Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Ilari Laakson puheenvuoro

Säveltäjä Ilari Laakso.
Säveltäjä Ilari Laakso. Kuva: Yle/Laila Kangas ilari laakso

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 23.9.2015 vuorossa oli säveltäjä Ilari Laakso.

Taide on tekijänsä näköiskappale

Kaikki taide on näköistaidetta. Radikaaleinkin sävellys, maalaus tai runo on tekijänsä näköiskappale. Se kertoo hänen ajatus- ja tunnemaailmastaan, kauneustajustaan ja arvoistaan. Se kertoo myös teoksen synty-ympäristöstä – niin maantieteellisestä kuin kulttuurisestakin. Se kertoo maailmasta, jossa elämme. Tosin kaiken tämän tavalla, joka on ominaista ainoastaan kyseisen taideteoksen tekijälle ja kyseiselle taiteelle.

Voisin kuvitella, että visuaalisen näköistaide-estetiikan kannattajat ovat suhteessaan musiikkiin duuri-molli -tonaliteetin puolestapuhujia. Tottelevaiset melodiat ovat heidän näköisviivojaan ja perinteiset harmoniat näköisvärejään.

Ilari Laakso pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 23.9.2015.
Ilari Laakso pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 23.9.2015. Ilari Laakso pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 23.9.2015. Kuva: Yle/Sandra Saulo ilari laakso

Eipä siinä mitään. Näinkin on hyvä. Hyvä sen sijaan ei ole, jos emme ymmärrä, että maailmoja on monenlaisia. Jokainen lapsi rakentaa sen ensi hetkistä alkaen, ainutkertaiseksi. Sama koskee säveltämistä ja suhdettamme musiikkiin. Kuulokulmamme on uniikki.

Tämä onkin ainoa seikka, joka musiikkiin orientoituessa tulisi ymmärtää. ”En ymmärrä tätä musiikkia” on vähän samantyyppinen ilmaisu kuin ”En kuule tätä ruokaa.” Musiikin perimmäinen pyrkimys ei ole tulla ”ymmärretyksi”, vaan kuulluksi. Se haluaa koskettaa tunnetasolla, ei älykkyystestinä.

Ehkä jossakin länsimaisen säveltaiteen kehitysvaiheessa tekniset ja matemaattiset ihanteet nousivat pintaan siinä määrin, että taiteen perustehtävä hämärtyi. Kaaviot ja selitykset korvasivat musiikin koskettavuuden. Teoria astui kuulohavainnon edelle ja alkoi ruokkia itse itseään. Vaikka oma koulutukseni sisältää aimo annokset musiikinteoriaa, kontrapunktia, soinnutusta ja teosanalyysiä, vierastan tätä kehityskulkua. Teoria on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Minulle sävellyksen kompleksisuus ei ole tavoiteltava ominaispiirre. Olen loputtoman ihastunut yhden sävelen universumiin. Sävellystyössä pyrin pelkistämään, en monimutkaistamaan. Haluan musiikkini koskettavan - ravistelevankin - sekä itseäni että muita. Minä ja minun maailmani on tämän ”näköinen”. Sinä ja sinun maailmasi on tuon ”näköinen”. Löytyisikö niiden välille kosketuspintaa?

Ilari Laakso

#sibelius150 #ajassasoi

  • Ernst Fabritius vaihtoi viulutaiteilijan uran maanviljelykseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.

    Ernst Fabritius oli lahjakas 15-vuotias jättäessään kotikaupunkinsa Viipurin ja lähtiessään Leipzigin konservatorioon. Ura viulutaiteilijana oli hyvässä vauhdissa, kun 22-vuotias Fabritius yllättäen piti jäähyväiskonsertin. Pojalleen Fabritius kertoi myöhemmin kyllästyneensä soittamaan aina vain samoja konserttoja - vai oliko syynä lopettamiseen sittenkin käsivamma?

  • Ensimmäinen Wagner-konsertti koronan jälkeen Lohjalla - täydellistä!

    Wagner-konsertti Lohjalla kesäkuussa 2020.

    Koronakuukausien aikana taiteilijat ja yleisö ovat ikävöineet toisiaan. Ahkera konsertissa kävijä Anja Lankinen pääsi pitkästä aikaa kuuntelemaan elävää musiikkia, kun neljä oopperalaulajaa ja yksi pianisti esiintyivät Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kivikirkossa.

  • Musiikkisuvun patriarkka Taneli Kuusisto – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. kesäkuuta.

    Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua