Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Ilari Laakson puheenvuoro

Säveltäjä Ilari Laakso.
Säveltäjä Ilari Laakso. Kuva: Yle/Laila Kangas ilari laakso

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 23.9.2015 vuorossa oli säveltäjä Ilari Laakso.

Taide on tekijänsä näköiskappale

Kaikki taide on näköistaidetta. Radikaaleinkin sävellys, maalaus tai runo on tekijänsä näköiskappale. Se kertoo hänen ajatus- ja tunnemaailmastaan, kauneustajustaan ja arvoistaan. Se kertoo myös teoksen synty-ympäristöstä – niin maantieteellisestä kuin kulttuurisestakin. Se kertoo maailmasta, jossa elämme. Tosin kaiken tämän tavalla, joka on ominaista ainoastaan kyseisen taideteoksen tekijälle ja kyseiselle taiteelle.

Voisin kuvitella, että visuaalisen näköistaide-estetiikan kannattajat ovat suhteessaan musiikkiin duuri-molli -tonaliteetin puolestapuhujia. Tottelevaiset melodiat ovat heidän näköisviivojaan ja perinteiset harmoniat näköisvärejään.

Ilari Laakso pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 23.9.2015.
Ilari Laakso pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 23.9.2015. Ilari Laakso pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 23.9.2015. Kuva: Yle/Sandra Saulo ilari laakso

Eipä siinä mitään. Näinkin on hyvä. Hyvä sen sijaan ei ole, jos emme ymmärrä, että maailmoja on monenlaisia. Jokainen lapsi rakentaa sen ensi hetkistä alkaen, ainutkertaiseksi. Sama koskee säveltämistä ja suhdettamme musiikkiin. Kuulokulmamme on uniikki.

Tämä onkin ainoa seikka, joka musiikkiin orientoituessa tulisi ymmärtää. ”En ymmärrä tätä musiikkia” on vähän samantyyppinen ilmaisu kuin ”En kuule tätä ruokaa.” Musiikin perimmäinen pyrkimys ei ole tulla ”ymmärretyksi”, vaan kuulluksi. Se haluaa koskettaa tunnetasolla, ei älykkyystestinä.

Ehkä jossakin länsimaisen säveltaiteen kehitysvaiheessa tekniset ja matemaattiset ihanteet nousivat pintaan siinä määrin, että taiteen perustehtävä hämärtyi. Kaaviot ja selitykset korvasivat musiikin koskettavuuden. Teoria astui kuulohavainnon edelle ja alkoi ruokkia itse itseään. Vaikka oma koulutukseni sisältää aimo annokset musiikinteoriaa, kontrapunktia, soinnutusta ja teosanalyysiä, vierastan tätä kehityskulkua. Teoria on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Minulle sävellyksen kompleksisuus ei ole tavoiteltava ominaispiirre. Olen loputtoman ihastunut yhden sävelen universumiin. Sävellystyössä pyrin pelkistämään, en monimutkaistamaan. Haluan musiikkini koskettavan - ravistelevankin - sekä itseäni että muita. Minä ja minun maailmani on tämän ”näköinen”. Sinä ja sinun maailmasi on tuon ”näköinen”. Löytyisikö niiden välille kosketuspintaa?

Ilari Laakso

#sibelius150 #ajassasoi

  • Jyväskylä Sinfonia jatkaa esimerkillisesti aikamme musiikin taltioimista

    Jyväskylä Sinfonia jatkaa aikamme musiikin taltioimista

    Kapellimestari Ville Matvejeff on johdatellut Jyväskylä Sinfoniaa hyvinkin eri tyyppisistä taltioimisprojekteista toiseen. Yhdistävä tekijänä on ollut etenkin aikamme musiikkiin keskittyminen. Sama kunnioitettava linjanveto jatkuu edelleen, kun orkesterin uusimmalla julkaisulla kuullaan ranskalaisen Éric Tanguyn (s.

  • Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä iskevästi

    Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä isk

    Säveltäjä Sebastian Fagerlundin (s. 1972) tuotannon ikuistaminen jatkuu. Tällä kertaa suurille kokoonpanoille laadittujen teosten sijaan huomio keskittyy kamarimusiikkiin. Nyt kuultavat kuusi teosta ovat valmistuneet vuosien 2007-2013 välisenä aikana.

  • Bartókin synteesi-hitit soivat nautittavasti

    Bartókin synteesi-hitit soivat nautittavasti

    Kapellimestari Susanna Mälkki ja Helsingin kaupunginorkesterin edellisellä julkaisulla Béla Bartókin pianokonserton kytkynä soi pirteästi Ravel ja aikamme musiikki. Nyt ollaan liikkeellä taas täys-Bartók-paketilla. Bartók-matkailu on muutamalla aiemmalla julkaisulla keskittynyt säveltäjän varhaistuotantoon.

  • Aili Järvelä ja Sointi Jazz Orchestra - hyvän mielen sointeja raikkaalla otteella

    Aili Järvelän hyvän mielen sointeja

    Aili Järvelä (s. 1985) on tullut tutuksi laulajana, lauluntekijänä, säveltäjänä, sovittajana, viulistina, tuottajana, Järvelän pelimannina sekä freelance-muusikkona useista eri yhtyeistä ja yhteyksistä. Sointi Jazz Orchestra on vuonna 2013 toimintansa aloittanut nuorista ammattimuusikoista koostuva yhtye, jonka taiteellisena johtajana toimii yhtyeen perustanut Rasmus Soini.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua