Hyppää pääsisältöön

Viekö automaatio duunarin leivän?

Automaatio tulee, mutta kasvattaako se vain kapitalistin voittoja? Eikö tavallinen kansa hyödy mitenkään? Miten käy duunarin, kun tietokoneet ja muu automaatio jylläävät Suomessakin täydellä teholla?

Vuonna 1980 valmistuneessa ohjelmassa ”Paha vai hyvä automaatio” ennustetaan mielenkiintoisella tavalla, miltä Suomi näyttää 2000-luvulla.

Ohjelmasta selviää, kuinka hyvin vuosikymmeniä sitten osattiin ennustaa Suomen kehityksen suunta. Mikä vuonna 1980 tehdyissä ennusteissa osui kohdalleen, mikä meni vikaan?

Ohjelmassa arvioidaan, että mikroprosessorit, tietokoneet, robotit ja muu automaatio mullistavat suomalaisen yhteiskunnan perusteitaan myöten 2000-luvulle tultaessa.

On menossa teollisen vallankumouksen kolmas vaihe, automaatio, jonka avulla yksinkertaisia ja raskaita töitä voidaan siirtää robottien ja koneiden tehtäväksi. Mikrotekniikan ansiosta tulevaisuuden laitteet ovat kevyitä, pieniä ja halpoja.

Tekniikan mullistukset ovat tähän mennessä tuoneet mukanaan enemmän hyvää kuin pahaa. Esimerkiksi auto oli ennen vain rikkaiden kulkuväline. Nyt lähes jokaisella on mahdollisuus hankkia oma auto, kun sen tuotantokustannukset ovat laskeneet. Elämä ei ole koskaan ollut näin helppoa, koska suurin osa hyödykkeistä on kaikkien saatavilla, ohjelmassa muistutetaan.

Automaation ansiosta tuotantokustannukset laskevat, yksikköhinta pienenee ja tuottavuus kasvaa.

Mutta kuka hyötyy automaation tuomasta voitosta? Jääkö se lihottamaan omistajan kukkaroa vai voidaanko voitto jakaa kaikkien kansalaisten hyväksi?

Pahimmassa tapauksessa automaation tuomat voitot jäävät hyödyntämään vain pientä piiriä. Suuri osa kansasta jää hyvinvoinnin ulkopuolelle. Taistelu varallisuudesta ja tulonjaosta kärjistyy.

Parhaassa tapauksessa automaatiosta syntyvä varallisuus voidaan suunnata koko yhteiskunnan hyväksi. Keskiöön nousevat koulutus ja tutkimus, joihin panostuksia tarvitaan lisää, sanoo Suomen Akatemian tutkimusjohtaja Elisabeth Helander vuonna 1980.

Automaatio kasvattaa voittoja, mutta tuottavuuden noususta voi olla seurauksena työttömyyden pysyvä nousu. Automaation ja robottien myötä teollisuudesta työvoima vähenee.

Myös konttorityöntekijöiden määrä vähenee. Väkeä vähennetään pankeista, toimistoista, kaupasta ja liikenteestä.

Ohjelmassa arvellaan, että 2000-luvulla työntekijöitä tarvitaan erityisesti hoiva- ja hoitotehtävissä. Vanhusten ja muun epäaktiivin väen määrä kasvaa. Suuri kysymys on, miten Suomi selviytyy kasvavasta vanhusväestöstä ja sen vaatimista hoidosta, ohjelmassa ennustetaan.

Mies ja tietokone
Mies ja automaation vallankumous. Mies ja tietokone Kuva: Yle kuvanauha kuvakappaus elävä arkisto
Mikroprosessori
Mikroprosessori mullistaa kaiken. Mikroprosessori Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Tyttö
Työn luonne muuttuu ATK:n myötä. Tyttö Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Jokin laite
Robotit ja muut koneet hoitavat hommat. Jokin laite Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Kommentit
  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.