Ennen rautateillä veturit puhkuivat, höyry tuoksui ja kiskot kolkkasivat. Nykyään matkustaminen IC-junissa on ehkä mukavampaa, mutta myös paljon värittömämpää. Ilmankos vanhoihin juniin liittyy roppakaupalla nostalgiaa. Toimittaja Seppo Heikkinen matkusti Ukko-Pekka -höyryveturin vetämän museojunan kyydissä Lahdesta Vierumäelle ja keskusteli junaharrastaja Janne Ridanpään kanssa rautateiden historiasta.
Huom! Oikean ylänurkan kaituinta klikkaamalla saat äänet päälle.

Rautatiet ovat aikanaan olleet merkittävässä osassa muokkaamassa Suomea sellaiseksi kuin se on. Rautatieliikenne alkoi Suomessa vuonna 1862, kun ensimmäinen rataosuus Helsingin ja Hämeenlinnan välillä avattiin. Tämän jälkeen rataverkko alkoi laajentua ja moni paikkakunta kasvoi, kun rata toi mukanaan teollisuutta. Myös puu- ja muu kauppatavara liikkuivat kätevästi kiskoja pitkin kesät ja talvet. Kiskot ja höyry toivat Suomeen vaurautta.

Rautatiet muuttivat Suomea, mutta ovat toki itsekin olleet muutoksen kourissa. 1960-luku oli autoistumisen vuosikymmen ja silloin lakkautettiin monia paikallisjunalinjoja. Turun raitiovaunuliikennekin lakkautettiin vuonna 1972. Toinen suuri rataosuuksien lakkautusaalto oli 1980-luvun lopussa kun lättähatut poistuivat liikenteestä.

Höyryjunat jäivät pois vakituisesta käytöstä 1970-luvun puolivälistä. Elettiin kylmän sodan aikaa ja monet vetureista sijoitettiin armeijan varikoille siltä varalta, että kriisitilanteessa niitä tarvittaisiin. Tällä hetkellä höyryvetureita on jäljellä enää kymmenkunta. Lisäksi jäljellä on muutama kapearaideliikenteen veturi.

HUOM! Kuvat suurenevat klikkaamalla

Juna Töölönlahdella 1952. Juna Töölönlahdella 1952 Kuva: Dilén Börje/Helsingin kaupunginmuseo höyryjuna

Helsingin vanha rautatieasema. Helsingin vanha rautatieasema Kuva: Brander Signe/Helsingin kaupunginmuseo rautatieasema

Myös Valtionrautatiet on kokenut suuria muutoksia. Ennen vanhaan VR oli mahtava rautatielaitos, joka työllisti monenlaisia ammattikuntia. Rautateillä oli jopa omat arkkitehdit, jotka suunnittelivat asemia ja puutarhurit hoitivat ja viljelivät asemien istutuksia.

1990-luvun puolivälissä VR yhtiöitettiin ja raiteet siirtyivät valtion ratahallintokeskukselle. VR:lle jäi vain junaliikenne, mutta pikkuhiljaa sekin aukeaa kilpailulle. Tavaraliikenne avattiin kilpailulle jo vuonna 2007. Kilpailijoita on Suomessa ilmaantunut hitaasti, mutta kesällä 2016 Feanniarail Oy on aloittanut pienimuotoisen tavaraliikenteen. Matkustajaliikenteen puolella kilpailu alkaa lähiliikenteestä vuonna 2018.

Tällä hetkellä menossa on kolmas rataosuuksien lakkautusaalto. Syksyllä 2015 VR on ilmoittanut uusista junareittien lopettamisesta. Kaukojunaliikenteestä lakkaa kolme reittiä ja pääkaupunkiseudulla Y-junien liikenne loppuu maaliskuussa 2016. Lisäksi vuoroja vähennetään monin paikoin ja lähes kolmekymmentä asemaa hiljenee.

Juna pysähtyy ensimmäistä kertaa Huumolan seisakkeella Karjalankannaksella. juna pysähtyy ensimmäistä kertaa Huumolan seisakkeella 1920-luvulla Kuva: Museovirasto höyryjuna

Hyvinkää - Karkkila-kapearaiderautatie. Hyvinkää-KARKKILAN kapearaiderautatie Kuva: Museovirasto kapearaiteinen rautatie

Muutos on siis nopeaa, mutta sentään museojunien kolke ja höyryn tuoksu vievät mukavasti vanhoihin aikoihin, kun junat vielä pysähtyivät kaikilla seisakkeilla ja kellään ei ollut niin kiire. Ilmankos ajelut vanhoilla junilla ovat nykyään hyvin suosittuja. Niitä järjestetään ympäri Suomea mm. Porvoon radalla sekä Lahdesta Heinolaan ja Loviisaan vievillä osuuksilla. Suomessa on lisäksi kaksi kapearaiteista museorautatietä – Jokioisissa Forssan lähellä ja Kovjoella Pohjanmaalla. Lisätietoa museojunaretkistä löytyy mm. Haapamäen Museoveturiyhdistyksen sivuilta.

Matkustin elokuussa 2015 Ukko-Pekka-veturin vetämällä museojunalla Lahden Salpausselän pysäkiltä Vierumäen asemalle ja takaisin. Oppaanani oli Janne Ridanpää (kuvassa ylhäällä) rautatieharrastajat Topparoikka ry:stä. Hän kertoo oheisessa radiojutussa (43min) lisää rautateiden ja junien historiasta. Pääsemme myös kurkkaamaan Ukko-Pekan veturiosastoon ja Topparoikka ry:n tiloihin Vierumäen asemalla.

Maaliskuussa 2012 Radio Suomessa järjestettiin rautateiden historia -ilta. Rautateiden 150-vuotisen taipaleen kunniaksi kuulijat saivat soittaa studioon ja kysyä asiantuntijoilta kaikkea juniin ja rautateihin liittyvää. Vastaamassa olivat VR:n historiikin kirjoittanut Seppo Zetterberg, rautatiemuseon silloinen johtaja Matti Bergström ja pitkän linjan junaharrastaja Sakari K. Salo.

Kari Franck ohjasi vuonna 1973 filmidramatisoinnin Juhani Ahon klassikkokirjasta Rautatie. Liisaa näytteli Anja Pohjola ja Mattia Leo Jokela. Lämminhenkinen tarina kertoo nimensä mukaisesti rautatien tulosta korpikyliin. Alla on katkelma elokuvasta, jossa Matti ja Liisa saapuvat Lapinlahden asemalle ja näkevät rautatien ensimmäistä kertaa. Lisää otteita elokuvasta löytyy Elävän arkiston artikkelista.

Helsingin kaupunginmuseon kuvia junista ja rautateistä

Klikkaa ensimmäistä kuvaa galleriasta niin se aukeaa täysikokoisena kuvateksteineen.

EDIT 16.9.2016: Tätä artikkelia on pävitetty visuaalisesti sekä VR:n kilpailutilanne on ajantasaistettu.