Hyppää pääsisältöön

Lakko seisautti pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen 1998

Lakko hyydytti pääkaupunkiseudulla bussi-, raitiovaunu- ja metroliikenteen viikoksi helmikuussa 1998. Työtaistelu liittyi linja-autonkuljettajien työehtoihin bussiyritysten kilpailutuksessa. Työ- ja koulumatkoja taitettiin kimppakyydein, liftaten sekä purevassa pakkasessa kävellen tai pyöräillen. Moni matkantekijä antoi kuitenkin lakkolaisille tukensa. Suuret kauppakeskukset kärsivät asiakaskadosta, mutta lähikauppojen myynti kasvoi.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kuljettajien lakko alkoi heti vuorokauden vaihduttua maanantaina 2. helmikuuta 1998. Lakossa olivat Helsingin, Espoon ja Vantaan bussinkuljettajat, metronkuljettajat ja raitiovaununkuljettajat. Vain VR:n lähiliikenne oli lakon ulkopuolella. Lakon ensimmäisenä aamuna Helsingin sisääntuloväylät ruuhkautuivat henkilöautojen katkeamattomasta ketjusta, myös pääkaupunkiseudun kaikki 2 500 taksia olivat ajossa.

Joukkoliikennelakon taustalla oli pääkaupunkiseudun bussiliikenteen linjojen kilpailuttaminen ja kiista vanhojen kuljettajien työehdoista uusissa yrityksissä. Ensimmäisen lakkopäivän iltana A-studiossa pohdittiin, miten käy työntekijän silloin, kun toimiala kilpailutetaan ja työnantaja vaihtuu. Työoikeuden dosentti Jorma Saloheimo Helsingin yliopistosta selitti katsojille työtaistelun yhteydessä käytetyn liikkeenluovutus-termin merkitystä.

Neuvotteluja lakon sovittelemiseksi käytiin yömyöhään. Seuraavakin aamu alkoi kuitenkin lakkotunnelmissa. Liikennekaaos näkyi sisääntuloväylillä, mutta pysäköinninvalvojien mukaan Helsingin keskustassa tilanne oli yllättävän rauhallinen, ja sakkolappujakin oli jouduttu kirjoittamaan tavallista vähemmän.


Aamu-tv:ssä Autoalan työnantajaliiton puolelta soimattiin kuljettajia parhaiden työehtojen marjastamisesta eri sopimuksista, mutta nähtiin toiveikkaana jo mahdollisuus, että lakko päättyisi samana iltana. Luovia ratkaisuja työ- ja koulumatkoille jouduttiin keksimään kuitenkin viikon verran.

Töihin kuljettiin jalkapatikassa ja kimppakyydein. Osaa pitkän matkan koululaisista kuskasivat isovanhemmat, ja jotkut koululaisista päätyivät viettämään lakkoviikkoa yökylässä lähempänä koulua asuvan kaverin kotona. Kun jo töihin ja kouluun pääsy oli hankalaa, muusta kulkemisesta tingittiin. Lakko näkyi myynnin puolittumisena mm. Itäkeskuksen kauppakeskuksessa. Sen sijaan lähiöiden pikkukaupoissa oli myynnissä kasvua 30–40 prosenttia.

Uutisia verkossa liikennelakon ajalta

Liikennöitsijöiden kassavirrat tyrehtyivät lipputulojen puutteessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL myi vuonna 1998 normaalipäivinä kertalippuja ja kymmenen matkan lippuja miljoonan markan edestä. Matkustajat saivat myös käydä vaihtamassa rahaksi liikennelakon vuoksi käyttämättä jääneet aiemmin ostetut näyttökortit. Lipputulojen menetys oli suurempi kuin lakkoilevien kuljettajien palkkasäästö, sillä bussien, raitiovaunujen ja metron kuljettajien palkkoihin meni arvioiden mukaan noin 650 000 markkaa päivässä.

Lakkoneuvotteluita käytiin tiivisti päivä- ja yökausia. Kuljettajien työtaistelu päättyi kestettyään viikon sunnuntaina, kun osapuolet hyväksyivät piirisovittelija Esa Lonkan sovintoesityksen. Sovittelua vauhdittivat seuraavaksi maanantaiksi uhatut tukilakot.

Kuljettajat joutuivat perääntymään osasta vaatimuksiaan, mutta saivat kuitenkin säilyttää keskeiset työsuhde-etunsa, jos työnantajayritys vaihtuu seutuliikenteen kilpailuttamisen takia. 1990-luvun lopulla kilpailuttaminen oli yleistymässä yhteiskunnan eri alueilla. Sovittelija Esa Lonka kuitenkin muistutti, että nyt saatu sovinto oli erikseen räätälöity pääkaupunkiseudun kilpailuttamista varten, eikä sitä voinut pitää ennakkotapauksena muissa vastaavissa työsuhdekiistoissa.

Iltalypsyn lakkohuumoria

Liikennelakon aikana luonnollisesti myös poliittinen satiiri tarttui ajankohtaiseen aiheeseen.

Jos sun firman nimi vaihtuu, niin se on silloin uusi firma.― Tero Saxman, Iltalypsy

Iltalypsyn sketsissä Tero Saxman (Taisto Oksanen) raportoi Ruskeasuon varikolta linja-autonkuljettajien lakosta ja valottaa tulevaisuuden visiota työantajan näkökulmasta: "Jos sun firman nimi vaihtuu, niin se on silloin uusi firma. Ja uudella firmalla on uudet työntekijät. Työntekijällä voi olla 20 vuoden kokemus alalta, mutta just sun upouudessa firmassa hän on pelkkä harjoittelija. Ja harjoittelijalle ei kuulu ammattilaisen palkka, kokemuslisät ja lomat. Ajatelkaa näin: joka aamu uusi alku!"

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto