Hyppää pääsisältöön

Kattohaikaran poikasista kuollut jo kaksi, palaako kolmas Suomeen?

Samaan tahtiin sukivat kattohaikarat
Kattohaikarat Kosken pesällä Samaan tahtiin sukivat kattohaikarat Kuva: Mikko Tammi kattohaikarat pesällä

Suomen ensimmäisestä kattohaikarapoikueesta on jäljellä enää yksi lintu. Kolmesta Kosken Tl poikasesta on menehtynyt jo kaksi: Kinttu lensi sähköjohtoon pesänsä lähellä elokuun lopussa, ja kolmas kuoli rankkasateen aikana jo aivan pienenä. Palaako Kontti meille pesimään?

Enää se ei ainakaan ole Suomessa, Kosken kattohaikarat ovat lähteneet täältä jo jonkin aikaa sitten.

Koiras lähti muutolle ensin, ehkäpä viikkoa ennen naaraslintua ja poikasta. Ne nähtiin viimeisen kerran 9.9. noin parinkymmenen kilometrin päässä pesältä, josta ne jatkoivat aamulla matkaa etelään päin.

Muuttomatka voi viedä kattohaikarat aina Etelä-Afrikkaan asti. Vaikka Kontti selviäisi muuttomatkan vaaroista, ja talvehtiminenkin sujuisi hyvin, ei se välttämättä palaa Koskelle Lounais-Suomeen - ainakaan ensi vuonna.

Ennen aikuisen velvollisuuksia Kontti elää monta vuotta ilman jälkikasvua. Kattohaikara aloittaa lisääntymisen myöhään - sitä ennen pitää oppia aikuisten tavoille.

Kontin nuoruusvuodet kuluvat eteläisemmässä Euroopassa

Todennäköisesti Kontti jää tulevina kesinä parveilemaan Etelä-Eurooppaan muun nuorison mukana. Sen sukupuolta ei tiedetä, mutta jos se on koiras, voi se etsiskellä mahdollisia pesimäseutuja kolmantena vuonnaan. Jos synnyinseutu kutsuu, se lentelee Koskelle ensimmäisen kerran todennäköisesti keväällä 2017.

Ensimmäistä pesintää Kontti yrittää vasta seuraavana vuonna. Jos hyviä pesäpaikkoja on tarjolla, se voi jäädä paikalle norkoilemaan pidemmäksikin aikaa. Puolisoa voi joutua odottelemaan pitkäänkin.

Esimerkiksi Kontin "isä" nähtiin ensimmäisen kerran asettelemassa risuja sähkötolppien nokkiin jo vuonna 2011. Linturengastaja Jouni Tittonen ehdotti tekopesän rakentamista paikalle. Sekin ehti olla valmiina pari kesää, ennen kuin naaras lehahti paikalle ja pesintä onnistui. Jouni Tittonen saikin kunnian rengastaa ensimmäiset poikaset.

Kattohaikaran poikaset Koskella
Suomen ensimmäiset kattohaikaran poikaset Kattohaikaran poikaset Koskella Kuva: Yle/Paula Koskinen suomen ensimmäiset kattohaikaran poikaset

Pesäpaikka valitaan tarkasti

Suomessa hyvä pesäpaikka on käytännössä tekopesä. Niitä on tarjolla jo jonkin verran, vaikka toistaiseksi on kelpuutettu vain yksi.

Hyvällä pesäpaikalla on myös riittävästi syötävää - sekä vanhemmille että poikasille. Kosken pesällä munista kuoriutui kolme, mutta vain kaksi selviytyi lentokykyiseksi.

Kolmas poikanen menehtyi jo heinäkuun alussa rankkasateiden aikana luultavasti nälkään ja kylmyyteen. Kukaan ei tiedä, oliko syynä emojen kokemattomuus vai ravinnon vähäisyys. Vai molemmat tekijät.

Tämän jälkeen emot ruokkivat poikasia kiitettävästi.

Kattohaikara syö monenlaisia tuhoeläimiä, mm. myyriä ja tuhohyönteisiä, mutta myös sammakoita, pikkukaloja, etanoita ja lieroja. Näitä löytyy meiltä paikoittain riittävästi pesintää varten, mutta kovin pitkälle ei Kontin kannata suunnistaa.

Pohjoisen suot, järvet, laajat metsät ja karu moreenimaa sekä lyhyt kesä eivät eteläisempää kulttuurilintua houkuta.

Sopiva vyöhyke ulottuu ehkä sadan kilometrin etäisyydelle Suomenlahdesta ja Selkämerestä, mutta silloinkin kannattaa etsiä peltojen ympäröimä jokilaakso. Jokien halkomia maatalousvaltaisia savitasankoja on tällä vyöhykkeellä koko Etelä-Suomen leveydeltä. Mutta ilmaston puolesta tulevaisuus on kattohaikaran, koska ilmaston lämmetessä suotuisat alueet ulottuvat pidemmälle pohjoiseen.

