Hyppää pääsisältöön

Aikuisten hampaat huonossa kunnossa – auttaisiko työnjako?

Hammasmalli
Suun terveyden kannalta ihanteellista olisi, jos kaikki pääsisivät suuhygienistin vastaanotolle säännöllisin väliajoin. Hammasmalli akuutti

Suomalaisaikuisten suussa muhii muihin pohjoismaalaisiin verrattuna eniten ongelmia. Suomalaisten suussa riittää reikiä ja tulehtuneita ikeniä, ja huolestuttavan monelta aikuiselta myös puuttuu hampaita. Parantuisiko tilanne, jos suun terveydenhuollon ammattilaisten erilainen osaaminen otettaisiin käyttöön nykyistä tehokkaammin?

Hampaiden terveys ei pysy yllä vain paikkaamalla, vaan suussa tarvitaan myös ennaltaehkäiseviä toimia. Suuhygienistin vastaanotolla tehdään seurantatarkastuksia ja torjutaan ennalta suun sairauksia.

– Varmasti tutuinta on se, kun käyt hammaslääkärillä ja hammaslääkäri lähettää sinut suuhygienistille hammaskiven poistoon. Hammaslääkäri tutkii tietyin väliajoin asiakkaan suun terveydentilan, tekee hoitosuunnitelman diagnoosien pohjalta ja jakaa sitten työtä mahdollisesti suuhygienistille, jolloin välikontrollit voivat olla suuhygienistillä, kuvailee suuhygienisti, yrittäjä Anne Ukkola.

Suun terveyden kannalta ihanteellista olisi, jos kaikki pääsisivät suuhygienistin vastaanotolle säännöllisin väliajoin, sillä puhtaus on suun sairauksien ennaltaehkäisyssä kaikkein tärkeintä.

– Puhdas suu on tietysti terveen suun edellytys. Siihen tarvitaan vähän opetusta, siihen tarvitaan hammaskiven poistoa, ja kyllä paikatkin kestävät paremmin puhtaassa suussa, tiivistää ylilääkäri, professori Eeva Widström Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Kaikki eivät pääse suuhygienistille

Väestötutkimusten mukaan noin joka kolmas suomalainen aikuinen käyttää yksityisiä hammashoitopalveluja. Heillä on mahdollisuus hampaiden säännöllisiin terveystarkastuksiin ja ehkäisevään hoitoon. Yksityisessä hammashoidossa suuhygienistin palvelu vaatii kuitenkin yksityisen hammaslääkärin lähetteen.

– Jos asiakas haluaa suuhygienistin tekemästä työstä Kela-korvauksen, hän tarvitsee silloin nimenomaan yksityisenä toimivan hammaslääkärin määräyksen suuhygienistin hoitoon, muistuttaa suuhygienisti Anne Ukkola.

Suuhygienisti Anne Ukkola haastattelukuvassa.
Vuoden suuhygienisti, yrittäjä Anne Ukkola. Suuhygienisti Anne Ukkola haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti anne ukkola

Isompi osa eli noin puolet aikuisista käyttää hampaiden hoitoon terveyskeskuspalveluja. Siellä ongelmat muhivat säännölliseen ja ennaltaehkäisevään hoitoon pääsyssä. Kun ongelmia suussa ilmenee, menee potilas kiireellisissä tapauksissa päivystykseen. Vähemmän kiireellisissä tapauksissa jono matelee ja aikaa kuluu.

– Kyllä minullekin tänne yksityiselle puolelle tulee asiakkaita, jotka eivät jaksa odottaa kuukausia, suuhygienisti Anne Ukkola sanoo.

– Erityisesti puolikiireelliseen hoitoon pitäisi päästä paremmin. Kun paikka putoaa, se pitäisi aika äkkiä saada takaisin tai kun tulee jotain pienempää vaivaa, pitäisi silloinkin päästä nopeasti hoitoon, ettei tule isoja vaurioita korjattavaksi, ylilääkäri, professori Eeva Widström huomauttaa.

Työnjako avuksi?

Ongelmaa on pyritty purkamaan esimerkiksi kehittämällä henkilökunnan työnjakoa. Monissa kunnissa työtehtäviä on jo siirretty yhä enemmän hammaslääkäreiltä suuhygienisteille ja hammashoitajille, mutta kehittämisen varaa olisi yhä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan suuhygienistit voisivat tehdä 40 prosenttia aikuisten toimenpiteistä, kun nyt tämä prosenttiosuus on vain 10.

Myös terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille kesällä tehdyn kyselyn mukaan työnjaossa olisi vielä tehostamisen varaa.

Ylilääkäri, professori Eeva Widström haastattelukuvassa.
Ylilääkäri, professori Eeva Widström. Ylilääkäri, professori Eeva Widström haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti eeva widström

– Suurin osa johtavista hammaslääkäreistä ilmoittaa, että siellä on aika paljon tehostamismahdollisuuksia juuri työnjaon puitteissa eli hammaslääkärit voisivat tehdä enemmän hammaslääkärin töitä ja suuhygienistit hoitaa omahoidon tehostamista sekä ienhoitoa, joka meiltä melkein puuttuu kokonaan. Käytännössä se tarkoittaisi sitä esimerkiksi, että kaikki aikuiset pääsisivät suuhygienistien vastaanotolle, Eeva Widström sanoo.

THL:ssä arvioidaan, että työtä tehokkaammin jakamalla eri ammattilaisten kesken voitaisiin säästää 40 prosenttia suunterveydenhuollon nykyisistä kustannuksista.

Pohjoismaiden huonoimmat hampaat

Jos suunterveyttä hoidetaan vain hätätapauksissa, ongelmat kertautuvat. Muihin pohjoismaalaisiin verrattuna suomalaisaikuisten suunterveys on huonolla tolalla: meillä on pohjoismaalaisista eniten ientulehduksia, reikiä ja puuttuvia hampaita. Noin kymmenen prosenttia suomalaisaikuisista ei edes käytä minkäänlaisia hammashoitopalveluita.

– Kyllä meillä on aikuisten suunterveys Pohjoismaiden huonoin, mutta pieni lohdutus on se, että me olemme vähän paremmassa tilanteessa kuin mitä ollaan Itä-Euroopassa ja Venäjällä, Eeva Widström toteaa.

– Perinteisestihän me olemme tottuneet hakeutumaan hammashoitoon vasta sitten, kun on selkeästi jotain oireita suussa. Silloin voi olla, että oireettomana sairaus onkin edennyt niin pitkälle, että siellä suussa tarvitaan jo kovastikin hoitoa, Anne Ukkola kuvailee.

Työnjaon kehittäminen ei käy kädenkäänteessä, mutta jokaisella meistä on omissa hyppysissämme se tärkein keino huolehtia hampaista – ja ehkä myös syytä katsoa peiliin.

– Läheskään kaikki aikuiset eivät harjaa hampaitaan aamuin illoin ja sen lisäksi siihen pitäisi vielä yhdistää päivittäin hammasvälien puhdistus. Kyllä meillä monella alkaa vähän omatunto kolkuttaa, että tapahtuuko se näin, ja sillä on iso merkitys. Se on koko homman ydin, suuhygienisti Anne Ukkola painottaa.

Asiantuntijat:
EEVA WIDSTRÖM, ylilääkäri, professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
ANNE UKKOLA, vuoden suuhygienisti, yrittäjä

Toimittaja: SUSANNA EKFORS