Hyppää pääsisältöön

KOM-teatterin Muuttomiehet on satu hullusta maailmasta

Juho Milonoff KOM-teatterin Muuttomiehissä.
Juho Milonoff KOM-teatterin Muuttomiehissä. Kuva: KOM-teatteri/ Noora Geagea juho milonoff

Kävin viime lauantaina katsomassa KOM-teatterissa Juha Hurmeen ohjaaman ja kirjoittaman näytelmän Muuttomiehet. Esityksen päätyttyä tokaisin ystävälleni: tämä oli ällistyttävä juttu.

Vain kaksi päivää aiemmin olin Q-teatterin Jälkeenjäävien ensi-illassa, ja nämä kaksi hyvin erilaista esitystä vertautuivat väkisinkin mielessäni. Jälkeenjäävät on nopea, kiihkeästi sykkivä esitys. Saattaa olla, että tämän nykymaailman asukkaana minun on helpompi ottaa vastaan kerrontaa, joissa on tiukka rytmi, paljon kuvia, valtavasti ärsykkeitä.

Muuttomiehet on pieni, hieno esitys.

Muuttomiehet on keinoiltaan yksinkertaisempi. Repliikit pudotellaan kiireettömään tahtiin, efektit ovat pieniä ja ketteriä, historiallinen perspektiivi pitkä, tunnelma ilmava ja lempeä. Minulla kesti varmaan puoli tuntia asettua tarinaan ja tunnelmaan, pysähtyä kuuntelemaan ja ihmettelemään, mitä komilaiset minulle ovat kertomassa. Ehkä esitys olisi voinut käynnistyä hieman nopeammin. Mutta yhtä kaikki, vähitellen pääsin mukaan: oikein tunsin kehossani, miten levottomuus väistyi, pulssi tasaantui, olo rentoutui. Ihanaa että niin tapahtui. Sillä Muuttomiehet on pieni, hieno esitys.

Pekka Valkeejärvi, Vilma Melasniemi, Muuttomiehet KOM-teatterissa
Pekka Valkeejärvi ja Vilma Melasniemi eivät pääse vielä uuteen kotiin. Silloin voi vaikka mennä saunaan. Pekka Valkeejärvi, Vilma Melasniemi, Muuttomiehet KOM-teatterissa Kuva: KOM-teatteri/ Noora Geagea juha hurme: muuttomiehet. kom-teatteri

Levollisesti, mutta arvaamattomasti auki keriytyvää satua ovat kertomassa kaksi muuttomiestä, kolme muuttajaa sekä yksi vaeltaja.

Kaikki tapahtuu samassa paikassa, nimettömän kaupungin kadulla, puulaatikoiden keskellä. Muuttajat – duunari, oppinut ja pappi – ovat pakanneet omaisuutensa, kauniit ja kipeät muistonsa, koko elämänsä laatikoihin. Paljastuu, että he ovat kaikki muuttamassa samaan pienkerrostaloon. Osoite on tiedossa, kauppakirjat laadittu ja asuntolaina otettu, mutta missä se talo on?

Kerronta on kenties keveää, mutta aiheiltaan Muuttomiehet ei ole lainkaan heppoinen.

Kerronta on kenties keveää, mutta aiheiltaan Muuttomiehet ei ole lainkaan heppoinen. Vai mitä sanotte seuraavista käsiteltävinä olevista seikoista: yksinäisyys, kuolema, rakkaus, ihmisen järjetön julmuus, elämän tarkoitus, luonnon tuhoutuminen, lajien sukupuutto, universumin loputon kiertokulku. Mukana ovat toki myös Huippuvuoret, köyhyystutkimus, pillimehu, sekä huonekasvi jonka nimi on Arja tai Irja. On hurmaavaa laulua, epävireinen viulu, sekä rumpusetiksi muuttuva polkupyörä.

Juha Hurme: Muuttomiehet. KOM-teatteri, Laura Malmivaara ja Pekka Valkeejärvi.
Laura Malmivaara ja Pekka Valkeejärvi näyttelevät muuttajia, joilla täsmälleen samat tavarat. Juha Hurme: Muuttomiehet. KOM-teatteri, Laura Malmivaara ja Pekka Valkeejärvi. Kuva: KOM-teatteri/ Noora Geagea laura malmivaara ja pekka valkeejärvi.
Näytelmän iso ajallinen ja avaruudellinen perspektiivi tekee hyvää.

Eeva Soivion ja Juho Milonoffin näyttelemät jämäkät, filosofoivat muuttomiehet ovat olleet mukana aina, kun ihmiskunta on muuttanut, tai jokin on muuttunut. He ovat oikeastaan muutosmiehiä. He edustavat aina uuteen olosuhteeseen sopeutuvaa luontoa: kaikki loppuu, paitsi muutos. Ihminen saattaa tuhota planeettaa minkä ehtii, mutta luonto ei siitä välitä. Ainoa joka välittää ihmislajin tulevaisuudesta on ihminen itse. Ja kun meidän ihmisten tekosia miettii, herää kysymys: välitämmekö itsekään? Emme ainakaan tarpeeksi.

Näytelmän iso ajallinen ja avaruudellinen perspektiivi tekee hyvää. Tuntuu, että suhteellisuudentaju lisääntyy, ainakin hetkeksi.

Jotenkin minulle tuli KOM-teatterin katsomossa istuessani mieleen Tiitiäisen satupuu, jota juuri luemme 3-vuotiaan poikani kanssa. Siinäkin on jättimäisiä asioita yhdistettyinä pikkuruisiin, on absurdeja käänteitä, höpsöä loruilua, hämmästyttäviä näkökulmia, syvää viisautta, satiiria, surua, iloa. Ikinä ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu.

Muuttomiehet on viisas ja hassu satu tästä hullusta, hullusta maailmasta.

Juha Hurme: Muuttomiehet. Kom-teatteri, Eeva Soivio, Juho Milonoff
Juho Milonoff ja Eeva Soivio ovat Muuttomiehet: "Me ollaan ammattilaisia". Juha Hurme: Muuttomiehet. Kom-teatteri, Eeva Soivio, Juho Milonoff Kuva: KOM-teatteri/ Noora Geagea juho milonoff

KOM-teatteri: Muuttomiehet.
Teksti ja ohjaus Juha Hurme. Lavastus. Matti Rasi, pukusuunnittelu Henna Mustamo,
valosuunnittelu Kari Vehkonen, äänisuunnittelu Jani Rapo, musiikki Petra Poutanen-Hurme. Rooleissa Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Niko Saarela, Eeva Soivio ja Pekka Valkeejärvi. Kantaesitys KOM-teatterissa 16.9.2015.

Penkkitaiteilija

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.