Suuret karjatilat hyviä ehdokkaita tekopesille

Näyttää siltä, että haikarat menestyvät parhaiten suurilla karjatiloilla, koska niiltä löytyy hyvin ravintoa Suomessa. Haikarat voivat löytää hyvin syötävää myös kesannoilta ja viljely-ympäristön kosteikoilta. Maatalousympäristön linnustoa pitkään tutkinut erikoistutkija Juha Tiainen Luonnonvarakeskuksesta arvioi, että suurimmille karjatiloille mahtuisi useampikin pesivä pari. - Hyvillä elinalueilla kattohaikarat pesivät suorastaan kolonioissa. Esimerkiksi Espanjasta löytyy katedraaleja, joiden torneissa pesii toistakin kymmentä haikarapariskuntaa, Tiainen havainnollistaa.

Virossa kattohaikara on maaseudulla tavallinen näky. Ilmasto ei selitä eroa, sillä tiheimmän kannan alueilla Itä-Virossa se on hyvin samanlainen kuin eteläisessä Suomessa. Sen sijaan Virossa on enemmän juuri karjataloutta ja nurmiviljelyä.

Myös maaperä on kalkkipitoisempaa, ravinteikkaampaa kuin meillä, mikä tarkoittaa myös parempaa pieneläintuotantoa.

Kattohaikanpoikanen Kinttu
Kinttu-poikasen lentonäyte Kattohaikanpoikanen Kinttu Kuva: Yle/Lauri Laukkanen kattohaikaran poikanen kinttu lentää

Leviäminen uusille elinalueille hidasta

Kattohaikara on pitkäikäinen lintu ja saa kerralla suhteellisen vähän poikasia. Tavallinen määrä esimerkiksi Virossa on 2 - 3 poikasta. Hitaan lisääntymisen takia leviäminen uusille alueille onkin verkkaista. Toisaalta Baltiassa on kymmeniä tuhansia kattohaikarapareja, ja kanta on kasvava. Levittäytymistä ja kannan tihentymistä tapahtuu esimerkiksi Viron sisällä, mutta uusia elilnalueita etsiviä kierteleviä lintuja nähdään esimerkiksi meillä joka vuosi kymmenittäin.

Länsi-Euroopassa tehomaatalous on romahduttanut kantoja, mutta tehokkaan suojelutyön ansiosta esimerkiksi Saksassa ja Sveistissä kannat ovat palautumassa. Lajin painopiste on nykyään Itä-Euroopan maatalousvaltaisissa maissa.

Tänäkin syksynä todennäköisesti Virosta on tehty meille vierailuja. Yleensä kyse on yksittäisistä linnuista, vaikka Kaakkois-Suomessa kiertelikin jopa neljänkymmenen kattohaikaran parvi. Tarkastuslennot Etelä-Suomeen ovat tavallisia myös keväisin.

Kukaan ei tiedä, kuinka monta kattohaikaraa on jo käynyt katsastamassa täältä uusia pesäpaikkoja ennen tämän vuotista ensimmäistä onnistunutta pesintää. Suomessa on kelpuutettu pesäpaikka aiemminkin Perniössä Kosken kartanon isolla luomukarjatilalla, mutta pesintä ei onnistunut.

Kontin tunnistaa isosta renkaasta

Kontti saikin jalkaansa tavallista suuremman renkaan, jotta sen voi lukea kauempaakin.

Vielä ei tiedetä, palaako Kontti lisääntymisikäisenä Suomeen pesimään. Alkuvuodet kierrellään muualla kuin Suomessa ja hankitaan kokemusta. Ensimmäinen vuosi on vaaroja täynnä, mutta jos siitä selviää, mahdollisuudet ovat hyvät. Aikuisten kattohaikaroiden kuolleisuus on vähäistä, ja muuttomatkan Suomeenkin Kontti osaa jo.

Lisää kattohaikarasta

  • Avara luonto syksyllä 2021

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja keväällä 2021. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:00)

  • Pääskyillä menee huonosti - näin voit auttaa niitä

    Pääskyjen kannat ovat 2000-luvulla vähentyneet voimakkaasti.

    Kaikki Suomessa pesivät pääskylajit on luokiteltu uhanalaisiksi. Kannat ovat laskeneet voimakkaasti tällä vuosituhannella. Taustalla on mm. maatalouden murros ja hyönteiskato. Pääskyjen pesintämenestystä voi parantaa tarjoamalla niille savea, rakentamalla pesintälaudan tai tekopesän sekä edistämällä hyönteisten elinoloja.

  • Linnunlaulujen aamu – tähtimeri, optisia pilviharhoja ja yllättäviä solisteja

    Tunnelmia linnunlaulujen aamukonsertista Lohjalla.

    Lintujen laulukautta on vielä jäljellä. Nyt kannattaa valvoa ainakin yksi keväinen yö lintujen konserttia kuunnellen. Näin tekivät myös luontotoimittajat Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved. Tähän konserttiin sai onneksi saapua haalariasuisena!