Hyppää pääsisältöön

Teknologia tulee kirjaimellisesti iholle

Keinoihoa asetetaan paikalleen.
Keinoihoa asetetaan paikalleen. Kuva: Oliver Dietze / iSkin-projekti iskin

Mitä jos ihollasi näkyvä kuvio toimisi kaukosäätimenä? Voisit tökkäämällä itseäsi vaikka soittaa puhelun tai käynnistää musiikkisoittimen tai kirjoittaa ja lähettää viestejä?

Google suunnittelee vaatteita, joita voisi käyttää kosketusnäytön tapaan. Aalto-yliopisto on mukana hankkeessa, joka vie kenties vielä siitäkin pidemmälle. Projektissa kehitetään keinoihoa, jota kutsutaan nimellä iSkin. Kyseessä on 0,3-0,7 mm paksuinen ihon päälle sijoitettava hengittävä kalvo, joka toimisi eräänlaisena kaukosäätimenä melkein minkä tahansa palvelun käyttöön.

Mitä tahansa ihminen ei iholleen halua. Tavaran täytyy tuntua ja erityisesti näyttää hyvältä. Professori Antti Oulasvirta kuvaa keinoihon tuntemusta puhalletuksi ja sitten puhkaistuksi ilmapalloksi.

- Materiaali venyy eli sen voi laittaa myös nivelen päälle. Keinoiho on säänkestävää ja esimerkiksi hikoilu ei haittaa sen toimintaa. Täytyy tietysti ottaa huomioon, että laite, jota iSkin ohjaa, esimerkiksi mp3-soitin, ei välttämättä kestä samaa.

Robotin lahja ihmiselle

Antti Oulasvirran tiedossa ei ole, että markkinoilla olisi muita samankaltaisia tuotteita. Keinoihoa sinänsä on kehitetty esimerkiksi robotiikan yhteydessä. Mielikuva robotista on melko metallinen ja suriseva - konemainen. Amerikkalaistutkija Carmel Majidi on ollut luomassa kokonaan elastisia robotteja.

Ensin keinoiholla puettiin robotteja, mutta nyt sitä käytetään ihmisillä.

Lisäksi kehitteillä on pehmeäpintaisia pelastusrobotteja, jotka vastoin mielikuvia tuntuvat pehmeiltä. Ne kykenisivät pelastamaan ihmisiä vaikkapa raunioista ilman, että uhreille syntyy pelastusoperaatiossa lisävammoja kovakouraisen robotin otteen seurauksena.

Keinoihoa eturosmen ympärillä.
Keinoihoa eturosmen ympärillä. Kuva: Oliver Dietze / iSkin-projekti iskin
Keinoihon avulla robotti pystyy havainnoimaan ympäristöä vieläkin paremmin, tuntemaan kosketuksen ja lämpötilan. Ensin keinoiho puki robotteja, mutta nyt sitä käytetään ihmisillä. Iholle puettavassa kalvomaisessa keinoihossa on useita silikonikerroksia, joiden väleissä on kosketusta tunnistavia nestemäisiä virtapiirejä.

Vaikka iSkin ei ole vielä olemassa oleva tuote, sen tuotteistamista on mietitty. Ihokalvomateriaalin valmistuskustannukset ovat alhaiset: yksi dollari noin A4-kokoista kalvopintaa kohden. Näin ollen on mahdollista tuottaa keinoihon palanen jopa kertakäyttöä varten. Materiaali on biohajoavaa.

Kolmen vuoden kehitystyön tulos ei ole vielä lopputulos

Tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää enemmän kalvoa ja sen toiminnallisuutta kuin keksiä sovelluksia sen mahdolliseen kuluttajakäyttöön. Joitakin käyttötarkoituksia on toki mietitty. Tämänhetkisessä toimivassa prototyypissä on muutama sovellus. Sormeen pujotettavalla versiolla voi vastata puhelimeen. Ranteessa pidettävän älykellon jatkeeksi avautuu näppäimistö. Kämmenen päälle asetettavalla pyöreällä säätörullalla voi navigoida ja käsivarteen puettava isompikokoinen kalvo toimii musiikkisoittimen kaukosäätimenä. Näitä ja itse kalvoa voi tarkastella lähemmin alle linkatulla tutkimustiimin videolla.

Käsivartta polttaa kysymys.

iSkin reagoi kosketukseen ja painallukseen, vaikka kalvo olisi taipunut nivelen kohdalla tai sitä venyttää 30%, mikä on enemmän kuin ihoa pystyy venyttämään. Tutkijoilla on vielä työtä edessään, kun he miettivät, miten lisätä kosketustoimintoja. Nyt iSkin tukee erivoimakkuuksisia painalluksia ja monipainallusta. Pitkä alaspainallus ja liu’uttaminen olisi hyvä saada mukaan.

Kuten usein uusien kehittyvien teknologioiden kanssa, ensin keksinnöstä tehdään teknisesti toimiva ja käyttömukavuutta viimeistellään vasta sen jälkeen.

Kalvo on tarkoitus kiinnittää iholle jonkinlaisella iholiimalla. Karvaiselle miehelle tulee mieleen käsivartta polttava kysymys. Miten iSkin kiinnittyy karvaiseen käsivarteen? Ja erityisesti: miten sen saa irti?

  • Kaasupallo herää unestaan – luvassa roihuja ja ryöpsähdyksiä taivaalla

    Auringossa alkaa taas tapahtua

    Parin vuoden ajan kestänyt rauhallisuus on nyt päättymässä: Auringon pinnalta on havaittu ensimmäiset merkit uuden aktiivisuusjakson alkamisesta. Pian Aurinko on todennäköisesti taas innokkaimmillaan, röyhäyttelee ulos avaruuteen suuria protuberansseja ja sen pintaa koristavat suuret pilkkuryhmät. Tuloksena saattaa olla sähköverkkoja sammuttavia avaruusmyrskyjä ja satelliitteja jumittavia hiukkashyökkäyksiä.

  • Pidä varasi, Elon – kiinalaiset lähettävät sähköauton Marsin pinnalle nyt kesällä

    Kuusipyöräinen kiinalaisrooveri suuntaa Marsiin heinäkuussa

    Avaruusyhtiö SpaceX sinkosi näyttävästi kaksi vuotta sitten punaisen urheiluauton avaruuteen radalle, jolla se käy kääntymässä Marsin radan tienoilla. Temppu oli upea suoritus, ja niin ovat Elon Muskin avaruusyhtiön muutkin avaruustoimet, mutta niiden varjoon on kuitenkin jäänyt se, mitä Kiinassa tapahtuu parhaillaan.

  • Avaruudesta tulee toistuvasti omituisia radiopulsseja – viimeisimmän niistä havaittiin tulevan lähes naapurista

    Avaruudessa pamahtelee koko ajan, mutta emme vain näe sitä

    Tähtitieteilijät ovat havainneet jo yli 150 voimakasta, yllättävää radiopulssia, joiden alkuperästä voi esittää vain arvauksia. Monet pulssit ovat olleet toistuvia, mikä on saanut mielikuvituksen laukkaamaan ja pohtimaan, olisivatko ne viestejä vierailta sivilisaatioilta. Niin sanotut nopeat radiopurskeet ovat tulleet tähän mennessä kaukaa Linnunradan ulkopuolelta, mutta tuorein huhtikuun lopussa havaittu pystyttiin paikantamaan tulevan omasta galaksistamme. Siis muihin verrattuna ihan naapurista. Mistä oikein on kyse?