Hyppää pääsisältöön

Pakolaiskriisi pelottaa, taloustilanne ahdistaa – miten pitäisi suhtautua?

Nainen lukee nettisivuja
Liian aktiivinen median seuraaminen on huonosta silloin, kun joka paikka on kielteisiä uutisia täynnä, psykologi Soili Poijula neuvoo. Nainen lukee nettisivuja Kuva: Yle, Marko Väänänen esineiden internet

Maailma muuttuu – globaali tilanne pelottaa ja Suomen taloustilanne ahdistaa. Mitä tämä kaikki tarkoittaa minun kohdallani, kyselee moni. Kun tieto lisää tuskaa, eivätkä uutisoinnitkaan helpota oloa, tuntuu elämä oman kuplan sisällä houkuttelevammalta kuin koskaan. Vai pitäisikö sittenkin raottaa elämänsä nyörejä ja katsoa tulevaisuuteen realistisen positiivisesti?

– Suurin osa ihmisistähän ei ajattele isossa mittakaavassa vaan enemmänkin, mitä tämä kaikki tarkoittaa omassa elämässäni. Mitä uhkia omaan elämään voi tulla taloudellisesti tai pakolaisuuden myötä. Me terveet ihmiset elämme yleensä sen illuusion varassa, että minulle ei tapahdu mitään pahaa. Nyt kuitenkin ollaan tietoisempia, että muutokset voivat vaikuttaa omaan elämään, joten kielteiset asiat, kuten pelko ja ahdistus lisääntyvät, psykologi, psykoterapeutti Soili Poijula sanoo.

– Tietämättömyys luo pelkoja ja ennakkoluuloja. Tällä hetkellähän asiantuntijatkaan eivät oikein ole osanneet ennustaa tulevaa, joten sekin luo turvattomuutta. Ihmisillä voi olla hallitsemattomuuden pelko, Poijula miettii.

Opettele ajattelemaan myös hyviä asioita

Tunteemme syntyvät omista ajatuksistamme. Siksi kielteisten asioiden ja ajatusten keskellä olisi hyvä saada mielekästä mietittävää ja tekemistä.

– Kannattaa opetella vaihtamaan ajatuksiaan. On hyvä saada huomio johonkin muuhun. Kun mietimme jotain muutakin kuin pahoja asioita, huonot tunteet lieventyvät. Se helpottaa. Tai kannattaa yrittää tehdä jotain sen hyväksi, että voi selviytyä paremmin. Hakee nimenomaan hyviä tunteita synnyttäviä tietoja ja asioita, se auttaa, Soili Poijula selittää.

Psykologi, psykoterapeutti Soili Poijula haastattelukuvassa
Soili Poijula muistuttaa hakemaan elämästään hyviä asioita ja keskittymään niihin. Psykologi, psykoterapeutti Soili Poijula haastattelukuvassa Kuva: Yle, Marko Väänänen soili poijula

Yksin pelottavien ja ahdistavien ajatusten pyörittely ei myöskään kannata. On hyvä keskustella ajatuksistaan muiden kanssa, kunhan muistaa olla lisäämättä negatiivisuutta entisestään.

– On hyvä keskustella toisten ihmisten kanssa, mutta ei sillä tavalla, että katastrofoidaan tai murehditaan yhdessä, vaan oikeasti haetaan tietoa ja pyritään ymmärtämään, mitä tapahtuu ja voiko siihen jotenkin vaikuttaa.

– Huolihetki on myös yksi keino purkaa ajatuksiaan. Istu kerran päivässä alas ja kirjoita perusteellisesti 15 minuuttia niitä ajatuksia ja pelkoja, mitä mielessäsi on. Mitä tunteita ajatukset minussa aiheuttavat, mitkä ajatukset pahentavat ja toisaalta helpottavat oloa, mitä voisin tehdä, kuka minua voisi auttaa? Tällainen hetken pohdinta voi auttaa kestämään päivässä sen kaiken muuan ajan paljon paremmin, Poijula ohjeistaa.

Älä kanna koko maailman ongelmia harteillasi

– Tällä hetkellä tästä todellisuudesta on hyvä olla tietoinen ja realisti, mutta ahdistuminen ei auta. Ahdistuminen tarkoittaa ainoastaan, että et selviydy, eikä sinulla ole keinoja auttaa itseäsi. Siksi onkin tärkeää tehdä asioille se, minkä pystyy ja keskittyy muuten kaikkeen oleelliseen omassa elämässään, Poijula muistuttaa.

Ei eletä siinä illuusiossa, että mitään huonoja tai kielteisiä muutoksia tai vähennyksiä ei voisi tapahtua, vaan opetellaan
ajattelemaan, että myös huononnuksia voi omaan elämään tulla. Silloin selviytyy paremmin.

Negatiivisia ajatuksiaan kannattaa suojella myös hyvällä medialukutaidolla. Ihan kaikkia uutisiakaan ei tarvitse lukea.

– Liian aktiivinen median seuraaminen on huonosta silloin, kun joka paikka on kielteisiä uutisia täynnä. Tunteet välittyvät ja vaikuttavat, joten kannattaa rajoittaa media-aikaa. Myös medialukutaito on tärkeää. Pitäisi ymmärtää, miksi tiedotetaan ja millä tavalla tunteisiin vedoten yleensä tiedotetaan.

Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Toisilta puuttuu paljon, toiset elävät yltäkylläisyydessä. Joskus oma hyvinvointi toisten kärsimysten rinnalla tuntuu ristiriitaisen pahalta.

– Se on selviytyneen syyllisyyttä tai syyllisyyttä siitä, että itsellä on asiat hyvin. Tähän on kuitenkin hyvä apukeino. Silloin voi auttaa ja antaa siitä omastansa. Se ei tarkoita, että pitäisi luopua omasta elämästään, vaan auttaa sillä tavalla, mikä on realistista. Auttaa ja vaikuttaa sillä tavalla asioihin, Poijula muistuttaa

Ole realistinen optimisti!

Vihan ilmapiiri ei auta ketään. Ei myöskään pelkkien huonojen ja epäreilujen asioiden pohtiminen. Sen sijaan kannattaa olla realistinen optimisti.

– Realistinen optimistisuus olisi suositeltavin suhtautuminen. Ei eletä siinä illuusiossa, että mitään huonoja tai kielteisiä muutoksia tai vähennyksiä ei voisi tapahtua, vaan opetellaan
ajattelemaan, että myös huononnuksia voi omaan elämään tulla. Silloin selviytyy paremmin.

– Mutta ei ihmisten onnellisuus ole riippuvainen esimerkiksi taloudesta. Palkankorotuksellakin on vain hyvin lyhytaikainen onnellisuutta lisäävä vaikutus. Kaikista eniten onnellisuus on ihmisestä itsestään ja hänen läheisistä ihmissuhteistaan sekä arvoistaan kumpuavaa. Mikä on tärkeää elämässä tai mikä on tärkeintä ja miten selviytyä niistä oman elämän haasteista, Soili Poijula opastaa ajattelemaan.

Lähde liikkeelle siitä, mitä arvostat, opastaa psykologi, psykoterapeutti Soili Poijula. Liiallisella itsekkyydellä ei pääse pitkälle. Eristäytyminen ei kannata.

– Yleensä ihmiset, jotka ovat kovia kokeneet ja selviytyneet, arvostavat läheisimpiä ihmissuhteita. He käyttävät paljon aikaa toisista huolehtimiseen. Se tuo onnellisuutta. Ihmisen tekee onnelliseksi läheiset ihmiset ja hyvä tekeminen toisten kanssa. Myös lasten kanssa oleminen on terapeuttista, ovatpa lapset omia, kummilapsia tai lapsenlapsia.

– Kun ajat kovenevat, empatia herää ihmisissä. Se on positiivista. Yleensä huonoissa oloissa olevat ihmiset ovat ensimmäisenä valmiina auttamaan toisia. Yltäkylläisyydessä elävät haluavat paljon vähemmän luopua omastansa. Mutta ehkä tämä aika voi opettaa meitä pitämään kiinni siitä, mikä on oikeasti tärkeää. Myös vapaaehtoistyön merkitys korostuu ja se voi auttaa ihmistä selviytymään pahoistakin tilanteista, Poijula vielä lisää.

Asiantuntija: SOILI POIJULA, psykologi, psykoterapeutti

Lisää ohjelmasta

Akuutin omalääkäri Risto Laitila ja toimittaja Mikko Penttilä.
Akuutin omalääkäri Risto Laitila ja toimittaja Mikko Penttilä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Nainen pitelee käsissään liitutaulua.
Nainen pitelee käsissään liitutaulua. Kuva: Yle, Tero Kyllönen mustasukkaisuus
Petra Ranta-Rezzakuzzaman ja Anm Rezzakuzzaman halaavat toisiaan ja katsovat kameraan.
Petra Ranta-Rezzakuzzaman ja Anm Rezzakuzzaman halaavat toisiaan ja katsovat kameraan. Kuva: Akseli Muraja rakkaus,etäsuhteet,lapsiperheet,kaukorakkaus
Kommentit