Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Ilari Laakson puheenvuoro

Säveltäjä Ilari Laakso.
Säveltäjä Ilari Laakso. Kuva: Yle/Laila Kangas ilari laakso

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 23.9.2015 vuorossa oli säveltäjä Ilari Laakso.

Taide on tekijänsä näköiskappale

Kaikki taide on näköistaidetta. Radikaaleinkin sävellys, maalaus tai runo on tekijänsä näköiskappale. Se kertoo hänen ajatus- ja tunnemaailmastaan, kauneustajustaan ja arvoistaan. Se kertoo myös teoksen synty-ympäristöstä – niin maantieteellisestä kuin kulttuurisestakin. Se kertoo maailmasta, jossa elämme. Tosin kaiken tämän tavalla, joka on ominaista ainoastaan kyseisen taideteoksen tekijälle ja kyseiselle taiteelle.

Voisin kuvitella, että visuaalisen näköistaide-estetiikan kannattajat ovat suhteessaan musiikkiin duuri-molli -tonaliteetin puolestapuhujia. Tottelevaiset melodiat ovat heidän näköisviivojaan ja perinteiset harmoniat näköisvärejään.

Ilari Laakso pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 23.9.2015.
Ilari Laakso pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 23.9.2015. Ilari Laakso pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 23.9.2015. Kuva: Yle/Sandra Saulo ilari laakso

Eipä siinä mitään. Näinkin on hyvä. Hyvä sen sijaan ei ole, jos emme ymmärrä, että maailmoja on monenlaisia. Jokainen lapsi rakentaa sen ensi hetkistä alkaen, ainutkertaiseksi. Sama koskee säveltämistä ja suhdettamme musiikkiin. Kuulokulmamme on uniikki.

Tämä onkin ainoa seikka, joka musiikkiin orientoituessa tulisi ymmärtää. ”En ymmärrä tätä musiikkia” on vähän samantyyppinen ilmaisu kuin ”En kuule tätä ruokaa.” Musiikin perimmäinen pyrkimys ei ole tulla ”ymmärretyksi”, vaan kuulluksi. Se haluaa koskettaa tunnetasolla, ei älykkyystestinä.

Ehkä jossakin länsimaisen säveltaiteen kehitysvaiheessa tekniset ja matemaattiset ihanteet nousivat pintaan siinä määrin, että taiteen perustehtävä hämärtyi. Kaaviot ja selitykset korvasivat musiikin koskettavuuden. Teoria astui kuulohavainnon edelle ja alkoi ruokkia itse itseään. Vaikka oma koulutukseni sisältää aimo annokset musiikinteoriaa, kontrapunktia, soinnutusta ja teosanalyysiä, vierastan tätä kehityskulkua. Teoria on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Minulle sävellyksen kompleksisuus ei ole tavoiteltava ominaispiirre. Olen loputtoman ihastunut yhden sävelen universumiin. Sävellystyössä pyrin pelkistämään, en monimutkaistamaan. Haluan musiikkini koskettavan - ravistelevankin - sekä itseäni että muita. Minä ja minun maailmani on tämän ”näköinen”. Sinä ja sinun maailmasi on tuon ”näköinen”. Löytyisikö niiden välille kosketuspintaa?

Ilari Laakso

#sibelius150 #ajassasoi

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua