Johanna Vehkoo
Yle
Mihin voi luottaa aikana, jolloin jokainen voi julkaista mitä tahansa? Sosiaalinen media ja verkko ovat pullollaan kiinnostavaa tietoa, mutta myös huijauksia ja valheita. Seuraa näitä ohjeita, niin vältät pahimmat karikot.
1. Mieti aina, mihin tieto perustuu.
Kun törmäät epäilyttävään juttuun verkossa, kysy nämä kysymykset: Vastaako jutun otsikko sen sisältöä? Mihin sen tiedot perustuvat? Linkitetäänkö lähteisiin? Onko jokin tuntemasi uutissivusto julkaissut samasta aiheesta uutisen? Kun kaverisi jakaa jotakin epäilyttävää, kysy häneltä: mistä tiedät tämän?
2. Varo feikkiuutisia.
Lähdekritiikki on joskus vaikeaa, sillä uutisia on helppo matkia. Kuka tahansa voi käytännössä ilman rahaa tehdä verkkosivuston, joka näyttää ihan uskottavalta. Tähän perustuu monen salaliittoteorioita ja muuta valheellista informaatiota levittävän sivuston suosio. Niin sanottujen feikkiuutissivustojen bisnes perustuu some-jakoihin ja niiden myötä mainosnäyttöihin. Mieti näitä: Tiedätkö mitään julkaisun taustoista? Ovatko tekijöiden nimet esillä ja ovatko he oikeita henkilöitä? Vilkaise, millaisia juttuja sivusto on aiemmin julkaissut.
3. Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta.
”Liian hyvä” tarkoittaa liian täydellistä tarinaa, aukotonta kertomusta, joka iskee ajan hermoon. Joskus ihmiset haluavat myös ikävien, jopa traagisten asioiden olevan totta. Se ruokkii samaa draamannälkää kuin vaikka Game of Thrones. Siksi niin moni uskoi tarinaan, jonka mukaan teinityttö oli tehnyt itsemurhan koulukiusaamisen takia. Enkeli-Elisa oli kuitenkin olemassa vain yhden naisen mielikuvituksessa.
4. Tunnista omat heikkoutesi.
Ihmiset hakeutuvat sellaisen tiedon pariin, joka vahvistaa heidän maailmankuvaansa ja välttävät tietoa, joka sotii heidän uskomuksiaan vastaan. Tätä kutsutaan vahvistusharhaksi. Suhtaudu siis kriittisesti myös niihin asioihin, joihin haluaisit uskoa.
5. Opi tunnistamaan tyypilliset nettihuijaukset.
On muutamia tavanomaisia huijauksia, joiden näkemisen pitäisi soittaa hälytyskelloja. Pysähdy aina miettimään, ennen kuin jaat
a) uutisen julkkiksen kuolemasta,
b) erityisen osuvan tai dramaattisen valokuvan tuoreesta uutistapahtumasta.
Kuva saattaa olla peräisin jostakin aivan toisesta paikasta ja se on voitu ottaa vaikka vuosia aiemmin. Luonnonkatastrofien, kuten hurrikaanien tai maanjäristysten, aikaan sosiaalisessa mediassa liikkuu lähes aina muista tapahtumista peräisin olevia tai manipuloituja kuvia. Kun näet kuvia tulvista, todennäköisesti näet jossain photoshopatun hainevän.
6. Malta odottaa hetki ennen kuin jaat.
Juuri meneillään olevien uutistapahtumien suhteen kannattaa olla tarkkana. Niin uutisvälineet kuin kansalaiset haluavat jakaa tietoa eteenpäin niin nopeasti kuin sitä on saatavilla. Tässä sattuu usein virheitä ja ylilyöntejä. Usein ne korjataan sitä mukaa, kun uutta tietoa tulee.
7. Käyttäydy hyvin.
Kun epäilet jotakin tietoa, haasta itse asia, älä ihmistä. Älä myöskään levitä ihmisten yksityiselämää loukkaavia tietoja.
Muokattu 27.1. 2016: Ulkoasukorjauksia
Muokattu 8.3.2019: Kommentointi on päättynyt.
Lisää ohjelmasta
- “Huumeidenkäyttäjätkin ovat ihmisiä ja joidenkin lapsia” – Huumekeskustelu kuumensi tunteita, tarjosi empatiaa ja toi esiin karuja kohtaloita Docventuresin chatissa
- “Kun olin 21-vuotias, 21 kaveriani oli kuollut yliannostukseen” – kokija ja asiantuntijat kertovat, mitä Suomen huumeongelmalle pitäisi tehdä
- Riku Rantala: Lähes miljoona suomalaista on kokeillut huumeita – onko mitään järkeä rangaista jokaista?
