jääkiekkoa, mutta katsookin ulkopolitiikkaa".

Kylmä sota ja suurvaltojen voimannäytöt ulottuivat myös urheiluun. Venäläiset halusivat voittaa lännen sen omissa lajeissa, ja tavoitetta saavuttamaan luotiin huippuunsa hiottu jääkiekkomaajoukkue, joka sai lempinimen Punakone. Izvestija-turnauksen aikaan se oli juuri takonut putkeen yhdeksän maailmanmestaruutta ja muutaman olympiakullan.

Suomen jääkiekkomaajoukkue oli puolestaan tottunut juhlistamaan vaatimattomiakin saavutuksia. Punakonetta se ei ollut voittanut koskaan.

Seppo Liitsola
Toimittaja Juha Jokinen haastattelemassa valmentaja Seppo Liitsolaa Seppo Liitsola Kuva: Yle kuvanauha jääkiekkovalmentaja
Veli-Pekka Ketola
Keskushyökkääjä Veli-Pekka Ketola (vas) ja puolustaja Heikki Riihiranta Veli-Pekka Ketola Kuva: Yle kuvanauha pukukoppi

Kiekkolegendat muistelevat

Vuoden 1971 Izvestija-turnaukseen Suomi oli kerännyt parhaat pelaajansa. Turnauksesta valittaisiin edustajat myös tuleviin olympiakisoihin, joten halukkaista ei ollut pulaa.

Juhani Tamminen
Juhani Tamminen teki ottelussa kaksi maalia Juhani Tamminen Kuva: Yle kuvanauha juhani tamminen

Laitahyökkääjänä pelannut Juhani Tamminen muistelee liikuttuneena, kuinka Suomen joukkueen päävalmentaja Seppo Liitsola kannusti joukkuetta: "Pojat, tulee päivä kun Suomi voittaa Neuvostoliiton."

Veli-Pekka Ketola ja Rauli Virtanen
Veli-Pekka Ketola ja Rauli Virtanen tapaavat vuosien jälkeen Veli-Pekka Ketola ja Rauli Virtanen Kuva: Yle kuvanauha valmentajat

Valmentajaparina Liitsolalla oli Rauli Virtanen. Tamminen kehuu valmentajakaksikon olleen "aivan omaa luokkaansa". He täydensivät hyvin toisiaan, sillä Liitsola oli "tiedemies", kun taas Virtanen oli lähempänä pelaajia luomassa hyvää tunnelmaa.

Maalivahti Jorma Valtonen ja puolustaja Heikki Riihiranta muistelevat, miten ylivoimaiselta vastukselta Neuvostoliitto tuntui. 1970-luvulla psykologinen valmennus oli vasta alkutekijöissään. Anssi Kukkonen kertoo, kuinka kaikki pelaajat pistettiin makaamaan lattialle ja psykologi kiersi sanomassa heille, että he ovat parempia kuin neuvostoliittolaiset pelaajat. Hilpeyttä se oli ainakin herättänyt.

Izvestija-turnaus

Izvestija-turnauksia on pelattu Moskovassa vuodesta 1967 alkaen. Nimensä turnaus sai neuvostoliittolaisen sanomalehden mukaan. Vuosien varrella nimi on vaihtunut muun muassa Baltikaksi ja Rosno-cupiksi ja vuodesta 2006 se on ollut Channel One Cup.

Usko Suomen menestykseen oli vähissä, eikä ottelua edes televisioitu. Yleisradio oli valmistautunut näyttämään ottelusta korkeintaan pätkiä seuraavana päivänä muiden otteluiden erätauolla.

Ensimmäistä erää oli pelattu kolme minuuttia, kun Juhani Tamminen laukoi kiekon Neuvostoliiton maaliin.

Peli päättyi lopulta lukemiin 4-2. Tammisen lisäksi maaleja loukoivat Matti Murto ja Juha Rantasila. Punakone kukistettiin kotikentällään valtionjohdon silmien edessä.

Suomessa voittoa hehkutettiin jopa vertaamalla sitä talvisodan saavutuksiin.

Ottelusta ei valitettavasti ole säilynyt tallennetta, sillä ajan tavan mukaan filmejä uusiokäytettiin. Dokumentissa ottelun tunnelmiin palataan pelaajien kertomusten ja valokuvien kautta.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto