Hyppää pääsisältöön

Etäläsnäolo tulee, oletko valmis?

älypuhelimen kamera tähtää kohti merta ja taivasta
älypuhelimen kamera tähtää kohti merta ja taivasta Kuva: Pixabay / public domain prisma studio

Pelkkä audiovisuaalinen viestiminen on kohta niin passé. Lähitulevaisuudessa viestimme ja sometamme kaikilla viidellä aistillamme. Kokkiohjelmia voi kohta haistaa ja maistaa, suudelmat tulevat perille robottien avulla ja halauksia välitetään älypyjamalla.

Makuaistia huijataan

- Me elämme nyt informaatioaikakautta. Mutta olemme siirtymässä tiedonvälityksestä kokemusten jakamiseen ja pystymme pian välittämään myös kosketuksia, makuja ja hajuja verkon yli. Siitä tulee ihan uudenlaista laajennettua todellisuutta, selittää Lontoon City Universityn tietotekniikan professori Adrian Cheok.

Adrian Cheok haaveilee, että voimme kohta esimerkiksi maistaa tv:n kokkiohjelmat. Ensimmäinen askel siihen suuntaan on Singaporen kansallisessa yliopistossa kehitetty kieleen kytkettävä simulaattori, jolla huijataan makuaistia sähköisesti esimerkiksi maistamaan happaman maun:

Adrian Cheok on ollut myös mukana kehittämässä puhelimen lisälaitetta, jolla jo nyt voi lähettää tuoksuviestejä verkossa tai herätä uuteen aamuun lempituoksu nenässä. Miten olisi ruusuntuoksuinen syntymäpäiväonnitteluviesti? Tai herkullisen tuoksuinen kaloriton ateria? Tässä vähän esimakua, tai -hajua, jälkimmäisestä:

Yksin yhdessä

Tulevaisuuden teknologiat mahdollistavat siis sen, että voimme kohta kokata ja/tai syödä yhdessä, vaikka olisimmekin kaukana toisistamme, koska voimme jakaa kokemuksemme – aistimamme hajut ja maut – verkon yli.

Fyysistä välimatkaa lyhentämään ja ikävää helpottamaan kehitellään koko ajan uusia välineitä. Osakan yliopistossa on kehitetty ihmisen muotoista, halattavaa tyynyrobottia, jonka sisälle voi sujauttaa puhelimen ja näin kuvitella, ettei puhukaan puhelimessa, vaan tiukassa halauksessa:

Adrian Cheokin johtamassa Mixed Reality Lab:ssa taas on kehitetty halaavaa pyjamaa, joka välittää vaikkapa työmatkalla olevan vanhemman halaukset lapselle, ja Kissenger-robottia, jonka avulla voi suudella netissä:

Eivätkä tutkijat ole unohtaneet lemmikeitäkään. Adrian Cheok on ollut mukana kehittämässä laitteistoa, jonka avulla omistaja voi silitellä lemmikkiään - vaikkapa lemmikkikukkoaan - verkon yli:

Robottiavioliitot tulevat. Miten kännykkä välittää tuoksun ja kosketuksen? Teknologia tunkee kehoomme! Näistä visioista lisää Prisma Studiossa keskiviikkona 23.9. TV1 klo 20.
Uskaliaita väitteitä pöyhimässä futuristi Elina Hiltunen, biotekniikan tutkija Lauri Reuter ja psykologi Jukka Häkkinen. Ohjelmaa luotsaa Marjo Harju.

Kommentit
  • Koira kesytti ihmisen – ja kesyttää yhä

    Koira on monen paras ystävä, mutta kumpi kesytti kumman?

    Emme enää näe ihmisen ja koiran yhteistä kehitystaivalta pelkästään niin, että ihminen kesytti sudesta itselleen koiran. Voimme nähdä sen myös niin, että koira kehitti ihmisestä itselleen hyvän kumppanin, ja kehittää yhä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

  • Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä

    Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä.

    Ihmisen tuntoaisti on aika uskomaton! Jos henkilö menettää raajansa, kehon osat jatkavat olemassaoloaan aivoissa. Monet kokevat voivansa amputaation jälkeen heilutella olemattomia varpaitaan tai avata kätensä ja niissä voi esiintyä aavesärkyä tai kramppeja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan. Kolmivuotias poikani kiipesi illalla syliini halaamaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Tiede

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kukkuuko lapsesi lomalla yömyöhään? Tässä aivotutkijan 5 vinkkiä parempaan uneen

    Oppiminen, mielenterveys ja innostuminen vaativat unta.

    Vuoden valoisin aika ja loma - mikä ihana syy kukkua yömyöhään! Mutta erityisesti lasten unta kannattaa vaalia, sillä puolet oppimisesta tapahtuu nukkuessa. Unta tarvitaan myös hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen ja uudesta innostumiseen, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. Kouluvuosi on saatu taas päätökseen ja lapset ja nuoret kirmaavat kesälaitumilla.