Hyppää pääsisältöön

Etäläsnäolo tulee, oletko valmis?

älypuhelimen kamera tähtää kohti merta ja taivasta
älypuhelimen kamera tähtää kohti merta ja taivasta Kuva: Pixabay / public domain prisma studio

Pelkkä audiovisuaalinen viestiminen on kohta niin passé. Lähitulevaisuudessa viestimme ja sometamme kaikilla viidellä aistillamme. Kokkiohjelmia voi kohta haistaa ja maistaa, suudelmat tulevat perille robottien avulla ja halauksia välitetään älypyjamalla.

Makuaistia huijataan

- Me elämme nyt informaatioaikakautta. Mutta olemme siirtymässä tiedonvälityksestä kokemusten jakamiseen ja pystymme pian välittämään myös kosketuksia, makuja ja hajuja verkon yli. Siitä tulee ihan uudenlaista laajennettua todellisuutta, selittää Lontoon City Universityn tietotekniikan professori Adrian Cheok.

Adrian Cheok haaveilee, että voimme kohta esimerkiksi maistaa tv:n kokkiohjelmat. Ensimmäinen askel siihen suuntaan on Singaporen kansallisessa yliopistossa kehitetty kieleen kytkettävä simulaattori, jolla huijataan makuaistia sähköisesti esimerkiksi maistamaan happaman maun:

Adrian Cheok on ollut myös mukana kehittämässä puhelimen lisälaitetta, jolla jo nyt voi lähettää tuoksuviestejä verkossa tai herätä uuteen aamuun lempituoksu nenässä. Miten olisi ruusuntuoksuinen syntymäpäiväonnitteluviesti? Tai herkullisen tuoksuinen kaloriton ateria? Tässä vähän esimakua, tai -hajua, jälkimmäisestä:

Yksin yhdessä

Tulevaisuuden teknologiat mahdollistavat siis sen, että voimme kohta kokata ja/tai syödä yhdessä, vaikka olisimmekin kaukana toisistamme, koska voimme jakaa kokemuksemme – aistimamme hajut ja maut – verkon yli.

Fyysistä välimatkaa lyhentämään ja ikävää helpottamaan kehitellään koko ajan uusia välineitä. Osakan yliopistossa on kehitetty ihmisen muotoista, halattavaa tyynyrobottia, jonka sisälle voi sujauttaa puhelimen ja näin kuvitella, ettei puhukaan puhelimessa, vaan tiukassa halauksessa:

Adrian Cheokin johtamassa Mixed Reality Lab:ssa taas on kehitetty halaavaa pyjamaa, joka välittää vaikkapa työmatkalla olevan vanhemman halaukset lapselle, ja Kissenger-robottia, jonka avulla voi suudella netissä:

Eivätkä tutkijat ole unohtaneet lemmikeitäkään. Adrian Cheok on ollut mukana kehittämässä laitteistoa, jonka avulla omistaja voi silitellä lemmikkiään - vaikkapa lemmikkikukkoaan - verkon yli:

Robottiavioliitot tulevat. Miten kännykkä välittää tuoksun ja kosketuksen? Teknologia tunkee kehoomme! Näistä visioista lisää Prisma Studiossa keskiviikkona 23.9. TV1 klo 20.
Uskaliaita väitteitä pöyhimässä futuristi Elina Hiltunen, biotekniikan tutkija Lauri Reuter ja psykologi Jukka Häkkinen. Ohjelmaa luotsaa Marjo Harju.

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.