Hyppää pääsisältöön

Viekö automaatio duunarin leivän?

Automaatio tulee, mutta kasvattaako se vain kapitalistin voittoja? Eikö tavallinen kansa hyödy mitenkään? Miten käy duunarin, kun tietokoneet ja muu automaatio jylläävät Suomessakin täydellä teholla?

Vuonna 1980 valmistuneessa ohjelmassa ”Paha vai hyvä automaatio” ennustetaan mielenkiintoisella tavalla, miltä Suomi näyttää 2000-luvulla.

Ohjelmasta selviää, kuinka hyvin vuosikymmeniä sitten osattiin ennustaa Suomen kehityksen suunta. Mikä vuonna 1980 tehdyissä ennusteissa osui kohdalleen, mikä meni vikaan?

Ohjelmassa arvioidaan, että mikroprosessorit, tietokoneet, robotit ja muu automaatio mullistavat suomalaisen yhteiskunnan perusteitaan myöten 2000-luvulle tultaessa.

On menossa teollisen vallankumouksen kolmas vaihe, automaatio, jonka avulla yksinkertaisia ja raskaita töitä voidaan siirtää robottien ja koneiden tehtäväksi. Mikrotekniikan ansiosta tulevaisuuden laitteet ovat kevyitä, pieniä ja halpoja.

Tekniikan mullistukset ovat tähän mennessä tuoneet mukanaan enemmän hyvää kuin pahaa. Esimerkiksi auto oli ennen vain rikkaiden kulkuväline. Nyt lähes jokaisella on mahdollisuus hankkia oma auto, kun sen tuotantokustannukset ovat laskeneet. Elämä ei ole koskaan ollut näin helppoa, koska suurin osa hyödykkeistä on kaikkien saatavilla, ohjelmassa muistutetaan.

Automaation ansiosta tuotantokustannukset laskevat, yksikköhinta pienenee ja tuottavuus kasvaa.

Mutta kuka hyötyy automaation tuomasta voitosta? Jääkö se lihottamaan omistajan kukkaroa vai voidaanko voitto jakaa kaikkien kansalaisten hyväksi?

Pahimmassa tapauksessa automaation tuomat voitot jäävät hyödyntämään vain pientä piiriä. Suuri osa kansasta jää hyvinvoinnin ulkopuolelle. Taistelu varallisuudesta ja tulonjaosta kärjistyy.

Parhaassa tapauksessa automaatiosta syntyvä varallisuus voidaan suunnata koko yhteiskunnan hyväksi. Keskiöön nousevat koulutus ja tutkimus, joihin panostuksia tarvitaan lisää, sanoo Suomen Akatemian tutkimusjohtaja Elisabeth Helander vuonna 1980.

Automaatio kasvattaa voittoja, mutta tuottavuuden noususta voi olla seurauksena työttömyyden pysyvä nousu. Automaation ja robottien myötä teollisuudesta työvoima vähenee.

Myös konttorityöntekijöiden määrä vähenee. Väkeä vähennetään pankeista, toimistoista, kaupasta ja liikenteestä.

Ohjelmassa arvellaan, että 2000-luvulla työntekijöitä tarvitaan erityisesti hoiva- ja hoitotehtävissä. Vanhusten ja muun epäaktiivin väen määrä kasvaa. Suuri kysymys on, miten Suomi selviytyy kasvavasta vanhusväestöstä ja sen vaatimista hoidosta, ohjelmassa ennustetaan.

Mies ja tietokone
Mies ja automaation vallankumous. Mies ja tietokone Kuva: Yle kuvanauha kuvakappaus elävä arkisto
Mikroprosessori
Mikroprosessori mullistaa kaiken. Mikroprosessori Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Tyttö
Työn luonne muuttuu ATK:n myötä. Tyttö Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Jokin laite
Robotit ja muut koneet hoitavat hommat. Jokin laite Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.