Hyppää pääsisältöön

Viekö automaatio duunarin leivän?

Automaatio tulee, mutta kasvattaako se vain kapitalistin voittoja? Eikö tavallinen kansa hyödy mitenkään? Miten käy duunarin, kun tietokoneet ja muu automaatio jylläävät Suomessakin täydellä teholla?

Vuonna 1980 valmistuneessa ohjelmassa ”Paha vai hyvä automaatio” ennustetaan mielenkiintoisella tavalla, miltä Suomi näyttää 2000-luvulla.

Ohjelmasta selviää, kuinka hyvin vuosikymmeniä sitten osattiin ennustaa Suomen kehityksen suunta. Mikä vuonna 1980 tehdyissä ennusteissa osui kohdalleen, mikä meni vikaan?

Ohjelmassa arvioidaan, että mikroprosessorit, tietokoneet, robotit ja muu automaatio mullistavat suomalaisen yhteiskunnan perusteitaan myöten 2000-luvulle tultaessa.

On menossa teollisen vallankumouksen kolmas vaihe, automaatio, jonka avulla yksinkertaisia ja raskaita töitä voidaan siirtää robottien ja koneiden tehtäväksi. Mikrotekniikan ansiosta tulevaisuuden laitteet ovat kevyitä, pieniä ja halpoja.

Tekniikan mullistukset ovat tähän mennessä tuoneet mukanaan enemmän hyvää kuin pahaa. Esimerkiksi auto oli ennen vain rikkaiden kulkuväline. Nyt lähes jokaisella on mahdollisuus hankkia oma auto, kun sen tuotantokustannukset ovat laskeneet. Elämä ei ole koskaan ollut näin helppoa, koska suurin osa hyödykkeistä on kaikkien saatavilla, ohjelmassa muistutetaan.

Automaation ansiosta tuotantokustannukset laskevat, yksikköhinta pienenee ja tuottavuus kasvaa.

Mutta kuka hyötyy automaation tuomasta voitosta? Jääkö se lihottamaan omistajan kukkaroa vai voidaanko voitto jakaa kaikkien kansalaisten hyväksi?

Pahimmassa tapauksessa automaation tuomat voitot jäävät hyödyntämään vain pientä piiriä. Suuri osa kansasta jää hyvinvoinnin ulkopuolelle. Taistelu varallisuudesta ja tulonjaosta kärjistyy.

Parhaassa tapauksessa automaatiosta syntyvä varallisuus voidaan suunnata koko yhteiskunnan hyväksi. Keskiöön nousevat koulutus ja tutkimus, joihin panostuksia tarvitaan lisää, sanoo Suomen Akatemian tutkimusjohtaja Elisabeth Helander vuonna 1980.

Automaatio kasvattaa voittoja, mutta tuottavuuden noususta voi olla seurauksena työttömyyden pysyvä nousu. Automaation ja robottien myötä teollisuudesta työvoima vähenee.

Myös konttorityöntekijöiden määrä vähenee. Väkeä vähennetään pankeista, toimistoista, kaupasta ja liikenteestä.

Ohjelmassa arvellaan, että 2000-luvulla työntekijöitä tarvitaan erityisesti hoiva- ja hoitotehtävissä. Vanhusten ja muun epäaktiivin väen määrä kasvaa. Suuri kysymys on, miten Suomi selviytyy kasvavasta vanhusväestöstä ja sen vaatimista hoidosta, ohjelmassa ennustetaan.

Mies ja tietokone
Mies ja automaation vallankumous. Mies ja tietokone Kuva: Yle kuvanauha kuvakappaus elävä arkisto
Mikroprosessori
Mikroprosessori mullistaa kaiken. Mikroprosessori Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Tyttö
Työn luonne muuttuu ATK:n myötä. Tyttö Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Jokin laite
Robotit ja muut koneet hoitavat hommat. Jokin laite Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Kommentit
  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.